Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20482

Hankkeen nimi: PUUNET - Puurakentamisen verkko-osaamiskeskus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: PL 5

Puhelinnumero: 09 2904 1200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Korhonen Anne

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.korhonen(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 7143701

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia/ Ammattiopisto Lappia, 2109309-0
Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy, 0832600-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Puurakentamisen kehittäminen on otettu kärkihankkeeksi valtakunnallisessa puurakentamisohjelmassa ja Pohjois-Suomessa maakunta- ja aluetason ja kuntien ohjelmissa. Puurakentaminen ja puutuotealan ovat myös merkittäviä työllistäjiä hankkeen pilotointialueilla Koillismaalla, Kainuussa ja Kemi-Tornio alueilla ja muualla Pohjois-Suomessa. Ne ovat myös niitä elinkeinoaloja, joilla on merkittäviä alueellisia kehittämis- ja kasvumahdollisuuksia. Puurakentamisen osaamisen vahvistamisella tuetaan alan ja alueiden kasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta alueiden elinvoimaa.

PUUNET – Puurakentamisen verkko-osaamiskeskus hankkeessa kehitetään puurakentamiseen liittyvää koulutusta ja parannetaan alueiden työpaikkojen puurakentamiseen liittyvää osaamista ja sitä kautta myötävaikutetaan yritysten ja muiden organisaatioiden kehittymistä. Hankkeessa luodaan ja vakiinnutetaan myös puualaan liittyvien toimijoiden yhteistoiminta pilotointialueilla. Hankkeessa kootaan alan toimijoita yhteen sähköisen toimintajärjestelmän kautta ja mahdollistetaan siten yhteinen kehittämistoiminta. Hankkeen toiminta painottuu pilotointialueilla, mutta hankkeen edetessä hyviä käytäntöjä laajennetaan myös muualla laajan yhteistyöverkoston kautta.

Hankkeen kohderyhmiä ovat puurakentamisen pk-yritykset, rakennusviranomaiset, rakennesuunnittelijat, arkkitehdit ja valvojat, puurakentamisen raaka-ainetoimittajat, koulutusorganisaatiot ja muut puurakentamiseen liittyvät toimijat.

Hankkeen hallinnoijana toimii TTS Työtehoseura. Hankkeen osatoteuttajina Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy ja Ammattiopisto Lappia.

Hankkeen tuloksena muodostuu puualan sähköinen palvelujärjestelmä - puurakentamisen verkko-osaamiskeskus, jonka kautta vastataan puurakentamisen alueellisiin yritysten ja muiden organisaatioiden työvoiman osaamistarpeisiin. Koulutusten kautta muodostuu puurakentamisen osaamisen kehittämisen yhteistyömalli ja kehittämiskumppanuus koulutusorganisaatioiden ja työelämän ja muiden organisaatioiden välille.

Puurakentamiseen ja puuraaka-aineen hankintaan liittyviin täydennyskoulutuksiin osallistuvien 180 henkilön osaaminen paranee, joka tukee henkilöiden työllistymistä myös tulevaisuudessa. Koukutusten kautta myös puurakentamisen koulutuksen verkko-opetus kehittyy ja hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden verkko- oppimistaidot paranevat.

Hanke vaikuttaa myönteisesti myös ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Puu on ekologinen, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Puussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ja puun käyttöä rakentamisessa ja biotaloudessa on mahdollista lisätä Pohjois-Suomessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat
- Puurakentamisen pk-yritykset ja muut alan toimijat kuten järjestöt
- Rakennusviranomaiset, rakennesuunnittelijat, arkkitehdit ja valvojat jne.
- Puurakentamisen raaka-ainetoimittajat kuten metsänhoitoyritykset, metsäteollisuusyritykset, puunkorjuuyritykset, yhteismetsät, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset jne.
- Pilottialueilla toimivat koulutusorganisaatiot
- Muut puurakentamiseen ja puuraaka-aineen toimittamiseen liittyvät toimijat alueilla tai alueiden ulkopuolella

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä hankkeen kohderyhmiä ja tahoja ovat alueelliset ja alueen ulkopuoliset hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat yritykset, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot, kunnat sekä muut toimijat sekä edellä mainittujen tahojen palveluksessa oleva henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 436 846

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 404 448

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 047

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 460 184

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Torniolaakson, Oulunkaaren, Itä-Lapin, Raahen, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Koillismaan, Kehys-Kainuun, Ylivieskan, Kajaanin, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Oulainen, Ranua, Tyrnävä, Ylitornio, Savukoski, Rovaniemi, Pyhäjärvi, Salla, Siikajoki, Kärsämäki, Kittilä, Lumijoki, Utajärvi, Siikalatva, Kempele, Inari, Merijärvi, Paltamo, Pelkosenniemi, Muonio, Tornio, Kolari, Sievi, Raahe, Enontekiö, Sodankylä, Keminmaa, Oulu, Reisjärvi, Suomussalmi, Ylivieska, Pello, Kalajoki, Alavieska, Posio, Simo, Hailuoto, Muhos, Ristijärvi, Taivalkoski, Ii, Kemijärvi, Pyhäjoki, Liminka, Sotkamo, Utsjoki, Kajaani, Haapajärvi, Tervola, Puolanka, Pyhäntä, Pudasjärvi, Vaala, Nivala, Kuusamo, Haapavesi, Kuhmo, Kemi, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 72

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valtakunnallisella tasolla naisten osuus työvoimasta (BIOFEM 2014) on metsäteollisuudessa 13 % ja metsätaloudessa 22 %, johon myös puurakentamisen ala kuuluu. Myös Pohjois-Suomessa metsätalouden ja metsäteollisuuden työpaikat ovat hyvin samankaltaiset sukupuolinäkökulmasta katsottuna.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hankesuunnitelmaa laadittaessa niin, että täydennyskoulutuksiin pyritään saamaan naisia huomattavasti enemmän kuin heidän suhteellinen osuus on koko työvoimasta. Tämä on huomioitava, kun koulutuksista tiedotetaan kohderyhmälle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole suoranaisesti sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta edistäminen huomioidaan hankkeen kaikissa toiminnoissa valtavirtaistamisen kautta, kuten naisten osallistuminen järjestettäviin koulutuksiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Puu on ekologinen, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Puussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Puun käyttöä rakentamisessa on mahdollista lisätä. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käyttöä eri materiaaleissa ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Pohjois-Suomessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 10
Puu on ekologinen, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Puussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Puun käyttöä rakentamisessa on mahdollista lisätä. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käyttöä eri materiaaleissa ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Pohjois-Suomessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Puu on ekologinen, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Puussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Puun käyttöä rakentamisessa on mahdollista lisätä. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käyttöä eri materiaaleissa ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Pohjois-Suomessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Metsä ja puutaloudessa on huomioitava pinta- ja pohjavedet, maaperä ja ilma.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 5
Metsä ja puutaloudessa on huomioitava Natura 2000 –ohjelman kohteet, joita on Pohjois-Suomessa paljon.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 10
Puu on ekologinen, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Puussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Puun käyttöä rakentamisessa on mahdollista lisätä. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käyttöä eri materiaaleissa ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Pohjois-Suomessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Paikallinen elinkeinorakenne vahvistuu ja monipuolistuu hyödyntäen paikallista raaka-ainetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Puurakentamisen verkko-osaamiskeskuksen kautta aineettomien tuotteiden ja palvelujen hyödyntäminen mahdollistuu.
Liikkuminen ja logistiikka 6 8
Puurakentamisen verkko-osaamiskeskuksen kautta liikkumisen ja logistiikan haittatekijät vähenevät.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Lisää työtä ja hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Naisille ja miehille tarjotaan samat mahdollisuudet osallistua koulutuksiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hanke tukee alueiden välistä yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 2 5
Puurakentamisen kehittämisessä hyödynnetään myös alueiden kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 3 6
Metsä- ja puutaloudessa on huomioitava ympäristönäkökohdat, jossa tarvitaan ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Puunet – Puurakentamisen verkko-osaamiskeskus -hankkeen päätavoitteena oli kehittää puurakentamiseen liittyvää koulutusta, parantaa puurakentamisen osaamista sekä sitä kautta edistää osallistujien työllistymistä ja yritysten kilpailukykyä.

Hankkeessa kehitettiin puurakentamiseen liittyvää koulututusta ja parannettiin hankealueen yritysten ja muiden alan toimijoiden osaamista järjestämällä 26 koulutuspäivää, 15 verkkokoulutusta, 3 opintomatkaa ja 2 seminaaria Hankkeen koulutuksiin osallistui yli 400 henkilöä, joista noin 330 henkilöä oli töissä tai toimi yrittäjänä.

Hankkeessa toteutettiin sähköinen palvelujärjestelmä Puunet -portaali, www.puunet.fi. Portaalissa on linkkejä olemassa oleviin koulutusmateriaaleihin ja hankkeessa tuotetut materiaalit (videot, pp-esitykset yms.), alan toimijat ja puualan tietolähteitä.

Alan yrittäjät ja muut toimijat verkostoituivat hankkeen koulutuksissa ja muissa tapahtumissa.