Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20483

Hankkeen nimi: Ravintola-alan työhyvinvointi tuottamaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.11.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: Kiljavantie 6

Puhelinnumero: 09-29041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Ahtela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutusvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.ahtela(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 7143 719

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ravintola-alan työhyvinvointi tuottamaan

Hankkeen kohderyhmänä ovat ravintola-alan pk-yritykset, niiden esimiehet sekä henkilöstö. Esimiestyön osalta kiinnitetään erityistä huomiota nuorten (alle 30-v.) ja ikääntyvien (yli 55-v.) työntekijöiden työn johtamiseen ja organisointiin. Hankkeessa kootaan n. 10 ravintola-alan pk-yrityksen pilottiryhmä ravintola-alan eri sektoreilta (esim. kahvilat, ruokaravintolat, viihderavintolat). Tavoitteena on eri ikäryhmien huomioiminen johtamiskäytännöissä ja työn sujuvuuden organisoinnissa. Lisäksi tavoitteena on luoda esimiestyöhön työmenetelmiä, joiden avulla entistä paremmin voidaan huomioida eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet, odotukset ja motivaattorit työn tekemiseen sekä yhteen sovittaa niitä organisaation kokonaistyöhyvinvoinnin lisäämiseksi.

Hankkeen toteutetaan prosessinomaisesti. Yrityksen nykytila-analyysissa asiantuntijat arvioivat kunkin hankkeessa mukana olevan ravintola-alan pk-yrityksen osaamisen kehittämisen, työolosuhteiden (mm. työturvallisuus ja ergonomia) ja työn johtamisen nykytilan käyttämällä eri havainnointimenetelmiä. Nykytila-analyysissa esiin nousseet kehittämiskohteet lajitellaan kehittämisalueittain sen mukaan liittyvätkö ne esimiestyöhön ja työn johtamiseen, työprosessien hallintaan, työn organisointiin tai työolosuhteisiin ja -välineisiin. Osa-alueiden kehittämiskohteet priorisoidaan. Vastuuhenkilöiden avulla määritellään kehittämismenetelmät, joilla muutoksiin pyritään. Menetelmiä ovat mm. tuottavuus- ja työhyvinvointianalyysi, havainnointi asiakasnäkökulmasta, havainnointi henkilöstönäkökulmasta, työergonomiakartoitus, työstressikartoitus, kyselyt ja haastattelut. Kehittämismenetelmien avulla tarkastellaan työkokonaisuuksia. Mittarit kohdennetaan ko. ravintola-alan yksikön sen hetkisen tilanteen ja tarpeen mukaan siten, että niiden avulla nostetaan esiin todelliset kehittämistarpeet. Kehittämisalueen vastuuhenkilö on asiantuntija, jonka johdolla toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan. Toimenpiteistä käydään aina keskustelu myös yrityksen edustajan kanssa. Toimenpiteistä tehdään projektiryhmässä väliarviointi ja toimintamallia muokataan tarvittaessa niin, että työpaikan nykytilanne saadaan tutkittua tehokkaasti, olennaiset kehittämiskohteet saadaan esille ja niille löydetään oikeat kehittämistoimenpiteet. Hankkeessa kehitettyjä menetelmiä, osaamista ja toimintatapoja viedään aktiivisesti osaksi koko toimialan kehittämistä. Ensisijaisesti tämä tapahtuu varmistamalla, että hankkeessa mukana olevat pk-yritykset toimivat kuten yhteisesti on sovittu.

Ensiksi hankkeessa luodaan työmenetelmiä, joiden avulla ikääntyvien (yli 50-vuotiaat) ravintola-alan työntekijöiden työssäjaksamista alalla voidaan parantaa ja edistää. Tuloksena ravintola-alan työntekijöiden työhyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyy. Toiseksi hankkeessa luodaan työmenetelmiä, joiden avulla nuorten (alle 30-vuotiaiden) kiinnostus ravintola-alaa kohtaan kasvaa ja ala koetaan nuorten keskuudessa vetovoimaiseksi. Tuloksena on, että ravintola-alan pk-yrityksissä työskentelevät nuoret pysyvät alalla ja jatkavat työskentelyään yrityksessä tai muissa alan yrityksissä.

Ravintola-alan työhyvinvointi tuottamaan –hankkeen tuloksena työn johtamisen käytäntöjä muutetaan vastaamaan eri henkilöstöryhmien käytännön kehittämistarpeita. Hankkeessa perustyöprosesseja kehitetään ja uusia käytännön työ-menetelmiä siirretään käytäntöön. Tuloksena on johtamiskäytäntöjen muuttaminen todellisia tarpeita vastaavaksi, jonka seurauksena henkilöstön työhyvinvointi ja tuottavuus paranee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat hankkeeseen osallistuvat ravintola-alan pk-yritykset, niiden esimiehet sekä henkilöstö. Esimiesten osalta kiinnitetään erityistä huomiota nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden työn johtamiseen ja organisointiin. Ravintola-alan nuorten työntekijöiden osalta huomion kohteena on työhön perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen. Ikääntyvien työntekijöiden osalta erityistä painoarvoa annetaan asioille, jotka heidän omasta mielestään vaikuttavat heidän työssäjaksamiseensa.

Hankkeessa kootaan n. 10 ravintola-alan pk-yrityksen pilottiryhmä alan eri sektoreilta (esim. kahvilat, ruokaravintolat, viihderavintolat). Tavoitteena on pitää ryhmä rajattuna ja hallittavissa koko hankkeen ajan, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin ja tulokset olisivat hyödynnettävissä koko toimialalle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ravintola-alan pk-yritysten johto ja omistajat, alan ammattiliitot, työterveyshuolto sekä ravintola-alan henkilöstön perheet ja lähiomaiset. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös TTS Työtehoseuran ravintola-alan opiskelijat, jotka osallistuvat käytännön toteutukseen hankkeen myöhemmässä vaiheessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 150 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 146 869

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 154 681

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 146 869

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Raaseporin, Loviisan

Kunnat: Myrskylä, Tuusula, Vantaa, Sipoo, Karkkila, Kirkkonummi, Hanko, Järvenpää, Inkoo, Vihti, Loviisa, Porvoo, Askola, Hyvinkää, Nurmijärvi, Pornainen, Pukkila, Lohja, Espoo, Lapinjärvi, Raasepori, Kerava, Mäntsälä, Helsinki, Siuntio, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 83

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastollisesti tiedetään, että ravintola-alalla työskentelevistä on naisia 54%
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kehitettävä toimintamalli sopii yhtä lailla sekä mies- että naispuolisille työntekijöille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Yhtenä tavoitteena on tasoittaa eroja ja ”kaataa raja-aitoja alan miesten ja naisten (esim. tyypillisesti tarjoilijat ovat naisia) töiden välillä luomalla yhteisiä toimintamalleja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Hankkeessa tehtävässä toimintamallin kehitys-työssä huomioidaan energiansäästö, kierrätys, laitteiden oikea käyttö ja kunnossapito
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Ravintola-alan henkilöstön on tiedettävä ja osattava työskennellä energia- ja materiaalitehokkaasti
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 5
Ravintola-alan ammattilaisten on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaali-tehokkaasti. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota hankkeen työprosessien organisoinnissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Palveluelinkeinot ovat tulevaisuuden ala, hankkeella pyritään takaamaan ravintola-alan yritysten kilpailukyky. Myös maahanmuuttajat aloittavat yritystoimintaa erityisesti ravintola-alalla. Paikallisuus huomioidaan raaka-aineiden ja palveluiden hankinnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jolla pyri-tään takaamaan nuorten ja ikääntyvien työskentelymahdollisuudetravintola-alalla, Työkalu on kehitetty suoraan ravintola-alan yhteistyöverkostoista saatujen akuuttien tarpeiden/ palautteiden pohjalta.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Hankkeessa pyritään hyödyntämään sähköisiä viestintämalleja yhteydenpidossa ja kommunikoinnissa hanketoimijoiden kesken.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella edistetään sekä nuorten että ikään-tyvien ravintola-alan työntekijöiden työssäjak-samista ja työurien pidentämistä. Samalla edistetään myös ravintola-alan pk-yritysen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä joka palvelutarjonnan myötä edistää myös paikallisten ihmisten (asiakkaiden) hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Tavoitteena on kehittää alalla työskentelevien naisten että miesten työolosuhteita siten, että kaikilla nuorilla ja ikääntyvillä on tasapuolisen mahdollisuudet työskennellä ravintola-alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeessa työolosuhteita ja työjärjestelyjä parantamalla pyritään takaamaan sekä nuorille että ikääntyville tasa-arvoiset mahdollisuudet työskennellä ravintola-alalla.
Kulttuuriympäristö 8 7
Ravintola-alalla työskentelee runsaasti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Hankkeen toimintamalleja luotaessa myös tämä henkilöstöryhmä huomioidaan.
Ympäristöosaaminen 7 6
Hankkeessa kehitetään ravintola-alan pk-yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden kehittämisessä yksi osa-alue on ympäristö-osaaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen kohderyhmänä olivat ravintola-alan mikro- ja pk-yritykset, niiden esimiehet sekä henkilöstö. Lähtökohtana oli, että vaikka organisaatio asettaa tekemiselle puitteet, työhyvinvoinnin kehittämisessä avainasemassa ovat henkilöstön kuunteleminen ja osallistaminen kehitystyöhön. Yhdessä tekemällä pyrittiin löytämään uusia, innovatiivisia kehitysratkaisuja ja vahvistamaan henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota muutosten toteuttamiseen.

Hankkeen tavoitteena oli edistää henkilöstön työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tavoitteena oli eri ikäryhmien huomioiminen johtamiskäytännöissä ja työn sujuvuuden organisoinnissa. Tavoitteena oli parantaa ja edistää ikääntyvien (yli 55-vuotiaat) ravintola-alan työntekijöiden työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Lisäksi tavoitteena oli lisätä nuorten (alle 30-vuotiaiden) kiinnostusta ravintola-alaa kohtaan, jotta ala koettaisiin vetovoimaiseksi ja ravintola-alan pk-yrityksissä työskentelevät nuoret pysyvät alalla ja jatkavat työskentelyään alan yrityksissä. Tavoitteena oli lisäksi ohjata esimiehiä ja yritysjohtoa toteuttamaan sellaisia johtamisen keinoja ja toimintatapojen muutoksia, joilla tuetaan yksilötasolla ammattitaidon, motivaation, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kehitysprosesseja.

Hankkeessa oli mukana kahdeksan pilottiyritystä, jotka edustivat ravintola-alan eri sektoreita, kuten kouluja, kahviloita sekä henkilöstö-, ruoka- ja viihderavintoloita. Pilottikohteita oli yhteensä 12 ja niistä suurin osa oli pieniä, alle 10 hengen mikroyrityksiä. Pilottiyritykset olivat erityyppisiä ja -kokoisia. Kehittämisprosessit räätälöitiin yrityskohtaisesti ja muokattiin siten, että ne tukivat yritysten prosesseja ja kehittämistarpeita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Yrityksen nykytila-analyysissa asiantuntijat arvioivat erilaisia havainnointimenetelmiä hyödyntäen hankkeessa mukana olevien ravintola-alan pk-yrityksien osaamisen kehittämisen, työolosuhteiden (mm. työturvallisuus ja ergonomia) ja työn johtamisen nykytilan. Yritysten henkilöstö haastateltiin hankkeessa kehitetyn analyysityökalun avulla kaksi kertaa, hankkeen alussa ja lopussa. Kehitystyöpajoissa tarkasteltiin kehittämistarpeita ja valittiin yhteistyössä tärkeimmät kehittämiskohteet jatkotyöstöön. Työpajatyöskentelyn jälkeen aloitettiin sovittujen kehittämistoimenpiteiden käytännön toteutukset, joihin osallistui koko työyhteisö. Hanketyöntekijät kävivät yrityksissä kehittämisprosessin etenemisen aikana, joissakin yrityksissä jopa useita kertoja. Yritysjohdon sekä esimiesten kanssa pidettiin useita yhteistyöpalavereita. Esimiehille järjestettiin lisäksi henkilökohtaista valmennusta. Nykytila-analyysin I ja II tuloksia vertailemalla arvioitiin kehittämistyön tuloksia ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta työhyvinvointiin.

Ravintola-alan työhyvinvointi tuottamaan –hankkeen tuloksena työn johtamisen käytäntöjä muutettiin pilottiyrityksissä vastaamaan eri henkilöstöryhmien käytännön kehittämistarpeita. Yrityskohtainen kehitystyö on vasta käynnistynyt ja kestää aikansa ennen kuin kehitystoimenpiteet muuttuvat yrityksen arkirutiineiksi. Käytännön ratkaisuja on kuitenkin jo syntynyt ja kehitystyö jatkuu edelleen.

Hankkeesta saadun aineiston pohjalta kehitettiin kaksi työkalua (Jatkuvan kehittämisen malli -työkalu ja Työhyvinvointiteesit ravintola-alalle), joita yritykset voivat hyödyntää toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämisessä tulevaisuudessa. Hankkeessa kehitettyjä menetelmiä, osaamista ja toimintatapoja viedään aktiivisesti osaksi koko toimialan kehittämistä. Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien tavoitteena on jatkossa tukea koko ravintolasektoria.