Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20484

Hankkeen nimi: Tuunaa Tuottoa Vol.2

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Novago Yrityskehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 2397496-7

Jakeluosoite: Nummentie 12-14

Puhelinnumero: (019) 369 1865

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: Lohja

WWW-osoite: http://www.novago.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna-Mari Tiihonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektityöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna-mari.tiihonen(at)novago.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 374 0334

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0600598-8
Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy Humanistinen ammattikorkeakoulu, 1474763-1
Into Seinäjoki Oy, 1637389-9
Posintra Oy, 1481499-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hankkeen tavoite on synnyttää valtakunnallinen luovien alojen osaajapankki, Tuunaajaverkosto. Hankekonsortion seudulliset yrityskehitysyhtiöt ja Humak ammattikorkeakoulu kehittävät edelleen ja levittävät pilottihankkeessa kokeillun aineettoman arvonluonnin konseptin yritysten ja sidosryhmien toimintatavaksi. Prosessin aikana muodostetaan joustava vuorovaikutus- ja oppimisverkosto luovien alojen yritysten, asiakasyritysten ja opiskelijoiden, valmentajien ja mentorien sekä yrityskehittäjien keskuuteen. Aineettoman arvonluonnin avulla ja rakentamalla uusin tavoin palveluita, verkosto tuottaa kilpailuetua kohdeasiakkaille ja näiden asiakkaille. Samalla luovien alojen yritysten oma kilpailukyky, toimitusvarmuus ja uskottavuus nousevat uudelle, kansainväliselle tasolle. Uusiin palveluihin sisällytetään palvelumuotoilun ja digitaalisuuden tuomat menestystekijät, kuten 3D-tulostus ja teollinen internet. Palvelutuotteilla halutaan vahvistaa monialaisesti yritysten kilpailukykyä ja luoda valtakunnallisesti monistettava toimintatapa. Palveluiden osuus arvoketjussa on kasvanut ja niiden digitalisoitumisen seurauksena mahdollisuudet käydä ulkomaankauppaa luovat lähes äärettömän suuret mahdollisuudet skaalaetuihin ja nopeaan tuottavuuskasvuun (ETLA 2012).

Hanke hyödyntää 1.6.2014-31.3.2015 toteutetun Tuunaa Tuottoa -pilottihankkeen (S12720) mallia, jossa kymmenen pientä luovien alojen yritystä valmennettiin tuottamaan palveluita verkostona kahdelle keskisuurelle teollisuuyritykselle Länsi-Uudellamaalla. Pilotti syntyi alueellisista rakennemuutoksen tarpeista uuden kasvun hakemiseksi. Siinä saatiin erinomaisia tuloksia, joita niin Suomen Yrittäjien kuin työ- ja elinkeinoministeriönkin taholta on kehotettu levittämään valtakunnallisesti kaikille toimialoille. Hanke vastaa myös valtioneuvoston tekemään aineettoman arvonluonnin kehittämisen periaatepäätökseen, jonka tavoitteena on lisätä panostuksia mm. markkinointiin, muotoiluun, brändien luomiseen ja muuhun lisäarvoa tuottavaan osaamiseen. Hanke kehittää edelleen läpileikkaavasti luovan talouden hyödyntämistä eri toimialoilla vahvistaen luovien alojen osaamista, neuvontaa ja mentorointia.

Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hanke toteuttaa 1.10.2015-30.6.2017 yhteensä viisi ryhmäprosessia osatoteuttajien ja yhteistyökumppaneiden alueilla. Toteutus tapahtuu viidellä alueella (Länsi- ja Itä-Uusimaa, Seinäjoen seutu/Etelä-Pohjanmaa, Mikkelin seutu/Etelä-Savo sekä Jyvässeutu/Keski-Suomi), ja valtakunnallisesti toimivien kumppaniverkostojen avulla toiminta leviää hankkeen aikana myös muualle Suomeen. Myös pohjoismaisia yhteyksiä luodaan verkostotapahtumissa. Osallistujina on eri luovien alojen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Kussakin ryhmässä osallistujat verkotetaan viidessä työpajassa valmentaen heidät aineettomiin IPR -oikeuksiin, palvelujen tuotteistamiseen ja brändäämiseen, myyntiin ja markkinointiin, verkostotuottajuuteen ja verkostomaiseen toimintaan kuten markkinointiin, tarjousten ja sopimusten tekemiseen verkostona, yrittäjyyteen ja osuuskuntayrittäjyyteen. He perehtyvät myös kohdeyrityksinä olevien hyvinvointi-, lähiruoka/kulttuuri/matkailu- tai kaupan ja teollisuuden alan yrityksiin ja näiden tarpeisiin. Myös luovien tilojen kannattavaa toimintaa tarkastellaan. Hankkeen verkostoprosessin tuotoksena syntyy tuotteistettuja ja brändättyjä palveluita, jotka ovat massaräätälöitävissä yli toimialarajojen. Osallistuvilla yrityksillä on oikeus käyttää hankkeessa kehitettävää Tuunaa Tuottoa -brändiä markkinoinnissaan.

Oppijoiden täsmäosaamiset karttuvat yhdessä yritysten ja kehittäjien kanssa kohdentuen työelämän aitoihin tarpeisiin ja moniulotteisiin mahdollisuuksiin oivaltaa sekä luoda kokonaan uutta liiketoimintaa, rohkaistuen myös yrittäjiksi. Hankkeessa myös tarkastellaan luovien tilojen parhaita malleja. Yhtenä hankkeen tavoitteena on kehittää vuorovaikutteisuutta, joka innostaa eri elinkaarivaiheissa olevia yrittäjiä ja opiskelijoita innovoimaan yhdistellen erilaisia osaamisia tarpeiden, välineiden ja tiedon välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat luovien alojen yritykset monialaisina, verkotettavina ryhminä. Luovien alojen toimialoiksi luetaan animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja tv-tuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, julkaisu-, mainonta- ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki- ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänituotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri ja viestintäala.

Kohderyhminä, joille luovien alojen yritykset konseptoivat palvelutuotteitaan hankeprosessissa, ovat hyvinvointialan yritykset (liikunta-, wellness, hoiva- jne yritykset), lähiruoka-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailuyritykset sekä kaupan ja teollisuuden alan pienet ja keskisuuret yritykset erityisesti kasvu- ja rakennemuutosaloilla.

Hankkeen muita varsinaisia kohderyhmiä ovat osuuskunnat ja muut yritys- ja toimijaverkostot, joissa luodaan jatkuvasti aineetonta arvoa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yrityskehitysyhtiöt asiakaskuntineen. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat eri luovien alojen opiskelijat ja yrittäjiksi aikovat. Näitä on erityisesti audiovisuaalisen viestinnän, muotoilun, liiketalouden, artesaani-, sote-, matkailu- ja liikuntaopintojen linjoilla, joille voidaan tarjota parasta oppia kokeneempien yrittäjien apuna. Nuoret opiskelijat puolestaan voivat tarjota tuoreita, ennakkoluulottomia, kokeilevia ja laajakirjoisia väline- ja muita ratkaisuja. Myös aikuiset alanvaihtajat kuuluvat tähän kohderyhmään.

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös yliopistot ja alueitten oppilaitokset, jotka kutsutaan mukaan yhteistyöhön Tuunausverkoston kanssa.

Aluetoteutuksissa on useita muita välillisiä kohderyhmiä, joihin hankkeen toiminta vaikuttaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 461 714

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 420 371

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 615 627

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 560 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 75

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 86

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Luovilla aloilla on mukana paljon naispuolisia yrittäjiä ja usein työsuhteet ovat epätyypillisiä (yrittäjät työllistyvät aloille vain sivutoimisesti; projektiluonteisia työsuhteita). Tilastojen mukaan (Luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvatyöryhmän raportti, sosiaali- ja terveysministeriö 2013) luovien alojen sukupuolijakauma on yhtäläinen miesten ja naisten välillä. Toimialoittain tarkasteltuna mm. Uudellamaalla (Tilastokeskus 2012) jako on selkein äänitysstudioiden, ohjelmistojen suunnittelun ja elokuvien, videoiden ja tv-ohjelmien jälkituotannon osalta, jossa miehiä on 70 % tai yli. Naispainotteisia toimialaluokkia taas ovat matkanjärjestäjät, taideliikkeiden pitäjät, taiteen ja musiikin koulutus sekä kääntäminen ja tulkkaus, joissa naisten osuus on noin 70 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naiset toimivat yritttäjinä ja työnantajayrittäjinä miehiä vähemmän (OECD), vaikka heidän koulutustasonsa on miehiä korkeampi. Naisten koulutustaso ei sen sijaan näy yhtä vahvasti innovaatioiden kehittämisessä, vain 10,8 % patenttirekisteriin kirjatuista keksijöistä oli naisia (OECD, 2011). Novagon järjestämissä luovien alojen kehittämistilaisuuksissa ja yritysneuvonnassa on ollut enemmän naisia. Voidaan ajatella naisten tarvitsevan enemmän apua liiketoimintansa kehittämisessä. Hankkeessa verkotetaan yksinyrittäjiä sekä vahvistetaan heidän kilpailukykyään ja osaamistaan. Näin estetään yksin toimivien yrittäjien eristäytymistä ja syrjäytymistä. Myöskään fyysiset esteet eivät vaikeuta osallistumista hankkeeseen. Hanke vahvistaa erityisesti naisten elinkeinomahdollisuuksia ja liiketoiminnan kehittymistä verkottamalla yrittäjiä keskenään ja asiakasyritysten kanssa sekä luomalla tuotteistamisen ja jalostamisen myötä konkreettista yhteistä palvelutuotetta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hankkeen päätavoite ei suoraan ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, hanke tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet naisille ja miehille toteuttaa itseään ja kehittää liiketoimintansa. Hanke on näin mukana toteuttamassa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tarjoaa valmiuksia luovien alojen yrittäjyyden edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 9
Tuotteiden kirjon kasvaessa maapallon resurssien määrä pysyy vakiona. Tilaa uusille tuotteille on vain, jos vanhoja tehostetaan uusien tarvitseman tilan verran. Hankkeessa keskitytään aineettomaan arvonluontiin innovoimalla ja kehittämällä jo olemassa olevia palveluja, tuotteita ja tietotaitoa. Tuunaamalla tuotteita kilpailukykyisemmiksi palvelumuotoilun keinoin, voidaan samalla varmistaa tuotteiden tehokkaampi hyödyntäminen ja uuden hukkatuotannon vähentyminen. Tuunaa Tuottoa -hankkeen asiakaskohderyhmiksi on suunniteltu myös matkailun, hyvinvoinnin ja lähiruokailun aloja, jotka jo nykyisellä toiminnallaan tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeessa on mahdollisuus lisätä näiden toimialojen kannattavuutta ennestään. Itse projektin verkostotoiminta tapahtuu luonnonvaroja, kuten paperitulosteita, säästäen mm. verkkotyökaluja käyttäen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Liikenteessä kuluu viidennes Suomessa käytetystä energiasta (Motiva). Hankkeessa yhdistetään lähialueella toimivat luovan alan osaajat uusiin potentiaalisiin asiakkaisiin. Tavoitteena on luoda yrityksille edellytykset toimia kannattavasti yhteistyössä oman alueensa yritysten kanssa sellaisissa asioissa, joita voidaan toteuttaa alueellisella tasolla. Samalla luodaan paremmat eväät kansainvälisen liiketoiminnan kannattavuuteen. Näin voidaan vähentää esimerkiksi matkustamisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Hanketoimijat suosivat webinaareja ja digitaalisia viestintätapoja ilmastoa säästäen. Yhteistyöyrityksinä on myös HINKU Kohti hiilineutraalia kuntaa - ja KEKE Kestävän kehityksen –hankkeisiin osallistuneita yrityksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Sekä osallistuvina luovan alan yrityksinä että kohdeyrityksinä tulee olemaan esimerkiksi matkanjärjestäjiä, luontoelämyksiä tarjoavia yrityksiä ja Cleantech -alan yrityksiä. Alueellinen lähityöskentely ja lähituotetut palvelut pienentävät työmatkojen ja logistiikan tuottamaa hiilijalanjälkeä ja tämä vaikuttaa välillisesti myös kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 1
Yksi osatoteuttajista, Into Seinäjoki, on mukana Innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelmassa Biotalous-teemalla. Kaupunkiseudulla pyritään synnyttämään ruokajärjestelmiin kytkeytyviä kehitysalustoja, ja tavoitteena on tukea suomalaisten yritysten kehittymistä ruokajärjestelmien globaaleiksi erikoisosaajiksi ja korkean lisäarvon ratkaisujen tarjoajiksi. Into Seinäjoki Oy koordinoi ruokajärjestelmien ja peltobiotalouden alueella tehtävää työtä kansallisesti, osana Joensuun johtamaa Biotalouskokonaisuutta. Cleantechissä haetaan entistä puhtaampia ratkaisuja kustannustehokkaasti. Tuunaa Tuottoa Vol.2 -palvelutuotannon tarkoitus on luoda vaikeasti kopioitavaa arvoa, myös aineetonta arvoa, asiakasyrityksille. Kun yritykset toimivat kannattavasti, niillä on myös edellytykset huomioida ympäristönäkökulmat toiminnassaan ja mm. teollisessa valmistuksessa. Hankkeen päätoteuttaja Novago Yrityskehitys Oy palvelee vesi- ja ympäristöalan nuoria yrityksiä markkinalähtöisen yritystoiminnan kehittämisellä ja sen protopaja, tuotanto- ja testaustilat ovat tarkoitettu konkreettisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 3
Hankekonsortion toteuttajien alueilla on useita Natura 2000 alueita. Hanke on kohdistettu myös alueiden luonto- ja matkailuyrittäjille. Yhdistämällä luovuus, matkailualan asiakkaiden kiinnostus luontoon ja tuoton lisääminen luontoarvoja kunnioittavalla matkailun kehitystyöllä, hanke osallistuu omalta osaltaan ekomatkailun kehittämiseen. Tuunaa Tuottoa pilottihankkeessa 1.6.2014–31.3.2015 yksi (1/11) osallistuva yritys oli luonto- ja matkailuyrittäjä ja hankkeen lopputuloksena esiteltiin mm. palvelumuotoilu tältä alalta. Haettavassa hankkeessa alan osallistujia lienee moninkertainen määrä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 7
Aineettoman arvonluonnin tavoitteena on parantaa edellytyksiä aineettomiin investointeihin, aineettoman pääoman hyödyntämiseen ja aineettomaan arvonluontiin liittyvän osaamisen sekä innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle Suomessa (Valtioneuvosto 2014). Kun myytäville tuotteille ja palveluille luodaan korkeampi arvonlisä, yksi tuote/palvelu täyttää asiakasyritysten tai kuluttajien tarpeet paremmin kansainvälisessä arvoketjussa. Näin Tuunaa Tuottoa Vol.2 osallistuu osaltaan materiaalikäytön optimoitiin, jätteeksi luokiteltujen tuotteiden uudelleen käytön suunnitteluun ja liikatuotannon vähentämiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 6
Suomen Ympäristökeskuksen HINKU - Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat ja asiantuntija toimivat yhteistyössä tavoitteenaan vähentää kasvihuonepäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä, mm. kehittää alueen cleantech-osaamista ja biotaloutta. Alkamassa oleva VÄLKE - Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoiminta ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille - hanke (hakemusno 300173) on HINKU-hankkeen lisäksi toinen hakijan uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisen hanke, jonka palveluista ja hyvistä käytännöistä Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hanke viestii osallistuville yrityksille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
OECD:n määritelmän mukaan erityisen nopeasti kasvavia kasvuyrityksiä oli Suomessa vain 670 vuosina 2007–2010. Lähes 50 prosenttia näistä kasvuyrityksistä sijaitsi Uudenmaan alueella. Kasvuyrityksiä tarvitaan lisää ja tämän toteuttamiseksi paikallinen elinkeinorakenne kaipaa uusia keinoja lisätä yritysten kilpailukykyä. Käyttämällä jo olemassa olevia vahvuuksia ja muotoilemalla toiminnasta paremmin nykytarpeita vastaavaa, sekä pro-aktiivisesti asiakasyritysten tarpeita vastaavaa, voimme osallistua uusien kasvuyritysten synnyttämiseen. Kehitysyhtiöiden keskeisin toiminta-ajatus on tukea alueen yrittäjiä taloudellisesti kestävään toimintaan. Kun yritysten kannattavuus varmistetaan, tuetaan yrityksen henkilöstön ja koko elinkeinoelämän taloudellista kestävyyttä. Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hankkeen toimintaympäristö on rakentunut taloudellisen kestävyyden ympärille ja tukee olemassa olevien elinkeinorakenteiden kehittämistä, jotta ne vastaisivat paremmin globaalia kilpailutilannetta. Tuunaa Tuottoa hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset ja niiden opiskelijat saavat samalla näkökulmia siitä, miten yritysmaailmassa toimitaan uudistamalla yrityselämän palveluita ja tuotteita taloudellisesti kestävällä tavalla. Uuden Tuunaa Tuottoa Vol.2 tuloksena syntyy skaalautuva toimintamalli, jossa opitaan tekemään monialaista kehittämistä yli alue- ja toimialarajojen. Näin saadaan pitkäkestoista uutta kilpailukykyä ja vetovoimaa usealle alueelle paikallisten pienten luovien alojen yrittäjien luoman palvelupaletin myötä. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Tuunaa Tuottoa -hankkeen päätavoitteena on hakea aineettomalla arvonluonnilla kilpailukykyä luovien alojen yrityksille sekä niiden asiakkaille monialaisesti yli toimialarajojen. Verkottumalla voidaan tuottaa aineetonta lisäarvoa niin nykyisille asiakkaille kuin aivan uusille kohdeasiakasryhmille. Tämän myötä pienten ja aloittelevienkin yritysten uskottavuus ja toimitusluotettavuus vahvistuvat. Kohdeasiakkaille tuotetaan parempaa erottuvuutta kilpailijoista esimerkiksi palveluratkaisujen, viestinnän ja asiakasyhteydenpidon muodossa. Hankkeessa viedään pilotoitu uusi toimintamalli käytännön toiminnaksi, jossa luovat yritykset oppivat toimimaan vuorovaikutuksessa keskenään ja asiakkaittensa kanssa. Hankkeen tuloksena ovat esimerkkialustat siitä, missä asioissa ja yhteyksissä luovat alat voivat tehdä sellaista palvelutuotantoa, joka tuo taloudellista lisäarvoa muille yrityksille asiakaskokemuksen kautta. Tämä kaikki merkitsee kokonaan uusia aineettoman arvonluonnin toiminta- ja ansaintamalleja, joihin hanke tuottaa osaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Uusi, asiakastarvelähtöinen ja digitaalinen arvontuotantoketju merkitsee kokonaan uusia käytäntöjä niin luovien alojen tuottajayrityksille kuin myös tilaajille, kun asiakas voi tilata ajasta ja paikasta riippumatta tarvitsemansa palvelun tai tuotteen suoraan tekijöiltä. Palvelutuotteen avulla tuotteen konkreettinen valmistus voidaan viedä sinne missä asiakas on. Liiketoimintamallien muutos koskee erityisesti media-alaa. Viestintäyhteydet paranevat huomattavasti koskien koko valtakuntaa ja kaikkia kansalaisia, verkkoviestintä ja verkkopohjaisen median käyttö kasvavat, web-pohjaiset innovaatiot ja teknologiat, pilvipalvelut lisääntyvät, netti, tv ja sosiaalinen media yhdistyvät sekä sisällön tekemisessä että jakelussa. Tuunaa Tuottoa -hankkeen pilotissa ratkaisevaksi verkostotyökaluksi nousi Facebook -ryhmä joka tuki verkostoitumista, tapaamisissa tehtyjä suunnitelmia ja uusien tuotepalettien toteutusta. Lisäksi hankkeessa tarjotaan lähikokoustiloja hanketoteuttajien ja kumppanien toimesta, järjestetään etätyömahdollisuuksia sekä webinaareja. Haettavaan hankkeeseen otetaan käyttöön myös muita verkosto- ja projektityön alustoja kuten esimerkiksi Trello, Doodle, Prezi, Yammer.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen kohderyhmänä ovat luovien alojen mikroyritykset. Pienten yrittäjien hyvinvointi ja jaksaminen ovat tärkeitä elinkeinoelämälle. Yrittäjän työkyvyn edistämistä tulisi lähestyä kokonaisvaltaisesti. Työkyvyn muodostavat terveys ja toimintakyky, arvot, asenteet ja motivaatio sekä työ ja työpaikka. Yrittäjän on hyvä tiedostaa, että työhyvinvointi on kilpailutekijä, jolla turvataan yrityksen menestyminen myös tulevaisuudessa. Varsinkin yksinyrittäjälle oma hyvinvointi voi olla kaikkein merkittävin menestystekijä: kun yrittäjä voi hyvin, niin yrityskin voi hyvin. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu myös yrittäjän läheisten hyvinvointiin. Työelämäämme pitää Työelämän kehittämisstrategian mukaan (TEM3077) kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hankkeeseen osallistuvia yrittäjiä ja henkilöitä tuetaan myös yritysneuvonnan keinoin jolloin korostetaan hyvää (itsensä) johtamista eli työajan suunnittelua, koulutusta, ja työn mielekkyyttä. Hankkeessa luodaan verkostomaista toimintaa, joka tuo yksinyrittäjille tukiverkoston ja vertaisryhmän muihin yrittäjiin, joilla on samat tavoitteet. Tämä voimaannuttaa erityisesti mikroyrittäjiä ja edistää sekä jaksamista että työurien pysymistä mahdollisimman pitkinä. Työmarkkinoille kiinnittyminen ja työn tekeminen ovat ensisijaiset ja kestävimmät keinot torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Opiskelijoiden hyvinvointia edistää erityisesti erilaisten urapolkujen löytyminen. Kaikki eivät opi samalla tavalla, ja hankkeessa haetaan yhdessä keinoja löytää työssäoppimisen ja työllistymisen paikkoja tunnistamalla esimerkiksi työelämän murroksen ja palveluiden digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia, jossa erilaisille, myös piileville osaamisille on käyttöä. Oppiminen saa käytännönläheisyyttä edistäen hyvinvointia. Kohdeyrityksille tuotettavat uudet palvelutuotteet rikastavat kohdeyritysten työympäristöä ja -yhteisöä ja parantavat siten työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Luovan alan yrittäjistä apua kokevat tarvitsevansa erityisesti naiset, kun esimerkiksi PK-yritysten johtajat ovat usein miehiä. Tämä luo eriarvoisuuden tunnetta jo lähtötilanteessa ja vaikeuttaa uusien asiakassuhteiden rakentamista. Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hankkeessa luovan alan yrittäjät verkotetaan ja luodaan yhdessä uusia palvelutuotteita asiakasyrityksille. Hankkeessa harjoitellaan tuotteiden myymistä ja asiakkaiden kohtaamista. Monen pienyrittäjän on yhteisvoimin helpompi esitellä tuotteita asiakasyrityksille, jolloin voidaan madaltaa eriarvoisuutta esimerkiksi yksinyrittäjän ja suuren asiakasostajan välillä. Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hankkeessa tuetaan uusien työmahdollisuuksien luomista, ja työ puolestaan, verrattuna työttömyyteen, edistää tasa-arvon toteutumista. Seudulliset yrityspaveluyhtiöt ja Humak osatoteuttajina vaalivat myös jatkossa neuvonta- tukitoimissaan osallistujien tasa-arvoista kohtaamista ja heidän omista lähtökohdistaan tapahtuvaa vuorovaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Aktiivinen toimija voi vaikuttaa positiivisesti ympäröivään todellisuuteen. Eriarvoisuuden muodot mukaan lukien työttömyys tai huono toimeentulo tuottavat lisää eriarvoisuutta. Tuunaa Tuottoa -ryhmäprosessissa luovien alojen yritykset oppivat yhdessä tuottamaan uusia palveluita kohteena oleville (keskisuurille tai suurille) asiakasyrityksille. Hankkeen kohdeyritykset voivat olla kunkin alueen tarpeitten mukaan esimerkiksi hyvinvointialan, teollisuuden, lähiruoka (myös yhdistettynä matkailuun, kulttuuri- ja elämyspalveluihin)- tai kaupan alan yrittäjiä. Hankkeessa halutaan osoittaa yhdessä tekemisen voima ja se, miten eri alan toimijat voivat toimia yhdessä, jotta saavutetaan parannettu kilpailukyky ja kannattavuus useammalle yritykselle samanaikaisesti. Samalla tuetaan työllistymistä ja toimeentuloa sekä luodaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita että parannetaan vientimahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö 8 9
Tuunaa Tuottoa -hankkeen ansiosta luovien alojen mikroyritykset pääsevät tutustumaan pk- ja myös suuryritysten työpaikkojen yrityskulttuuriin. Tämä kasvattaa näiden pienten palveluntarjoajien ymmärrystä siitä, minkälaisia tuotteita pk- ja suuryritykset heiltä haluavat ostaa ja kuinka heidän tulee kohdentaa ja esitellä palvelutuotteensa, jotta ne ovat asiakkaiden mielestä houkuttelevia. Tuunaa Tuottoa –verkostossa erilaiset osaamiset tulevat näkyviksi ja vahvistavat toisiaan, esimerkiksi esittelyssä ja viestinnässä on paljon tarvittavia osaamisia, joita verkosto tarvitsee. Erilaisten yrityskulttuurien ymmärrys lisää jokaisen osallistujan, niin yrittäjien kuin esimerkiksi oppilaitosten opettajien ja opiskelijoiden, ymmärrystä oman työn roolista markkinoilla ja työn mahdollisesta myynnistä asiakkaille, joiden yrityskulttuuri eroaa omasta jopa huomattavasti. Luovien alojen yrittäjissä on paljon kulttuurialan osaamisia, joita esimerkiksi teollisuustuotantoympäristössä ei ole osattu hyödyntää tai ymmärtää lilsäarvon tuottajina. Taide, musiikki jne voivat rikastuttaa toimialariippumattomasti minkä hyvänsä yrityksen tuotantoa ja myös oivallusta uusiutumiseen. Ne edistävät myös virikkeellistä, jatkuviin kokeiluihin ja innovatiivisuuteen kannustavaa työkulttuurin.
Ympäristöosaaminen 6 6
Kaikella toiminnalla on vaikutuksia ympäristöön. Ympäristövastuullinen liiketoiminta on lisäksi markkinointikeino ja yrityksen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Tuunaa Tuottoa Vol.2 lisää yrittäjien tietoa ympäristölainsäädäntöön liittyen ja ohjaa yrityksiä käyttämään markkinoinnissa hyväkseen uusien tuotteiden ympäristöystävällisyyttä.Hankkeessa toimivat pk- ja suuret yritykset ovat jo huomioineet erilaisia lakeja, säädöksiä ja sertifiointeja toiminnassaan. Näiden lisäämistä ja ympäristömyönteisesti toimimista voidaan palvelutuotteiden kautta kannustaa osoittamalla niiden lisäarvo toiminnalle. Useimmiten uudet palvelut nousevat juuri asiakastarpeista. Kuluttajat ovat nykyisin tietoisia ja arvostavat yrityksiä, jotka huomioivat ympäristöasiat. Jokapäiväiset ostopäätökset voivat syntyä näiden arvojen mukaan ja siksi ympäristöarvot ovat luonnollinen osa Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hankkeen palvelutuotteiden ratkaisuja. Kun myytävien tuotteiden ja palveluiden arvoa lisätään, jokainen niistä täyttää asiakasyritysten tai kuluttajien tarpeet paremmin kansainvälisessä arvoketjussa. Näin Tuunaa Tuottoa Vol.2-projekti osallistuu osaltaan materiaalikäytön optimointiin, jätteeksi luokiteltujen tuotteiden uudelleen käytön suunnitteluun ja liikatuotannon vähentämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tuunaa Tuottoa Vol.2 -hankkeen tavoitteena oli synnyttää valtakunnallinen luovien alojen osaajapankki, Tuunaaja-verkosto. Hankekonsortion seudulliset yrityskehitysyhtiöt ja Humak ammattikorkeakoulu kehittivät edelleen ja levittivät pilottihankkeessa kokeillun ja hankkeessa jatketun aineettoman arvonluonnin konseptin yritysten ja sidosryhmien toimintatavaksi. TT2 hyödynsi 1.6.2014 - 31.3.2015 toteutetun Tuunaa Tuottoa -pilottihankkeen (S12720) mallia, jossa kymmenen pientä luovien alojen yritystä valmennettiin tuottamaan palveluita verkostona kahdelle keskisuurelle teollisuusyritykselle Länsi-Uudellamaalla.

Prosessin aikana muodostui joustava vuorovaikutus- ja oppimisverkosto luovien alojen yritysten, asiakasyritysten ja opiskelijoiden, valmentajien ja mentorien sekä yrityskehittäjien keskuuteen. Aineettoman arvonluonnin avulla ja rakentamalla uusin tavoin palveluita, verkosto tuotti kilpailuetua kohdeasiakkaille ja näiden asiakkaille. Samalla luovien alojen yritysten oma kilpailukyky, toimitusvarmuus ja uskottavuus nousivat uudelle tasolle. Uusiin palveluihin sisällytettiin palvelumuotoilun ja digitaalisuuden tuomat menestystekijät. Palvelutuotteilla vahvistettiin monialaisesti yritysten kilpailukykyä ja luotiin valtakunnallisesti monistettava toimintatapa.

Hanke kehitti edelleen läpileikkaavasti luovan talouden hyödyntämistä eri toimialoilla vahvistaen luovien alojen osaamista, neuvontaa ja mentorointia. Hankkeessa toteutettiin 1.10.2015 - 30.6.2017 aikana yhteensä viisi ryhmäprosessia osatoteuttajien ja yhteistyökumppaneiden alueilla. Toteutus tapahtui viidellä alueella (Länsi- ja Itä-Uusimaa, Seinäjoen seutu/Etelä-Pohjanmaa, Mikkelin seutu/Etelä-Savo sekä Jyvässeutu/Keski-Suomi), ja valtakunnallisesti toimivien kumppaniverkostojen avulla toimintaa pyrittiin levittämään hankkeen aikana myös muualle Suomeen. Osassa alueellisia verkostotapahtumia, joissa osallistujina oli eri luovien alojen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia, luotiin myös pohjoismaisia sekä kansainvälisiä yhteyksiä.

Osallistujapalautteissa kerrottiin, että tuunaajat saivat uusia ideoita liiketoimintaansa ja he oppivat myyntitaitojen lisäksi myös paremmin luottamaan toisiinsa. Yhteistyön avulla myös liikevaihto oli kasvanut ja uusia ajatuksia syntynyt.