Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20486

Hankkeen nimi: Liaani - sujuvaa surffailua nuoruuden viidakossa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.10.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niina Pietilä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori, sosiaaliala

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niina.pietila(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 334 6927

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kalliolan nuoret ry / Poikien talo, 0432210-3
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, 0917622-1
Turun Yliopisto, 0245896-3
Vantaan Nicehearts ry, 1670605-9
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3
Kiipulasäätiö / Kiipulan ammattiopisto, 0147520-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liaani-hankkeessa kehitetään välineitä, jotka tukevat osallisuutta ja osaamisen tunnistamista, ja näiden myötä työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista. Kehittämistyö kohdennetaan 2.asteen nivelvaiheissa olevien ammatillisten opiskelijoihin harrastus- ja oppimisympäristöihin. Hankkeessa huomioidaan nuoren sukupuolen,
kulttuuritaustan ja erilaisten oppimisvalmiuksen merkitys osallistumiseen.
Toiminnan ytimessä on kolmannen sektorin järjestötoimijoiden osaamisen hyödyntäminen ja monialainen yhteistyö, sekä toimivien palvelutuotteiden tunnistaminen, kehittäminen, arviointi ja siirtäminen uusiin ympäristöihin palvelumuotoilun avulla.

Palvelutuote voi sisältää menetelmiä (esim. liikunnan ohjaajakoulutus,
digitaalinen tarinankerronta, valokuvalliset menetelmät, toiminnalliset lautapelit, draamamenetelmät) tai toimintatapoja (esim. sukupuolisensitiivinen kohtaaminen), joita halutaan toteuttaa uusissa ympäristöissä (esim. harrastejärjestöt ja oppilaitokset). Palvelutuotteita kehitetään harrastejärjestöjen, oppilaitosten ja nuorten kanssa toteutetuissa työpajoissa, joissa edistetään myös nuorten tietoisuutta omasta elämänhallinnastaan sekä vapaaaikana kertyvästä osaamisesta.

Hankkeessa tuotetaan arviointikehikko, jota käytetään olemassa olevien palvelutuotteiden tuloksellisuuden
lisäämiseen ja toimintamallien siirtämiseen toimintaympäristöstä toiseen. Arvioitavia ulottuvuuksia voivat olla
esimerkiksi nuoren osallisuus toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, erilaisten perhetaustojen huomioon
ottaminen ja työelämävalmiuksien lisääminen. Aineistoa kehitetään myös nuoren vapaa-aikana kertyvän osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen.

Hankkeen tuloksista järjestetään koulutusta sekä kehitetään uusia opetuksellisia ratkaisuja ja tukiaineistoa nuorten parissa työskenteleville ohjauksen ammattilaisille. Toiminnan tuloksia juurrutetaan hankekonsortion organisaatioiden käytännön toimintaan, sekä kouluttamalla nuorten ohjauksen ammattilaisia, ja järjestämällä alueellisia ja valtakunnallisia levittämis- ja verkottamisverstaita eri puolilla Suomea, luomalla hankkeelle nettiportaali ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa.

Hanke toimii ensisijaisesti kolmella alueella, joilla on alueelliset koordinaatorit: pääkaupunkiseudulla Metropolia
Ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomessa Turun Yliopiston Brahea-keskus ja Hämeessä Hämeen
Ammattikorkeakoulun (HAMK) Ammatillinen opettajakoulutus. Hankkeessa on neljä muuta osatoteuttajaa, LiikU ry, Kiipulan ammattiopisto, Kalliolan nuoret ry /Poikien talo ja Vantaan Nicehearts ry. Muita yhteistyökumppaneita mm. tulosten levittämisessä ovat Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto SAKU ry, Suomen Setlementtiliitto, Aseman lapset ry, Vantaan ammattiopisto Varia sekä Vantaan aikuiopisto sekä Auralan nuoret / Turun tyttöjen talo. Hanketta koordinoi Metropolia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Nuorten parissa työskentelevät:

- Harrastetoimintaa ohjaavat henkilöt esim. järjestöissä

- Opinto-ohjaajat

- Terveydenhoitajat

- Korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat
- Sosiaali- ja terveysalalle valmistuvat opiskelijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Elämän nivelvaiheissa olevat, syrjäytymisuhan alla olevat peruskoulun päättäneet ja 2.asteella opiskelevat nuoret, jotka tavoitetaan hankekonsortion, yhteistyökumppaneiden kautta.

Hankekonsortion ja yhteistyöoppilaitosten kautta painopisteenä on kautta linjan kulttuurisensitiivinen työote ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, sekä erityisen tuen tarpeessa olevat ammatilliset opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 391

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 297 686

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 405 633

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 362

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota nuoren sukupuoleen ja kulttuuriseen taustaan. Nuorten kasvun tukemisessa sukupuolitietoisuutta tulisi lisätä ja eri sukupuolten välisiä mahdollisuuksien eroja kaventaa mm. koulukseen hakeutumista ja tulevaisuuden työelämään siirtymistä silmällä pitäen. Myös harrastuskentällä on edelleen työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, joten sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on tärkeää. Hankkeen kytkeytyessä vahvasti työelämätaitojen osoittamiseen, työllistymiseen ja työelämään, on merkittävä näkökohta EU:nkin tasolla huomioitu suomalaisen työelämän voimakas segregoituminen, sukupuolen mukainen eriyttäminen, eriytyminen ja eriarvoisuus, jota yhteiskunnassa osaltaan tuotetaan ja ylläpidetään. Sukupuolen mukainen segregaatio ja yhteiskuntaluokkien segregaatio yhdessä vaikuttavat mm. syrjäytymiseen, niiden kaventaessa yksilön työnsaannin mahdollisuuksia. Liaani-hankkeessa huomioidaan myös harrastusten sukupuolittuneisuus, sekä nuoren sukupuolen ja kulttuurisen taustan vaikutukset hyvinvointiin. Tytöt ovat esimerkiksi kuroneet poikia kiinni liikuntaan osallistumisessa, mutta ovat edelleen kaikissa ikäryhmissä fyysisesti poikia passiivisempia. Syrjäytyminen puolestaan on erityisesti nuorten miesten ongelma: vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista oli miehiä. Maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulkopuolisuusriskit ovat lähes kolminkertaisia, kun heitä verrataan kantaväestöön kuuluviin kouluttamattomiin miehiin. Hankkeessa sukupuolinäkökulmaa vahvistetaan myös poikatyön avulla, joka on nouseva ja äärimmäisen ajankohtainen teema sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä. Hankkeessa yhteistyökumppanina toimiva Poikien talo on tehnyt uraauurtavaa työtä tällä saralla. Sukupuolinäkökulman sekä kulttuurisen tasa-arvon valtavirtaistamisessa yhteistyötahoina on lisäksi Nicehearts ry, joka tekee tärkeää tyttötyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa. Hankkeen osatoteuttajana toimiva Auralan nuoret ry toteuttaa suosittua Tyttöjen talo - toimintaa Lounais-Suomessa. Maahanmuuttajilla on riski jäädä valtakulttuurin ulkopuolelle, ja tällaisen kehityksen ehkäisemisessä tarvitaan monialaista, ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten oma kansalaistoiminta sekä sosiaalisesti vahvistava nuorisotoiminta tukee kotoutumista. Yhdenvertaisuuden toteutuminen kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluissa edellyttää, että palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Toteutetun analyysin perusteella Liaani -hankkeen sukupuolinäkökulman keskeiset kysymykset koskevat sitä, miten nuoria ohjaavien ammattilaisten ohjaustyössä ja hankkeessa kehitettävissä ja levitettävissä palvelukonsepteissa pyritään lieventämään segregaatiota, edistämään sukupuoltenvälistä tasa-arvoa ja toteuttamaan ns. sukupuolisensitiivistä ohjausta. Opetusministeriön 2009 asettaman segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportin mukaan sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen ohjaus ja opetus on vakiinnutettava kaikilla koulutusasteilla, varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Tavoitteena on, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Raportin mukaan erityisesti tukipalveluja ja ohjauskäytäntöjä on kehitettävä tukemaan tätä pyrkimystä. Liaani –hankkeen kehittämistyössä nostetaan muiden teemojen ohella kehittämisen kohteeksi myös tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisen ohjauksen ja palvelukonseptien kehittäminen. Sukupuolisensitiivisyydellä tässä yhteydessä tarkoitetaan tiedostavaa ja oivaltavaa ajattelua ja segrentaatiosta tietoiseksi tulemisen prosesseja, sekä tämän tietoisuuden hyödyntämistä palvelukonseptien ja niiden arviointikehikon kehittämistyössä. Käytännön tasolla sukupuolitietoisuuden tulee välittyä myös kohderyhmille luontevana osana vuorovaikutusta ja palvelukonsepteja. Sukupuolisensitiivinen ohjaus merkitsee monitasoista ohjaustoimintaa, jossa kaikille yhteisesti tärkeät tasa- arvotyön ja sukupuolitietoisuuden näkökulmat integroituvat oppilaitosten ja järjestöjen toimijoiden arjessa. Liaani -hankkeessa eri toimijoiden kohtaamis- ja vuorovaikutusfoorumit soveltuvat oivallisesti myös sukupuolten tasa- arvoa sivuavien aspektien käsittelyyn ja tasa-arvoa edistävien toimintamallien eteenpäin kehittämiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
LIAANI-hankkeen tavoitteena on kulttuurisensitiivinen työote ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen nuorten kasvun tukemisessa. Hankkeessa tullaan sen eri vaiheissa hyödyntämään tasa- arvo-asiantuntemusta: - Hankkeen aloitusvaiheessa käsitellään sukupuolten tasa-arvonäkökulman säilymistä ja mukana oloa hankkeen toiminnoissa osana hankesuunnitelman tarkentamista. Tarpeen mukaan tässä konsultoidaan asiantuntijatahoa, esim. Turun yliopiston tasa-arvo -asiantuntijaa. - Toiminnan suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa- arvoon liittyvän näkökulman sisällyttämiseen hankkeen kehittämistoimiin sekä tuotoksiin. Tässä hyödynnetään mm. aiemmin toteutettujen sukupuolten tasa-arvoa edistävien hankkeiden hyviä käytäntöjä ja materiaaleja ja tarpeen mukaan myös tasa-arvo -asiantuntijan konsultaatiota. - Sukupuolten tasa-arvonäkökulman näkyvyydestä huolehditaan kiinteänä osana hanketta ja tämä huomioidaan mm. tiedotuksessa ja levitystyössä. - Hankkeen koulutuksien, työpajojen ja muiden kohtaamisfoorumien toteutuksessa huolehditaan siitä, että sukupuolten tasa-arvonäkökulma säilyy hankkeen kantavana periaatteena myös konkreettisesti käytännön tasolla kautta linjan. - Seurataan hankkeen toimintojen seurannan ja arvioinnin yhteydessä myös tasa-arvonäkökulman toteutumista käytännön tasolla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välinen tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta se huomioidaan läpi koko hankkeen ja läpi kaikkien hanketoimintojen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä vuorovaikutukseen, oppimiseen, ohjaukseen, tiedotukseen ja materiaalien jakamiseen. Sähköisiä materiaaleja voidaan tulostaa tarpeen mukaan, jolloin ei synny hukkamateriaalia, mutta pyrkimys ja peruskäytäntö läpi hankkeen on paperittomuus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Nuorten palvelukonseptien suunnittelua tehdään laaja-alaisen hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen näkökulmasta, jonka osana edistämään tietoutta mm. arkiliikunnan merkityksestä, mikä suosii vähäpäästöisiä liikkumistapoja kuten pyöräilyä ja kävelyä. Usealle paikkaunnalle levittyätyvän hankekonsortion yhteydenpidossa vältetään turhaa matkustamista, ja hyödynnetään LYNC-palavereita, joita käytettiin aktiivisesti myös hankevalmistelussa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Nuorten palvelukonseptien suunnittelua tehdään laaja-alaisen hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen näkökulmasta, ja arvostava suhde luonnon monimutoisuutta kohtaan sisältyy näihin tavoitteisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Nuorten palvelukonseptien suunnittelua tehdään laaja-alaisen hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen näkökulmasta, jonka osana edistämään tietoutta mm. arkiliikunnan merkityksestä, mikä suosii vähäpäästöisiä liikkumistapoja kuten pyöräilyä ja kävelyä. Usealle paikkaunnalle levittyätyvän hankekonsortion yhteydenpidossa vältetään turhaa matkustamista, ja hyödynnetään LYNC-palavereita, joita käytettiin aktiivisesti myös hankevalmistelussa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei toimi Natura-kohdealueella
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 7
Hanke keskittyy aineettoman pääoman kasvattamiseen, ja myös tiedotuksessa panostetaan verkkportaaliin, ja vältetään tarpeettomien painotuotteiden käyttöä. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä vuorovaikutukseen, oppimiseen, ohjaukseen, tiedotukseen ja materiaalien jakamiseen. Sähköisiä materiaaleja voidaan tulostaa tarpeen mukaan, jolloin ei synny hukkamateriaalia, mutta pyrkimys ja peruskäytäntö läpi hankkeen on paperittomuus. Päätoteuttaja Metropolia on sitoutunut Green Office -järjestelmään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajtaustaisten, sekä erityista tukea tarvitsevien nuorten osallistamiseen ja opiskelu- ja työelämätaitojen vahvistamiseen. Syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehityksen kannalta. Kaikkien asukasryhmien mukana olo kehittää elnkeinorakennetta tasapainoiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke keskittyy aineettoman pääoman kasvattamiseen palvelutuotteiden, arviointikehikon ja yhteistyöverkostojen kehittämisen kautta. Viestinnässä panostetaan verkkportaaliin, ja vältetään tarpeettomien painotuotteiden käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 6
Usealle paikkaunnalle levittyätyvän hankekonsortion yhteydenpidossa vältetään turhaa matkustamista ja vähennetään näin matkustamista ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Hankkeen kokouksissa hyödynnetään verkkovälitteisiä LYNC-palavereita, joita käytettiin aktiivisesti myös hankevalmistelussa. Työpajatoiminta ja levittämisverstaat viedään opiskelijoiden, ohjaajien ja oppilaitosten lähelle: vain kouluttajat liikkuvat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnen edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen toimissa harjoitetaan sukupuolisensitiivistä pedagogiikkaa, sekä pyritään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Metropolia kuuluu FIBS ry:n alaiseen monimuotoisuusverkostoon, ja oikeudenmukaisuuden edistäminen on meille tärkeä arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten sekä erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten osallistamiseen ja opiskelu- ja työelämätaitojen vahvistmaiseen.Tämä on tärkeää yhdenvertaisuuden edistämiseksi, sillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on keskimääräistä suurempi riski jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Hankkeessa pyritään huomioimaan ja kohdentamaan toimia kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet huomioiden. Metropolia kuuluu FIBS ry:n alaiseen monimuotoisuusverkostoon, ja oikeudenmukaisuuden edistäminen on meille tärkeä arvo.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa tuetaan rikasta ja monipuolista kulttuuriympäristön kehittymistä toimimalla yhdessä nuorten ja useiden alojen toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyritään huomioimaan ja kohdentamaan toimia kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet huomioiden.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kehittämistyössä pyrittiin nuorten osallisuutta ja osaamista tukemalla lisäämään heidän kiinnittymistään opintoihin. Kehittämistyö kohdentui 2.asteen nivelvaiheissa olevien ammatillisten opiskelijoihin harrastus- ja oppimisympäristöihin. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisesti nuoren sukupuolen, kulttuuritaustan ja erilaisten oppimisvalmiuksen merkitykseen osallisuuden toteutumisessa.

Hanke toimi ensisijaisesti kolmella alueella, joilla oli alueelliset koordinaatorit: pääkaupunkiseudulla Metropolia
Ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomessa Turun Yliopiston Brahea-keskus ja Hämeessä Hämeen
Ammattikorkeakoulun (HAMK) Ammatillinen opettajakoulutus. Hankkeessa oli neljä muuta osatoteuttajaa, LiikU ry, Kiipulan ammattiopisto, Poikien talo ja Vantaan Nicehearts. Muita yhteistyökumppaneita mm. tulosten levittämisessä olivat Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto SAKU ry ja Vantaan ammattiopisto Varia. Hanketta koordinoi Metropolia.

Hankkeessa tunnistettiin ja arviointiin jo olemassa olevia, toimivia palvelutuotteita palvelumuotoilun avulla. Palveluita analysoitiin ja määritettiin toimiville nuorten palveluille yhteisiä piirteitä ja julkaistussa mikrokirjassa ne koottiin yhteen. Hankkeen aikana kerrytettiin myös kokemuksia tavoista kuvata palveluja.

Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin uudenlaisia toimintamalleja yhdessä nuorten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. LiikU ry järjesti nuorille mahdollisuuden kehittää ohjaustaitojaan leiritoiminnassa. Nuorille järjestettiin osallisuutta lisääviä työpajoja, joiden aiheina olivat esimerkiksi nuorten oman toiminnan ja vahvuuksien tunnistaminen, tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottaminen ja nuorten yksinäisyys. Nuoret nimesivät toiminnan antaneen heille ajatuksia vahvuuksistaan, ja he olivat työpajan aikana myös havahtuneet siihen, mitä osasivat. Nuoret totesivat myös voineensa osallistua ja olla mukana ratkomassa mitä työpajan aikana tehdään. Työpajoissa mukana olleet ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat työskentelyn kehittäneen heidän ohjaustaitojaan.

Hankkeessa luotiin itsearviointiin perustuva arviointikehikko, jonka avulla nuorille suunnattuja palveluja tuottavat ammattilaiset voivat arvioida palvelun eri osa-alueiden toimivuutta. Arviointikehikon avulla voidaan tunnistaa palvelun kehittämistarpeita ja vahvuuksia sekä siirtää toimintamallia aiempaa helpommin toimintaympäristöstä toiseen. Nuorten palveluita tuottavat tahot kokeilivat arviointikehikkoja ja sitä muokattiin heidän antamansa palautteen perusteella. Palautteen perusteella arviointikehikko toimii itsearvioinnin välineenä ja keskustelun herättäjänä.

Hankkeessa koulutettiin nuorten kanssa toimivia ammattilaisia, esimerkiksi opettajia ja nuoriso-ohjaajia. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli syventää heidän ohjaamisosaamistaan ja tarjota mahdollisuus miettiä omaa työtä. Koulutuksen keskeisinä teemoina olivat kohtaaminen. Koulutuksen myötä nuorten kanssa toimivien ammattilaisten katseet kohdistuivat nuorten yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja tulevaisuudessa pärjäämisen tukemiseen ja kannustamiseen.

Hankkeen keskeisistä teemoista kuten arviointikehikosta ja palvelumuotoilusta järjestettiin koulutusta laajasti erilaisissa tehtävissä toimiville nuorisoalan ammattilaisille. Koulutuspäivien lisäksi esimerkiksi arviointikehikosta löytyy laajasti materiaalia hankkeen internetsivuilta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Myös hankkeessa kirjoitettu mikrokirja on saatavissa verkosta. Hankkeen keskeiset eteenpäin vietävät hyvät käytännöt ovat arviointikehikko, ohjaaja-koulutukset, kehitetyn aineiston hyödyntäminen koulutuksessa, nuorten kanssa tehdyn kehittämistyön edelleen jalostaminen ja tulosten hyödyntäminen sekä luotujen verkostojen säilyttäminen ja innovatiivinen hyödyntäminen.