Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20487

Hankkeen nimi: INTEGRA - työvalmennuksen keinoin työmarkkinoille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kokkotyö-säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1786351-5

Jakeluosoite: Yrittäjäntie 2

Puhelinnumero: (06) 824 0000

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.kokkotyo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Levijoki Sanna-Mari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna-mari.levijoki(at)kokkotyo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 164 7803

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Integra -hankkeessa luodaan ja kehitetään uusi toimintamalli työpajoille, joka edistää Kokkolan seudulla asuvien maahanmuuttajien integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan ja joka lisää heidän mahdollisuuksiaan sijoittua työelämään. Hankkeessa maahanmuuttajien sosiaalista ja taloudellista asemaa kohennetaan ja heidän työllistymistään edistetään siirtämällä ja kokeilemalla soveltaen Oulussa toteutettuja NaistenKoulun ja MiestenKoulun malleja. Kohderyhmänä ovat työttömät aikuiset maahanmuuttajat, joiden mahdollisuudet toimia ja selvitä itsenäisesti Suomessa ovat heikentyneet.

Työpajat ja yritykset ja niissä toimivat valmentajat ja työntekijät, jotka päivittäisessä työssään kohtaavat maahanmuuttajia sekä yritykset, jotka toimivat työllistäjinä, hyötyvät hankkeesta. Hankkeella edistetään siten monikulttuurista kehitystä ja lisätään suvaitsevaisuutta työpaikoilla. Kokkolassa maahanmuuttajien kanssa toimivien organisaatioiden ja viranomaisten yhteistyötä lisätään, mikä parantaa maahanmuuttajien palveluohjausta ja työllistymisen mahdollisuuksia. Hankkeen tuloksena maahanmuuttajien elinolosuhteet, elämänhallinta ja tietotaito lisääntyvät ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja hakeutua jatkokoulutuksiin. Hankkeen pitkäaikaiset vaikutukset ovat maahanmuuttajaperheiden tehokkaampi kotoutuminen ja sen myötä parempi arjenhallinta ja hyvinvointi. Hankkeen aikana ja sen jälkeen voidaan kehittää uusia maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavia työllistymisväyliä.

Työpajatoimintaan luodaan ja mallinnetaan valmennusprosessi, joka vastaa paremmin maahanmuuttajavalmentautujan tarpeita. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kokeilla uutta työvalmennuksen toimintamallia ja uusia räätälöityjä menetelmiä Kokkotyö-säätiön työpajatoiminnassa. Maahanmuuttajat tulevat hankkeeseen non-stop periaatteella, jolloin he saavat oikea-aikaisesti työpajavalmennusta. Uuden menetelmän avulla maahanmuuttajat aktivoidaan, motivoidaan ja sitoutetaan valmennusjaksoon sekä tuetaan jakson jälkeisiä jatkopolkuja. Hankkeessa testataan työpajan valmennusprosessia, joka on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille.

Maahanmuuttajien työllistyminen on yleensä haasteellista. Kieli- ja muut maahanmuuttajille suunnatut koulutukset ovat lyhytkestoisia ja päättyvät harvoin työllistymiseen. Hankkeessa halutaan kehittää työpajojen toimintaa niin, että maahanmuuttajien erityisproblematiikka osataan tunnistaa ja huomioida työpajatoimintaa kehitettäessä. Maahanmuuttajat rikastuttavat toimintaa työpajoilla ja monipuolistavat tuote- ja palveluvalikoimaa. Toimintamalli ja kokemukset siirtyvät muihin Suomen työpajoihin työpajaverkoston kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työttömät Kokkolassa ja Kokkolan seudulla asuvat aikuiset maahanmuuttajat, joiden työllistyminen on vaikeaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajien perheet ja muut yhteisöt sekä muut maahanmuuttajat Kokkolan seudulla. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös Kokkoytyö-säätiön työpajoilla toimivat valmentajat ja valmentautujat, jotka päivittäisessä työssään ja toimintaympäristössään kohtaavat maahanmuuttajia, sekä yritykset ja järjestöt, jotka toimivat työllistäjinä.

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat palveluohjauksen verkostot, joiden yhteistoiminta tiivistyy ja palveluohjaus selkiintyy.

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin voidaan lukea myös eri puolilla Suomea olevat työpajat, jotka saavat käyttöönsä työpajoilla testatun ja mallinnetun työvalmennusprosessin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 572

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 324 070

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 464 066

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 405 088

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kannus, Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yrittäjäntie 2

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hakija on selvittänyt miten työllistymisen ongelmat ilmenevät sukupuolen, iän ja etnisen taustan mukaan ja ottanut ne huomioon hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuu sekä miehiä että naisia. Pidetään huoli, että molempien sukupuolten edustajia on mukana suunnitellun mukaisesti. Tiedostetaan ja otettu huomioon että maahanmuuttajanaisten työllistyminen on haasteellisempaa kuin miesten.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Molemmille sukupuolille annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää suomenkielen taitoa ja parantaa työtaitojaan. Painotetaan erityisesti naisten työllistymisen esteiden poistamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Työosastoilla toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Hyödynnetään mahdollisimman pitkälle kierrätysmateriaalia uusiotuotteiden suunnittelussa ja valmistamisessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Lisätään ja ylläpidetään potentiaalisen työvoiman työtaitoja. Pyritään löytämään uusia tapoja työllistymisen poluksi ennakoiden työpaikkojen lisääntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Kehitetään menetelmä, jota voidaan myöhemmin hyödyntää ja soveltaa muuallakin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Tavoitteena on maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistäminen ja vaikutus myös maahanmuuttajien ympäristöön pitkällekin tulevaisuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 10 8
Tavoitteena on erityisesti edistää tasa-arvoista kohtelua, mahdollisuuksia ja niiden pysyvyyttä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 10
Hankkeen aikana kulttuurien tuntemusta lisätään ja tuntemus säilyy pitkälle. Yksilöt saavat yksilöllisen kohtelun ja arvostuksen.
Kulttuuriympäristö 8 6
Eri kulttuurien tuntemus lisääntyy.
Ympäristöosaaminen 5 5
Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maahanmuuttajien työllisyysaste on huomattavasti koko väestön työllistymisastetta alhaisempi. Samaan aikaan työikäisten määrä Suomessa vähenee ja maahanmuuttajissa on potentiaalista työvoimaa. Työhallinnossa nähdään, että tarve on suuri ja maahanmuuttajissa on erittäin potentiaalisia henkilöitä, jotka pääsisivät työmarkkinoille, jos he saisivat pidempikestoista valmennusta työpajoilla, jolloin he oppivat kielen työn lomassa ja työyhteisön jäsenenä. Maahanmuuttajien työllistymisen esteenä on pitkälti suomen kielen puutteellinen taito sekä verkostojen puute.
Integra-hankkeessa kehitettiin toimintamalli työpajoille, jossa on uusia menetelmiä maahanmuuttajien valmentamiseen. Valmennusmalliin kuuluu kahden kuukauden kielikurssi ja sen jälkeinen työkokeilu sekä paljon materiaalia kielen opetukseen. Valmentautujat voivat tulla myös non-stoppina työpajoille, jolloin he saavat henkilökohtaista kielen opetusta työpajalla noin puoli tuntia päivässä. Hankkeessa on valmistettu uusia sekä käytetty innovatiivisesti vanhoja materiaaleja, joita voidaan käyttää suomen kielen opetuksessa.
Yksilövalmennus on tärkeä osa valmennustyötä. Se on Kokkotyö-säätiöllä vahva alue ja tarpeellinen myös maahanmuuttajia valmennettaessa. Yksilövalmennus on asiakkaan kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Myös ryhmävalmennus on tärkeä osa kokonaisuutta. Ryhmässä saa vertaistukea ja verkostoja, joita maahanmuuttajilta monesti puuttuu. Ryhmässä saa tehdä virheitä ja oppia, että virheiden tekeminen ei ole niin vaarallista ollessa kanssakäymisissä vieraan kulttuurin edustajan kanssa.
Kohderyhmänä hankkeessa oli työttömät maahanmuuttajat Kokkolan seudulla ja Kannuksessa. Hankkeessa oli 47 osallistujaa, joista uloskirjatuista 77% löysi positiivisen ratkaisun tilanteeseensa tarkoittaen työllistymistä (15 %) tai opiskelua / koulutusta (62%).