|
|
|
Hankekoodi: S20488
Hankkeen nimi: INTOKE - Infran tietomallien osaamisen kehittäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A
Puhelinnumero: 02 330 000
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pelkonen Outi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: outi.pelkonen(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358403550906
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakennusalalla on käynnissä kansainvälisesti mittava ja täydellisesti koko rakentamisen kenttää uudistava muutos eli siirtyminen entisestä piirustuksiin perustuvasta toiminnasta nykyaikaiseen tietoteknologian mahdollistamaan mallipohjaiseen toimintatapaan. Nykytilanteessa tietoa siirretään eri toimijoiden, ohjelmistojen ja eri elinkaarivaiheiden välillä dokumenttien avulla, oleellista tietoa jää käyttämättä ja osa häviää tiedonsiirtoprosessin aikana. Kyseessä on systeeminen muutos, jossa siirrytään perinteisestä vaiheajattelusta ja piirustuspohjaisesta toimintatavasta älykkääseen koko elinkaaren ja kaikki osa-alueet, toimijat ja toiminnot kattavaan tietomalleja hyödyntävään palvelutuotantoon. Muutoksen seurauksena alan toimintatavat, yhteistyö, intressipiirien keskinäinen ymmärrys ja suunnittelun, rakentamisen sekä ylläpidon tuottavuus ja kilpailukyky paranevat olennaisesti.
Hankkeen päätavoitteena on luoda infrarakentamisen (tiet, kadut, vesiväylät, maa- ja kalliorakentaminen, kunnallistekniikka, geotekniikka, sillat, viherrakentaminen ja varusteet) tietomallintamisen alueellinen osaamisverkosto ja sen avulla saada pysyvä osaamispohja tietomallipohjaiselle toimintatavalle infra-alalle Varsinais-Suomessa ja samalla vastata lisääntyneeseen infra-alan tietomalliosaamisen kysyntään Etelä-Suomen alueella. Tarkoituksena on lisätä tilaajien ymmärrystä tietomallintamisesta ja sen tuomista hyödyistä tuotteen koko elinkaaren aikana. Samalla on tarkoituksena kehittää tietomallipohjaisia toimintatapoja ja lisätä ymmärrystä tietomallien hyödyistä infra-alan toimijoiden keskuudessa, jolloin yrityksen tietomalliosaamisen lisääntymisen ansiosta yrityksen kilpailukyky säilyy ja yritys voi jopa saavuttaa kilpailuedun. Globaali kilpailu edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä valmiutta uudelleenkouluttautumiseen ja tähän hankkeen avulla halutaan vastata. Infrarakentamisesta on mukana lukuisia pk-yrityksiä, joiden mahdollisuudet pärjätä taloudellisesti riippuvat suuresti siitä, että niillä on mahdollisuus hankkeessa luotavan verkoston avulla päästä mukaan uuteen tietomallipohjaiseen toimintatapaan. Hankkeen avulla tietomallipohjaiset ohjeet ja toimintatavat leviävät kansallisesti melko laajalle alueelle ja lisäksi verkostot muodostuvat luontevammin hankkeen kautta.
INTOKE-hankkeen tavoitteena on yleisen tietomalliosaamisen lisääminen infra-alalla niin hankinnassa, suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpidossakin. Tähän päämäärään päästään kolmen eri toimenpidekokonaisuuden kautta:
• Projektin osanottajien koulutus ja valmennus
• Pilottikohteiden seuranta
• Kehittämistehtävät
Projektin osanottajien koulutus ja valmennus tulee työohjelman mukaisesti tapahtumaan yleisissä seminaareissa, joissa tuodaan yleiset inframallivaatimukset (YIV2015) kaikille tutuiksi. Toinen osuus muodostuu pilottihankkeista, joita tehdään ja seurataan koko projektin ajan. Näitä pilotteja hankitaan niin, että niitä on 3-4 Varsinais-Suomessa ja eri hankevaiheissa olevia hankkeita. Tämän lisäksi tehdään projektin ajan kehittämistehtäviä, jotta jatkossa voidaan sujuvammin kehittää tietomalliosaamista infra-alalla.
INTOKE-hanke on kohdistettu Varsinais-Suomen toimijoille. Pääkohderyhmänä on infra-alalla toimivat pk-yritykset niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpidossakin. Koska pk-yritysten mahdollisuus hankkia mallipohjaisen toiminnan edellyttämiä ohjelmistoja, henkilöstöä ja tietotaitoa, tulee pk-yritysten rinnalla toimia isompia yrityksiä sekä julkisia toimijoita, joilla jo tällä hetkellä on hyvät mahdollisuudet mallipohjaiseen toimintaan. Hankkeessa infra-alan kaikkien toimijoiden verkostoituinen on ensiarvoisen tärkeää ja suorastaan välttämätöntä.
Pääasiallisina toimenpiteinä hankkeessa selvitetään tietomallien käytön tilanne suunnittelu- ja rakennushankkeissa infratekniikassa. Kartoitetaan Varsinais-Suomessa rakennusalan tilaajaorganisaatioiden sekä konsulttitoimistojen ja rakennusliikkeiden tietomallitietämys sekä tietomallien käytön laajuus ja osaamistaso tietomallien hyödyntämisessä. Lisäksi määritellään kartoituksen perusteella ne osa-alueet, joissa tilaajaorganisaatiot, suunnittelijat, rakentajat ja muut rakennusalan toimijat eniten tarvitsevat tukea tietomallien käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Kootaan toimijoista verkosto, joka kehittää prosessiosaamista yhdessä. Osaamisverkostossa toimiville tarjotaan tietomallintamiseen liittyvää tarpeiden mukaista täsmäkoulutusta. Toteutetaan yhteensä 3-4 hankinnan, suunnittelun, rakentamisen tai ylläpidon pilottihanketta, joissa testataan tietomallien käyttöönottoa infratekniikassa. Kootaan pilottiprojekteissa saadut kokemukset ja niiden pohjalta määritellään uudet toimintatavat, joilla saadaan pysyvää verkostoyhteistyöhön pohjautuvaa osaamista rakennusalan toimijoille Varsinais-Suomessa sekä nostetaan yritysten kilpailukykyä toimialalla. Luodaan omat kehittämistehtävät, joiden avulla selvitetään tietomalliosaamisen ja sen kehittämisen pahimmat pullonkaulat ja mahdollisuudet eri hankevaiheissa (esim. ohjelmistot, alan koulutus, laadun varmentaminen, koko rakennusalan tietomalliosaamisen hyötyjen kehittäminen jne.). Raportoidaan tulokset ja laaditaan julkaisu erityisesti alan toimijoiden hyödynnettäväksi. Hanke tuottaa myös virtuaaliopintokokonaisuuden, joka tulee olemaan osaltaan avoin kaikille toimijoille. Seurataan toiminnan edistymistä Varsinais-Suomessa.
Projekti käynnistetään syyskuussa 2015. Syksyn 2015 aikana projektissa tehdään rakentamisen tietomallintamisen osaamiskartoitus ja samalla saadaan koottua projektiin osallistuvat tahot. Mukaan tavoitellaan suunnittelijoita, urakoitsijoita, rakennuttajia, tilaajia ja ylläpitäjiä. Projektin osallistujille suunnattu koulutus- ja valmennusosuus aloitetaan marraskuussa 2015. Koulutuksen keskeisin tavoite on perehdyttää projektin osanottajat Infra-Model 3 tietomallivaatimusten pohjalta rakennushankkeen tietomallipohjaiseen prosessiin. Koulutus perustuu yleisten inframallivaatimusten (YIV2015) sisällön selventämiseen yleisissä seminaareissa, joita on kaavailtu pidettävän yhteensä 8 kpl. Sen lisäksi valmennusta tapahtuu pilottihankkeiden yhteydessä (hankkeista riippuen) noin 1-2 kk välein pidettävissä tilaisuuksissa. Tavoitteena on seurata projektin etenemisen yhteydessä tietomallintamisen käyttöä ja saada kokemuksia tietomallintamisen vaatimista toimintatavoista.
Turun ammattikorkeakoulun INTOKE-projektihenkilöstö seuraa tietomallipohjaisten toimintatapojen käyttöönottoa pilottikohteissa ja kerää eri osapuolten käyttökokemuksia tietomallien käyttöönotosta. INTOKE-projektihenkilöstö osallistuu tarvittaessa suunnittelukokouksiin ja mahdollisiin muihin palavereihin, joissa käsitellään tietomallien käyttöä pilottiin liittyen. Lisäksi tehdään hankkeen eri osapuolille haastatteluja ja kyselytutkimuksia.
Projektin pysyvänä tuloksena syntyy Varsinais-Suomeen osaamista sekä suunnittelun että rakentamisen tietomalleista ja niiden hyödyntämisestä. Projektin tavoitteena on taata Varsinais-Suomeen infra-alalla toimivien pk-yritysten toiminta jatkossakin. Ilman vahvaa panostusta alan murrosvaiheessa tulee pk-yritysten työllistävä vaikutus heikkenemään ja osaaminen tulee keskittymään vain isoihin yrityksiin. Tuloksia hyödyntävät suoraan kaikki mukana olevat organisaatiot ja myöhemmin muut alan toimijat. Tietomallien käyttöönottaminen tehostaa rakennushankkeiden läpivientiä ja rakennuksen elinkaaren aikaisen ylläpidon ja kustannusten hallintaa. Pilottien tuloksista raportoidaan pilotointien aikana pilottiprojekteihin osallistuneille tahoille sekä INTOKE-projektin osanottajille. Turun ammattikorkeakoulu laatii kustakin pilotoinnista osaraportit ja koosteen kaikkien pilotointien päätuloksista. Raportit julkaistaan projektin loppuvaiheessa.
Infra-alalla toimivat yritykset ovat perinteisesti hyvinkin pieniä pk-yrityksiä. Toimintatavan muuttuminen malliperustaiseksi edellyttää suurta muutosta sekä varustehankinnassa että uuden toimintatavan omaksumisessa. Yksinään yritykset voivat jopa olla liian pieniä jatkossa toimiakseen alalla. Siksi verkottuminen ja sen kautta uusien mahdollisuuksien löytäminen on ensiarvoisen tärkeää näille yrityksille. Verkottumisen kautta on myös mahdollisuus löytää kullekin yritykselle omin osaamisala ja sen vaatimat laiteinvestoinnit. Näin tullaan turvaamaan yritysten taloudellinen kannattavuus tulevaisuudessakin. Tietomallipohjainen toiminta edellyttää yrityksiltä tiedollisen osaamisen lisäksi resursseja myös ohjelmistoon, osaavaan henkilöstöön sekä koneisiin ja laitteisiin. Tällä hetkellä vain isoimmat yritykset ja julkiset toimijat pystyvät toimimaan mallipohjaisesti. Siksi pilottihankkeet on valittava olemassa olevista hankkeista isojen toimijoiden joukosta. Julkiset organisaatiot toimivat tässäkin edelläkävijöinä ja siksi heidän mukana olollaan varmistetaan että pk-yritykset pääsevät samalla kehittämään toimintaansa.
Suurempien yritysten ja julkisten toimijoiden tulee olla hankkeessa mukana. Se on ehdottoman välttämätöntä verkostoitumisen kannalta. Nämä ovat myös tällä hetkellä ainoat toimijat, jotka toteuttavat mallipohjaisia hankkeita. Ilman suuria yrityksiä tai julkisia toimijoita ei ole mahdollista saada pilottihankkeita mukaan. Näiden toimijoiden henkilöstön osallistuminen valmennustilaisuuksiin on välttämätöntä, suuressa osin jopa tilaisuuksista osa tuotetaan näiden henkilöiden voimin. Koska hanketta toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa, tulee näiden pilottihankkeiden omistajien olla osa verkostoa myös koulutustilaisuuksissa.
Maantieteellisesti hanke keskittyy Varsinais-Suomen maakuntaan ja erityisesti Turun seudulle. Taloudellinen tilanne maakunnan suurissa kaupungeissa kuten Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa ei anna tällä hetkellä mahdollisuuksia sitoutua hankkeeseen. Vaikka muut kaupungit kuin Raisio ja Turku eivät pysty tällä hetkellä sitoutumaan hankkeeseen, tulisi silti hankkeeseen osallistuvien pk-yritysten sijaita Turun kaupunkiseudun lisäksi myös muualla maakunnan alueella. Tärkeää olisi pystyä parantamaan pk-yritysten kannattavuutta tällä hankkeella.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat Turun ammattikorkeakoulun infratekniikan asiantuntijahenkilöstö, jotka hyötyvät tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen osaamisen tason nostosta. Lisäksi välillisesti pyritään nostamaan infra-alan houkuttelevuutta tietomallintamisen avulla, jolloin muuten niin miesvaltaisesta alasta kiinnostuisivat myös naiset. Houkuttelevuus näkyisi opiskelijahauissa tulevina vuosina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 132 782
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 127 272
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 177 042
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 262
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun
Kunnat: Turku, Raisio
Jakeluosoite: Sepänkatu 1
Postinumero: 20700
Postitoimipaikka: Turku
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 25
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Luontoalueiden parempi hyödyntäminen aluesuunnittelussa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 4 |
| Hiilipäästöjen vähentäminen, virheiden vähenemisen kautta, kun logistiikka on kunnossa ja toimitukset oikeaan aikaan oikeassa paikassa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon paremmin tietomallien avulla laadituissa suunnitelmissa ja näin välttää luonnon ylimääräinen kuormittuminen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Pinta- ja pohjavedet sekä maaperä voidaan ottaa huomioon paremmin tietomallien avulla laadituissa suunnitelmissa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 6 |
| Tietomalleilla tehtyihin suunnitelmiin on mahdollista huomioida luonnonsuojelulliset näkökulmat. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Tietomallien avulla laadituissa suunnitelmissa materiaalien määrät ovat tarkempia, jolloin hukkaa syntyy vähemmän. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Suunnitelmallisen logistiikan käytöllä saadaan ylimääräinen ja turha rakentamisen aikainen liikenne vähenemään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Uudenlaisen työskentelymenetelmän omaksumisella alueen yritykset saavat paremman kilpailukyvyn ja pystyvät kehittämään omaa osaamistaan ja luomaan uutta liiketoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Tietomalleja käyttämällä painopiste siirtyy rakentamisesta suunnitteluun, joka mahdollistaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen perinteisen rakentamisen rinnalla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Tietomallintamalla tehtyihin suunnitelmiin on mahdollista kytkeä aluekehittämisen näkökulmasta julkisen joukkoliikenteen tarve. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 7 |
| Tietomallipohjaisia suunnitelmia ja tietoja voidaan hyödyntää laajasti viranomaistoiminnassa, alue- ja kaupunkisuunnittelussa ja liiketoimintaympäristöjen kehittämisessä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Tietomallintamisella pyritään vaikuttamaan perinteisten sukupuolikäsiteysten purkamiseen niin infra-alan koulutuksessa kuin työelämässä. Tietomallien visuaalisuudella pyritään lisäämään infra-alan houkuttelevuutta myös naisten keskuudessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 3 |
| Tietomalleja hyödyntämällä pystytään tarjoamaan jokaiselle samanlaiset tiedot rakennetusta ympäristöstä yhteiskuntaryhmästä tai kultturitaustasta huolimatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 7 |
| Suurin vaikutus INTOKE-hankkeella on maisemaan, virkistysalueisiin, kaupunkirakenteisiinja rakennuskantaan, jotka kuuluvat infra-alan toimintakenttään. Varsinkin,kun hyödynnetään tietomallintamisen tuomat edut tiedon välittymisestä toimijalta toiselle ja tiedon tallentumisesta sähköisessä muodossa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 9 |
| Ympäristöosaaminen ja -tietoisuus vahvistuvat kun pystytään hyödyntämään infra-alan tietomalleja elinkaarinäkökulma huomioiden. | ||
INTOKE-hanke käynnistettiin 1.9.2015 ja se päättyi 31.8.2018.
Rakennusalalla on käynnissä kansainvälisesti mittava ja täydellisesti koko rakentamisen kenttää uudistava muutos eli siirtyminen entisestä piirustuksiin perustuvasta toiminnasta nykyaikaiseen tietoteknologian mahdollistamaan mallipohjaiseen toimintatapaan. Nykytilanteessa tietoa siirretään eri toimijoiden, ohjelmistojen ja eri elinkaarivaiheiden välillä dokumenttien avulla, oleellista tietoa jää käyttämättä ja osa häviää tiedonsiirtoprosessin aikana. Kyseessä on systeeminen muutos, jossa siirrytään perinteisestä vaiheajattelusta ja piirustuspohjaisesta toimintatavasta älykkääseen koko elinkaaren ja kaikki osa-alueet, toimijat ja toiminnot kattavaan tietomalleja hyödyntävään palvelutuotantoon. Muutoksen seurauksena alan toimintatavat, yhteistyö, intressipiirien keskinäinen ymmärrys ja suunnittelun, rakentamisen sekä ylläpidon tuottavuus ja kilpailukyky paranevat olennaisesti.
INTOKE-hankkeen päätavoitteena oli luoda infrarakentamisen (tiet, kadut, vesiväylät, maa- ja kalliorakentaminen, kunnallistekniikka, geotekniikka, sillat, viherrakentaminen ja varusteet) tietomallintamisen alueellinen osaamisverkosto ja sen avulla saada pysyvä osaamispohja tietomallipohjaiselle toimintatavalle infra-alalle Varsinais-Suomessa ja samalla vastata lisääntyneeseen infra-alan tietomalliosaamisen kysyntään Etelä-Suomen alueella. Tarkoituksena oli lisätä tilaajien ymmärrystä tietomallintamisesta ja sen tuomista hyödyistä tuotteen koko elinkaaren aikana. Samalla oli
tarkoituksena kehittää tietomallipohjaisia toimintatapoja ja lisätä ymmärrystä tietomallien hyödyistä infra-alan toimijoiden keskuudessa, jolloin yrityksen tietomalliosaamisen lisääntymisen ansiosta yrityksen kilpailukyky säilyy ja yritys voi jopa saavuttaa kilpailuedun. Globaali kilpailu edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä valmiutta uudelleenkouluttautumiseen ja tähän hankkeen avulla haluttiin vastata. Infrarakentamisesta on mukana lukuisia pk-yrityksiä, joiden mahdollisuudet pärjätä taloudellisesti riippuvat suuresti siitä, että niillä on mahdollisuus hankkeessa luotavan verkoston avulla päästä mukaan uuteen tietomallipohjaiseen toimintatapaan. Hankkeen avulla tietomallipohjaisten ohjeiden ja toimintatapojen haluttiin leviävän kansallisesti melko laajalle alueelle ja samalla haluttiin verkostojen muodostuvan luontevasti hankkeen kautta.
Hankeen päämäärään päästiin neljällä toteutustavalla:
•Hankeen osanottajien koulutus ja valmennus YIV-ohjeiden (YIV2015) sisällön avaamisella ja soveltamisella. Yhteensä seminaareja järjestettiin puolen päivän tilaisuuksina 9 kpl ja niiden vetovastuu oli aina kunkin ohjeen laatimisryhmässä olevalla asiantuntijalla.
•Valmennustilaisuudet kahdesta pilottihankkeesta (valtatien 8 parantaminen Luostarinkylän eritasoliittymän kohdalla ja Säkömäen alueen rakentaminen Turussa). Näissä valmennustilaisuuksissa käytiin läpi puolen päivän aikana toteutuneita käytäntöjä ja mahdollisesti esille tulleita haasteita sekä muita osanottajien palautteiden kautta saatuja toiveita. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 8 kappaletta sisältäen myös pilottikohteissa käytettyjen ohjelmistojen läpikäyntiä.
•Kehityskohteita mallipohjaiseen toimintaan toteutettiin kaksi kappaletta. Malipohjaisen hankkeen laadun todentamista koskeva hanke jäi kesken assistentin lähdön vuoksi. Toinen mallin/paperitulosteiden käyttöä koskeva kehittämistehtävä saatiin valmiiksi ja siinä selvisi, että mallipohjainen toiminta ei ole käytännössä vielä todellisuutta.
•Seminaareista ja valmennustilaisuuksista saatujen palautteiden perusteella kehitettiin hankkeelle vielä hankintaklinikka auttamaan mallipohjaisen hankkeen tarjousvaihetta. Hankintaklinikkaan järjestettiin yhteensä 5 tilaisuutta, joista saatu palaute oli hyvää niiden konkreettisuuden perusteella.
Hankeen yhteydessä koettiin hankalana rahoitusohjelman edellyttämä osallistujien rajaaminen vain pk-yrityksiin. Näillä yrityksillä ei ollut kovinkaan laajaa käsitystä mallipohjaisesta toiminnasta tai sen mahdollisuuksista. Siksi tilaisuuksien interaktiivisuudessa ei välttämättä päästy sellaiselle tasolle, jota hankesuunnitelmassa tavoiteltiin.
Hankintaklinikka onnistui odotusten mukaisesti, sillä siinä mukana olevat yritykset pääsivät konkreettisesti käymään läpi sellaisia asiakokonaisuuksia, jotka liittyvät tarjousvaiheeseen. Saadussa palautteessa järjestelyjä pidettiin onnistuneina.
Helmikuun alussa 2018 pidetyssä keskustelutilaisuudessa päästiin oikeiden asioiden äärelle ja seminaarin anti oli hyvää ja pohtivaa. Mallipohjaisen toiminnan esteenä on enemmän oikean tiedon puuttuminen ja asenteet kuin se, että teknologia ei onnistuisi. Välttämättä ei myöskään ymmärretä mallipohjaisen toiminnan kaikkia mahdollisuuksia ja sitä kautta mahdollisuutta saavuttaa aika-, resurssi- ja kustannussäästöjä.
Hankkeen pysyvänä tuloksena on tietomallipohjaisen toiminnan lisääminen Varsinais-Suomessa. Mukana olevat yritykset ovat saaneet käyttöönsä kattavan tietopaketin, joka on vapaasti muidenkin käytettävissä. Hankeen aikana esille tulleet käytännön haasteet ja mahdollisuudet edesauttavat helpottamaan yritysten omaa matkaa kohti mallipohjaista toimintaa. Hankkeen seminaarivaiheessa mukana oli myös infratekniikan opiskelijoita, jotka siten myös osaltaan pystyivät saamaan hyvän tietopaketin mallipohjaisesta toiminnasta. Näin he ovat valmiimpia muuttamaan toimintatapojaan ja suorastaan edellyttävät tulevilta työnantajiltaan mallipohjaista toimintaa. Pitkällä tähtäyksellä voidaankin katsoa, että muutos on laitettu liikkeelle ja toiminta tulee muuttumaan hitaasti, mutta varmasti. Yritykset ymmärtävät tulevaisuuden toiminnan edellytykset nyt paremmin.