Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20489

Hankkeen nimi: Naapuriäiti- toimintamallin kehittäminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan Nicehearts ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1670605-9

Jakeluosoite: Unikkotie 2 C, 01300 Vantaa

Puhelinnumero: +358443679245

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.nicehearts.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Sjöholm

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.sjoholm(at)nicehearts.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358443679245

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään, mallinnetaan ja juurrutetaan uudentyyppinen kulttuuri- ja sukupuolitietoinen aluekehittämishanke, ”naapuriäiti -toimintamalli” Vantaalla, Espoossa ja Lappeenrannassa, yhteensä kahdeksan lähiön alueella. Hankkeessa luotavan toimintamallin päätavoitteena on toteuttaa yhteisötasolla toimiva, naisten voimaannuttamisen ja yhteisön kehittämisen menetelmä, joka ehkäisee ja torjuu eri etnisen taustan omaavien naisten syrjintää ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä. Hankkeen avulla kehitetään menetelmä jonka avulla voidaan kannustaa ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia eri etnistä taustaa olevia, äitejä, osallistumaan yhteiskuntaan ja orientoimaan kohti työelämää.
Naapuriäiti -toimintamalli on toisin sanoen toiminta, jossa eri etnisen taustan omaava nainen, kuin kantaväestö, auttaa toista, eri etnisen taustan omaavaa naista opastamalla ja neuvomalla arkipäivissä asioissa, toimimalla mentorina.

Hankkeessa kehitetään suomalaiseen yhteiskuntaan ja lähiötyöhön, sekä kohderyhmän tarpeisiin vastaava malli.
Mentoreiden tehtävä on opastaa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia eri etnisen tausta omaavia naisia vastaanottavaan yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Hankkeessa koulutetaan Naapuriäiti- mentoreita, käynnistetään naapuriäiti- toiminta lähiöissä muodostamalla mentori- aktori pareja (Aktori on syrjäytymisuhan alla oleva etnisen taustan omaava nainen). Lisäksi rakennetaan yhteistyöverkosto ja juurrutetaan toiminta lähiöihin perustamalla joko toimipisteitä tai kansalaisjärjestöjä.
Toistaiseksi Suomessa ei ole mentorointimallia, joka perustuisi samaa etnistä yhteisöä edustaviin henkilöihin. Edellä mainitulle toiminnalle on kysyntää, koska Suomessa asuu monia naisia, joilla on joko heikko tai puuttuva suomenkielentaito.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeen ensisijaisena kohderyhmä ovat ns. erityisessä syrjäytymisvaarassa olevat, eri etnisten taustan omaavien vähemmistöyhteisöjen naiset, ts. naiset, jotka eivät osallistu kodin ulkopuoliseen toimintaan tai joiden toiminta rajoittuu oman yhteisöön, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Usein he ovat äitejä, yksinhuoltajia ja heitä yhdistää heikko tai jopa olematon suomenkielen taito sekä koulutus ja he ovat todennäköisesti kaikki pitkäaikaistyöttömiä tai kodinhoidontuella. Toimeentulo koostuu sosiaalituesta, kodinhoidon tuesta ja lapsilisistä sekä asumistuesta sekä mahdollisesti joillakin prosentilla myös työttömyyskorvauksesta.
Toissijainen kohderyhmä koostuu ns. aktiivisista, kuitenkin työelämän ulkopuolella olevista, pitkäaikaistyöttömistä, etnisten vähemmistöyhteisöjen naisista, jotka toimivat ns. naapuriäiteinä, mentoreina syrjäytymisvaarassa oleville yhteisönsä naisille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat naisten perheet, lapset, viranomaiset, palveluiden tuottajat ja muut alueen toimijat joita ovat mm: neuvolat, perheneuvola, aikuissosiaalityö, etuukäsitteljät, te.toimisto, kuntien työllisyysyksiköt, järjetöt jotka tarjoavat harrastusmahdollisuuksia, kirjastot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 164 949

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 225 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 202 449

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Lappeenrannan

Kunnat: Vantaa, Espoo, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 64

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa otetaan huomioon kulttuurin ja sukupuolen vaikutukset eri etnisissä yhteisöisssä sekä siihen miten ne vaikuttavat osallisuuteen ja paikallisalueiden kehittymiseen yhteisöllisemmäksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa edistetään sukupuolen tasa-arvoa osallistamalla eri etnisen taustan omaavien, syrjäytymisuhan alla olevien naisten, osallisuutta yhteiskuntaan ja mallinnetaan uudentyyppinen toimintamalli joka huomioi sukupuolinäkökulman.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen tavoitteena on toimillaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kohderyhmänä on eri etnisen taustan omaavat äidit, joilla on heikko tietotaito taso ja erityinen vaara syrjäytyä. Tämä kohderyhmä on työelämän ulkopuolella ja vastaa pääsääntöisesti perheen hyvinvoinnista, on kotiäiti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
tiedon lisääminen mm. kierrätykseen liittyvistä asioista tai eri materiaaleista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
tiedon lisääminen mm. kierrätykseen liittyvistä asioista tai eri materiaaleista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Tiedon lisääminen oman asuinalueen luonnosta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
tiedon lisääminen mm. kierrätykseen liittyvistä asioista tai eri materiaaleista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Tedon lisääminen aiheesta kotiolosuhteissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Kehitetään levityskelpoinen toimintamalli.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Edistetään ja suositaan liikkumista julkisilla ja kävellen sekä pyörällä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen, tarjoamalla asiakaslähtöistä, tarpeenmukaista kokonaisvaltaista tukea yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hanke edistää tasa-arvon kehittymistä toimillaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Hanke edistää tiedon lisääntymistä liittyen eri kulttuureihin ja siten vähentää eriarvoisuutta.
Kulttuuriympäristö 8 0
Hankkeen kohderyhmä tutustuu oman asuinalueensa kulttuuritoimintaan ja saa mahdollisuuden jakaa tietoa omasta kulttuuristaan.
Ympäristöosaaminen 5 0
Kohderyhmä tutustuu omaan asuinalueeseensa, luontoon, palveluihin ja toimijoihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitetään, mallinnetaan ja juurrutetaan uudentyyppinen kulttuuri- ja sukupuolitietoinen aluekehittämishanke, ”naapuriäiti -toimintamalli” Vantaalla, Espoossa ja Lappeenrannassa, yhteensä kahdeksan lähiön alueella. Hankkeessa luotavan toimintamallin päätavoitteena on toteuttaa yhteisötasolla toimiva, naisten voimaannuttamisen ja yhteisön kehittämisen menetelmä, joka ehkäisee ja torjuu eri etnisen taustan omaavien naisten syrjintää ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä. Hankkeen avulla kehitetään menetelmä jonka avulla voidaan kannustaa ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia eri etnistä taustaa olevia, äitejä, osallistumaan yhteiskuntaan ja orientoimaan kohti työelämää.

Hankkeen aikana koulutettiin 63 naapuriäitiä, joista n.60%:lle löytyi jatkopolku, työllistymisen, opiskelun, työkokeilun tai harjoittelun kautta. Naapuriäidit myös tukivat ja mentoroitavat yhteensä 58 naista (aktoria) omilla lähialueillaan. Naapuriäidit auttoivat muita naisia ymmärtämään suomalaista järjestelmää (sosiaali- ja terveyspalvelut, toimeentulo), sekä omaa senhetkistä tilannettaan. Naapuriäidit ovat myös välittäneet tärkeää tietoa alueellisista osallistumismahdollisuuksista ja toiminnoista, sekä auttaneet naisia verkostoitumaan.

Naapuriäitien avulla hanke pystyi vaikuttamaan yhteisötasolla järjestämällä Vantaalla, Espoossa ja Lappeenrannassa yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa erilaisia tapahtumia ja toimintaa jonka lähtökohtana oli kustakin lähiöstä nousseet toiveet ja tarpeet. Naapuriäidit toimivat linkkinä naisten ja erilaisten palveluntarjoajien välillä. Moni naisista ei todennäköisesti olisi tullut löytäneeksi ja hyödyntäneeksi näitä palveluita heikon kielitaitonsa, puuttuvien sosiaalisten verkostojensa tai syrjäytymisensä vuoksi.