Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20492

Hankkeen nimi: Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0187690-1

Jakeluosoite: PL 54, 90015 OULUN KAUPUNKI

Puhelinnumero: +358 (0)44 703 1114

Postinumero: 90015

Postitoimipaikka: OULUN KAUPUNKI

WWW-osoite: http://www.ouka.fi/oulu/villavictor

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laukka Pasi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yhteisötoiminnan päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pasi.laukka(at)ouka.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 (0)44 703 1638

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pudasjärven kaupunki, 0188962-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuton profiili on muuttunut, eivätkä palvelut tavoita yhdenvertaisesti maahanmuuttajia, koska kunnan tarjoamat palvelut kohdistuvat vain sosiaalipalvelun asiakkaisiin kotoutumisajan puitteissa. Suuri osa maahanmuuttajista jää jo alkuvaiheessa palveluverkon ulkopuolelle kuten ikäihmiset, vammaispalvelun asiakkaat, opiskelijat, kotiäidit ja työssäkävijät. Kehittämisen kohteena on kunnan, TE-toimiston palveluiden ja kolmannen sektorin kesken toimiva yhteistyön pilottimalli, jota voi valtakunnallisesti hyödyntää. Kustannustehokkuus on yksi tärkeä kriteeri yhteistyölle ja hankkeen avulla pystytään tulevaisuudessa alueellisesti toimimaan kustannustehokkaasti maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Oulussa hankkeen tarve on lähtenyt siitä, että kunnan palvelut eivät tavoita kaikkia maahanmuuttajia; esimerkiksi kotiäitejä. Hankkeen kautta tarjotaan räätälöityjä kotouttamispalveluja myös niille ryhmille, joita palvelut eivät ole aikaisemmin tavoittaneet. Hankkeessa kehitetään esimerkiksi suomen kielen kursseja ilta-aikaan ja siten, että myös työssä käyvät tai kotona lapsia hoitavat naiset pystyvät osallistumaan.

Pudasjärven maahanmuuttajista noin puolet on humanitaarisen vastaanoton kautta kuntaan tulleita. Heistä iso osa on yksinhuoltajaäitejä perheineen, jotka tarvitsevat erityistä ohjausta ja neuvontaa alkuvaiheen palveluissa. Heistä osa on myös luku- ja kirjoitustaidottomia. Heille puheeseen perustuvat palvelut sopivat erityisen hyvin. Noin puolet maahanmuuttajataustaisista kuntalaisista on puolestaan muista syistä maahan muuttaneita, erityisesti perhesyistä. Heistä suurin osa on naisia.

Lähtökohtaisesti hankkeen toimintaympäristö on sellainen, että se edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla osallisuutta tukevia toimintoja tasapuolisesti.Hankeeseen osallistujat voivat olla tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Hanke myös tukee sukupuolinäkökulmaan valtavirtaistamalla alueellisesti palveluiden tasalaatuisuutta riippumatta asuinpaikasta käyttäen apuna tietotekniikkaa.


Hankkeessa syntyy:
1.Valtakunnalliseen käyttöön kehitelty alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden pilottimalli

2. Sähköinen ohjaus- ja neuvontapalvelujen toimintamalli. (Pudasjärven kaupunki vastaa tästä toimenpidepaketista.) Luodaan sähköisten alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelujen verkosto, minkä kautta maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspalveluja tuotetaan yli kuntarajojen yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja niin, että jo kotoutuneet maahanmuuttajat itse sekä maahanmuuttotyötä tekevät järjestöt tuottavat näitä palveluja oman kokemusosaamisensa sekä koulutusten kautta.

Omakielinen ohjaus ja neuvonta huomioi erityisesti myös luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt, koska ohjaus ja neuvonta perustuu kirjoitetun tekstin lisäksi puheeseen. Sähköisissä palveluissa kehitetään esimerkiksi erilaisia puhelin- ja videovälitteisiä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Nämä palvelut vastaavat erityisesti kiintiöpakolaisperheiden ja luku- ja kirjoitustaidottomien yksinhuoltajaäitien palvelutarpeeseen.

3. Toimijoiden osaamisen ja asiantuntijoiden kasvattamisen verkostoyhteistyön kautta Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnallisen ja monialaisen toimijaverkoston luominen ja sen toiminnan kehittämisen malli, joka on myös hyödynnettävissä valtakunnallisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kaikki maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaalla
Kunnat ja kuntien henkilöstöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Valtion virastot
Kuntien luottamushenkilöt
Kolmas sektori, järjestöt
Oppilaitokset
Yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 706 498

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 517 242

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 090 474

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 689 656

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun

Kunnat: Oulu, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 530

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Oulussa asuvista maahanmuuttajataustaisista kuntalaisista reilusti yli puolet on miehiä, kun taas maakunnan muissa kunnissa maahanmuuttajista suurempi osa on naisia. (lähde: Tilastokeskus) Tarkempi toimintaympäristön analyysi toteutetaan hankkeen käynnistyessä, kun saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Tietoa ja aineistoa eri sukupuolien osallistumisesta hanketoimintaan. Lähtökohtaisesti hankkeen toimintaympäristö sekä hankkeen toteuttama toiminta on sellainen, että se edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa tarjoamalla osallisuutta tukevia toimintoja tasapuolisesti molemmille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Lähtökohtaisesti hankkeen toimintaympäristö on sellainen, että se edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla osallisuutta tukevia toimintoja tasapuolisesti. Tarve hankkeelle on tullut esille esimerkiksi siitä näkökulmasta, että tällä hetkellä erityisesti naiset ja kotiäidit jäävät palvelujen ulkopuolelle. Hankkeen toteuttamaan toimintaan osallistuminen ei perustu sukupuoleen tai yksilön muuhun taustatekijään tai ominaisuuteen. Hankkeen toteuttamaan toimintaan ja koulutuksiin osallistuminen määräytyy kielelellisten valmiuksien ja osallisuuden tukemiseen liittyvien tarpeiden, kotouttamistoimenpiteiden päättymisen sekä osin myös työttömyyden keston perusteella. Osallistujat voivat olla tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Hanke myös tukee sukupuolinäkökulmaan valtavirtaistamalla alueellisesti palveluiden tasalaatuisuutta riippumatta asuinpaikasta käyttäen apuna tietotekniikkaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta keskeinen välillinen tavoite. Tavoitteena on parantaa eri ryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja työllistymistä myös sukupuoli huomioiden. Kaikille ei siis tarjota samoja toimenpiteitä, vaan palveluja räätälöidään asiakaslähtöisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kestävä kehitys ei ole hankkeen päätavoite.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Materiaalien ja jätteiden oikea käsittely kutenkierrätys, uusiutuvat luonnonvarat tulevat hanketoiminnassa ja koulutuksessa esille. Näin lisäämme osallistujien tietoisuutta kierrätyksestä. Lähtökohtaisesti osallistujien ymmärrys kierrätyksestä on hyvin erilainen kuin Suomessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käytön kehittäminen ei ole hankkeen keskeinen tavoite.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 3
Maahanmuuttajat työllistyvät tai pääsevät opiskelemaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Kehittämishankkeen aikana tuotetaan materiaalia yleiseen käyttöön niin lähiopetuksen tueksi kuin itsenäiseen opiskeluun ja myös käytettäväksi hankkeen jälkeen koulutuksessa kun koulutetaan uusia ohjaajia työhönsä ja näin he saavat työvälineitä käyttöönsä käytännössä. Hankkeessa kehitetään sähköisiä omakielisiä ohjauksen ja neuvonnan palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Hankkeessa kehitetään erityisesti sähköisiä palveluja, jotka vähentävät liikkumista ja matkustustarvetta. Toisaalta hankkeessa kehitetään alueellisia palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi koulutuksen ja ohjauksen kautta ja tämä puolestaan vaatii myös matkustamista Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen yksi päätavoitteista on maahanmuuttajien hyvinvoinnin parantaminen tarjoamalla kaikille avointa alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Tasa-arvon edistäminen on hankeen erittäin tärkeä tavoite. Hanketoiminnassa pyritään huomioimaan sukupuolisen syrjinnän aiheuttamat riskit ja torjumaan ne. Hanke tarjoaa kaikille naisille (esim. kotiäidit, puolisot) alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa,suomen kielen opetusta sekä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Kuntien kyky huomioida maahanmuuttajat asiakkainaan ja palvelujen käyttäjinä vaihtelee suuresti ja tästä syystä uudet kuntalaiset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa riippuen asuinkunnastaan. Hankkeen kautta kehitetään palveluja niin, että ne saavuttavat kaikki maahanmuuttajat ja ovat tasalaatuisia ja yhdenmukaisia eri kunnissa. Erityisesti kielen ja kulttuurin opetuksella edistetään yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edellytyksiä.
Kulttuuriympäristö 4 5
Lisätään paikallisen monikulttuurisuuden näkyvyyttä esimerkiksi julkisissa tiloissa ja kouluissa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ympäristöosaaminen ei ole hankkeen keskeinen tavoite.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi