|
|
|
Hankekoodi: S20493
Hankkeen nimi: Osallistu Lapinlahden Lähteellä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Mielenterveysseura ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0202225-4
Jakeluosoite: Maistraatinportti 4 A, 7. krs
Puhelinnumero: (09) 61551 6
Postinumero: 00240
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.mielenterveysseura.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MERENMIES JAANA MARJUKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektijohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Jaana.Merenmies(at)mielenterveysseura.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 8465056
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Osallistu Lapinlahden Lähteellä on kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke kaupunkialueella. Hanke on osa Lapinlahden Lähde- toimintamallia, jolla Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti merkittävästä tyhjillään olevasta sairaalarakennuksesta ja puistosta kehitetään valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kotipesä uudenlaiselle, yhteisöllisyyteen, yrittäjyyteen, osallisuuteen ja vertaistukeen sekä ihmisten voimaantumiseen ja luovaan toimintaan perustuvalle, innovatiiviselle mielen hyvinvoinnin ja kulttuurialan yhteistyölle. Hanke tarjoaa ratkaisuja osallisuuden ja työmahdollisuuksien parantamiseksi niille työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tai vaikeasti työllistyville, joiden työllisyystilanne ei ole kohentunut vaan heikentynyt entisestään. Hankkeen 210 osallistujaa ovat erityisesti vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat yli 54-vuotiaaat naiset, nuoret, mielenterveyskuntoutujamiehet ja osatyökykyiset. Heidän syrjäytymisriskiään lisää kouluttautumattomuus.
Hankkeessa kehitettävät Lapinlahden lähde- polut ja työpajat edistävät osallisuutta sekä työhön integroitumista. Yksilöllinen polku voi sisältää seuraavia vaiheita: toimintaan tutustuminen, toimintaan osallistuminen, vapaaehtoisena toiminen, työkokeilu, työharjoittelu, kuntouttava työtoiminta, palkkatuettu työ, oppisopimus, muu koulutus, työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Projektin tuloksena osallistujien toimintakyky ja työelämävalmiudet vahvistuvat.
Projektissa käynnistetään kolme työpajaa: Tapahtumat, Korjaus ja Kahvila. Tapahtumat- työpaja tuo Lapinlahden sairaalan alueelle uudenlaista, vihreästä ympäristöstä (green care, liikunnasta, kulttuurista ja taiteesta mielen hyvinvointia edistäviä tapahtumia. Lapinlahden Lähteen tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta taustoista tai toimintakyvystä. Kahvila-työpaja kehittää "Kohtaamiskahvila"-konseptin. Hankkeen toiminnot suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaikki työpajat toteuttavat osaltaan hyvinvoinnin edistämistä ja osallistujille luodaan edellytyksiä vahvistaa omaa hyvinvointiaan. Hankkeen osallistujien kanssa laaditaan hankkeen työpajoille kestävän kehityksen perustuva toimintamalli.
Hankkeen keskeisin tuotos on hyvinvointikonsepti, jonka yhteiskehittelyssä ovat mukana hankkeen osallistujat, hankkeessa toimivat yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt, oppilaitokset sekä vapaaehtoiset kaupunkilaiset toisiinsa sulautuen siten, ettei leimaavaa kynnystä synny. Konsepti lähtee yhdenvertaisuuden periaatteesta siten, että kunnioitetaan jokaisen yksilön omia tavoitteita ja keskitytään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien vahvistamiseen. Hanke luo mahdollisuuksia työn tekemiseen ja osallisuuteen yksilöiden tarpeista lähtevillä keinoilla. Hyvinvointikonsepti juurtuu osaksi Lapinlahden Lähteen toimintaa ja sitä voidaan levittää ja käyttää mielen hyvinvointiin tähtäävän toiminnan rakentamisessa, kehittämisessä ja toiminnan ylläpitämisessä myös muualla.
Hankkeen työpajat tutustuttavat osallistujat ja Lapinlahdessa vierailevat alueen rikkaaseen lähes 200-vuotiseen kulttuuriperintöön, joka koostuu puistosta, rakennuksista ja sairaalan historiasta sekä sen potilaista. Lapinlahden Lähde jatkaa Lapinlahden sairaala-alueen kulttuurihistoriallista historiallista traditiota ihmisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimintojen tyyssijana.
Haettavan hankkeen pilottihanke on tuottanut Lapinlahden sairaalan kunnostus- ja käyttöselvityksen. Sen tarkoituksena on ollut kartoittaa arkkitehtoniselta kannalta niitä keinoja ja mahdollisuuksia, joilla alue rakennuksineen saadaan kunnostetuksi ja käyttöön kohtuuhintaan pitäen kustannukset alhaisina. Samalla nämä periaatteet on sovitettu siten, että ne palvelevat parhaalla tavalla myös alueen historiallisia, arkkitehtonisia ja virkistyksellisiä arvoja. Lähtökohtana on ollut selvittää mihin käyttöön alue ja sen rakennukset soveltuisivat parhaiten ja miten kunnostustoimenpiteillä tuettaisiin alueen historiallisia ja rakennustaiteellisia arvoja.
Kasvavan verkostomaisen toiminnan myötä hankkeen käytössä on laajalti monialaista osaamista ja resursseja toiminnan toteuttamiseen, kehittymiseen ja jalostumiseen moniammatillisesti. Hankkeen päätoteuttajana toimii Suomen Mielenterveysseura, osatoteuttajana Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja hyvinvoinnin tulosalue, sekä Alvi ry. Yhteistyötahoja ovat mm. Helsingin kaupunki, Metropolia ammattikorkeakoulun Rakennus- ja kiinteistöala, MeMo - Rakennetun ympäristön mittaamisen ja mallinnuksen instituutti (Aalto-yliopisto & Geodeettinen laitos, Aalto-yliopiston Mind- innovaatiotutkimusyksikkö, Pro Lapinlahti ry ja Amiedu.
Projektista hyötyvät suoraan työtä tai opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret, ikääntyneet (+54v.), osatyökykyiset, kuntoutujat, maahanmuuttajat ja muut työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat ihmiset, joiden hyvinvointi sekä työllistymis- ja ansaintamahdollisuudet paranevat. Näistä kohderyhmistä keskeisiä ovat vaikeimmin työllistyvät nuoret, ikääntyvät naiset ja mielenterveyskuntoutujamiehet.
Hanke tarjoaa ensisijaisesti muita kuin julkisen työvoimapalveluiden mukaisia julkisia työvoimapalveluita. Mikäli hankkeen kohderyhmistä joillakin ihmisillä on tarvetta julkisiin työvoimapalveluihin, hanke tekee yhteistyö näitä palveluita tuottavien hankkeiden ja tahojen kanssa. Julkisista työvoimapalveluista keskeisimpiä ovat todennäköisesti joustava perusopetus ja työkokeilu.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaupunkilaiset, kaupunginosayhdistykset, opiskelijat, opettajat, järjestöt, jotka tuottavat vapaaehtoistoimintaa, työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, yhteiskunnalliset yritykset, kulttuurialan järjestöt ja Helsingin kaupunki.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 386 613
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 369 327
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 421 675
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 402 822
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Helsinki
Jakeluosoite: Lapinlahdentie 1
Postinumero: 00180
Postitoimipaikka: Helsinki
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 210
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 4 |
| Hanke toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti mukaan lukien luonnonvarojen käytön kestävyys. Hanke toimii esimerkkinä ja kannustaa kierrätykseen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen. Hankkeen aikana järjestetään aiheeseen liittyviä luentoja ja tapahtumia yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa osana Tapahtumat- työpajaa. Lapinlahden Lähde toimii aktiivisesti, jotta Lapinlahden sairaala kunnostetaan luonnonvaroja säästäen. Lapinlahden Lähde tekee yhteistyötä Metropolia amk:n ja Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mallintamisen ja mittaamisen instituutin Terveellinen rakennus osaamiskiihdyttämö- hankkeen kanssa. Yhteistyö toteutuu Korjaus-työpajassa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 4 |
| Aihe ei ole hankkeen keskiössä, mutta hanke järjestää tapahtumia puistossa, järjestää luontolähtöistä Green Care-toimintaa, tekee yhteistyötä ympäristöalan järjestöjen kanssa ympäristötietoisuuden lisäämiseksi osana Tapahtumat- työpajaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 4 |
| Hanke edistää ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta järjestämällä tapahtumia puistossa, tekemällä yhteistyötä ympäristöalan järjestöjen kanssa tietoisuuden lisäämiseksi luonnon monimuotoisuudesta mm. tutustuttamalla ihmisiä Lapinlahden sairaalan puiston kasvillisuuden monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeelle olennainen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei Natura-alueella. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 4 |
| Hanke toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hanke toimii esimerkkinä ja kannustaa kierrätykseen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen. Hankeen aikana järjestetään aiheeseen liittyviä luentoja, tapahtumia ja työpajoja yhteistyössä mm. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa osana Tapahtumat- työpajaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 6 |
| Ei ole hankkeelle olennainen, mutta Lapinlahden Lähteen tulevaisuudessa on osa konseptia usealla tavalla mm. havainnollisia ja konkreettisia keinoja, joilla ihmiset itse kokevat miten itse voivat tuottaa energiaa. Toinen esimerkki on kännyköiden latausmahdollisuus aurinko- ja polkuenergialla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 4 |
| Elinkeinorakenteen kehittättäminen ei ole tämän hankeen olennainen osa, mutta Lapinlahden Lähteessä tulevaisuudessa on osa konseptia. Lapinlahden Lähde synnyttää mm. kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimivia matkailu-, hyvinvointi- ja ravitsemusalan yritystoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa luodaan toimintamalli osallisuuden vahvistumiseen. Sen toteuttamista jatkavat hankeen jälkeen Lapinlahden Lähteessä toimivat tahot työpajoina ja/tai yhteiskunnallisina yrityksinä. Kulttuuri- ja luontopalvelut tulevat olemaan merkittävä osa Lapinlahden Lähteen toimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Lapinlahdessa kävijöitä ohjataan käyttämään julkisia kulkuneuvoja yksityisautoilun sijaan. Osana Lapinlahden Lähteen konseptia kannustetaan mm. palveluiden hinnoittelulla käyttämään julksia kulkuneuvoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen pääteema. Hankkeen toimintaperiaatteet edistävät ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Lapinlahden Lähteen tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita ja viettämään aikaa yhdessä riippumatta ihmisten taustoista tai toimintakyvystä. Hankkeen osallistujille luodaan edellytyksiä vahvistaa omaa hyvinvointiaan. Hankkeessa kehitettävä malli juurtuu osaksi Lapinlahden Lähteen toimintaa ja sitä voidaan levittää muille paikkakunnille. Kaikki hankkeen työpajat toteuttavat osaltaan hyvinvoinnin edistämistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| Lapinlahden Lähteen tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita ja viettämään aikaa yhdessä riippumatta ihmisten taustoista. Ihmiset oppivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja jokaisella on oikeus osallistua. Tämä vähentää stigmaa heikoimmassa asemassa oleviin. Hankkeen osallistujat ovat heikommassa asemassa olevia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeessa mallinnettava hyvinvointikonsepti lähtee yhdenvertaisuuden periaatteesta siten, että kunnioitetaan jokaisen yksilön omia tavoitteita ja keskitytään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien vahvistamiseen. Hankkeessa tuetaan hyvinvointia luomalla mahdollisuuksia työn tekemiseen ja osallisuuteen monilla erilaisilla mahdollisuuksilla, jotka lähtevät yksilöiden tarpeista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Hankkeen työpajat tutustuttavat osallistujat ja Lapinlahdessa vierailevat alueen rikkaaseen lähes 200-vuotiseen kulttuuriperintöön, joka koostuu puistosta, rakennuksista ja sairaalan historiasta sekä sen potilaista. Lapinlahden Lähde jatkaa Lapinlahden sairaala-alueen kulttuurihistoriallista historiallista traditiota ihmisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimintojen tyyssijana. Alueen asemakaavan mukaan rakennuksiin voidaan sijoittaa alueen alkuperäistä sairaalakäyttöä vastaavia ja esim. terapiatyötä palvelevia toimintoja. Lisäksi rakennuksiin saa sijoittaa yleisölle avoinna olevia kahvila- ja muita julkisia tiloja rakennusten historialliseen luonteeseen sopivalla tavalla. Haettavan hankkeen pilottihanke on tuottanut Lapinlahden sairaalan kunnostus- ja käyttöselvityksen. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa arkkitehtoniselta kannalta niitä keinoja ja mahdollisuuksia, joilla alue rakennuksineen saadaan kunnostetuksi ja käyttöön kohtuuhintaan. Samalla nämä periaatteet on sovitettu siten, että ne palvelevat parhaalla tavalla myös alueen historiallisia, arkkitehtonisia ja virkistyksellisiä arvoja. Raportissa on selvitetty erityisesti sairaalan päärakennuksen historiaa, sen arvoja, rakennusteknisiä ja -historiallisia reunaehtoja sekä rakennuksen mahdollisuuksia ja edellytyksiä korjausrakentamisen ja tulevien käyttötarkoitusten näkökulmista. Lähtökohtana on ollut selvittää mihin käyttöön alue ja sen rakennukset soveltuisivat parhaiten ja miten kunnostustoimenpiteillä tuettaisiin alueen historiallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Liite LAPINLAHDEN SAIRAALA-alue, kunnostus- ja käyttöselvitys 2015. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeen osallistujien kanssa laaditaan hankkeen työpajoille kestävän kehityksen perustuva toimintamalli. Kaikkien hankkeen osallistujien ympäristöosaaminen vahvistuu prosessin kautta sekä juurtuu osaksi työpajojen toimintaa esimerkiksi jätteiden lajittelu. Lapinlahden sairaala-alueen kunnostuksen toteutumisen edellytyksenä on kustannusten pitäminen alhaisina. Toiminnot sopeutetaan olemassa oleviin puitteisiin ja sen hyväksymiseen, että tämä aiheuttaa paikoitellen rajoituksia tilojen käyttötarkoituksille. Esimerkiksi ilmanvaihdon osalta pitäydytään päärakennuksessa pääosin painovoimaisessa ilmanvaihdossa, jossa hyödynnetään entisten tulisijojen hormistoja. Suurten kustannussäästöjen lisäksi palvellaan samalla myös rakennussuojelullisia ja arkkitehtonisia tavoitteita, kun arvokkaissa käytävä- ja huonetiloissa vältytään iv-putkistoilta ja/tai alas lasketuilta levykatoilta. Tästä ratkaisumallista aiheutuu joitakin rajoituksia tilojen henkilömäärille. Rakennuksen vähemmän arvokkaissa osissa voidaan tietyin ehdoin käyttää paikallisesti koneellista ilmanvaihtoa. Edellä kuvatun omaista periaatteellista lähestymistapaa käytetään kaikissa kunnostuskysymyksissä. Teknisten ratkaisujen lisäksi kustannuksiin suuresti vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi märkätilojen sekä hissien määrä ja sijoittuminen rakennuksessa. Tilojen kunnostuksessa tärkeintä on rakenteellinen terveys. Se mitä tehdään, tehdään kunnolla, mutta paikoitellen voidaan hyvin sietää pintojen karkeutta ja kuluneisuutta. Kaiken ei tarvitse olla loppuun asti "sliipattua". Joskus näin on parempi myös rakennussuojelullisesta ja historiallisesta näkökulmasta. Kunnostusta voidaan toteuttaa pala kerrallaan, eikä kaiken tarvitse olla valmista jotta toiminta päästään aloittamaan. Liite LAPINLAHDEN SAIRAALA- alue, kunnostus- ja käyttöselvitys 2015. | ||
Hankkeen aikana tyhjästä Lapinlahden sairaalasta on muotoutunut kansalaislähtöisesti elävä ja vilkas helsinkiläinen mielen hyvinvoinnin kohtaamispaikka, Lapinlahden Lähde. Hankkeessa on toteutettu kahvila-, tapahtuma- ja korjaustyöpajat, jotka kaikki ovat olleet olennaisia Lapinlahden Lähteen toiminnassa. Pajat ovat tarjonneet työllistämismahdollisuuksia 53 Eura-henkilörekisteriin kirjatulle osallistujille ja osallisuuden mahdollisuuksia lukuisille vapaaehtoiselle. Työllistymispolku on usein kulkenut vapaaehtoistyöstä asteittain kohti työkokeilua ja hankkeen loppuvaiheessa vapaaehtoisten Facebook-ryhmässä on yli 150 jäsentä. Hankkeen puitteissa järjestettiin yli 200 tapahtumaa, joihin osallistui noin 50 000 ihmistä.
Hankkeessa kehitettiin osallistavin ja etnografisin menetelmin hyvinvointikonsepti. Konsepti välittää kokemustietoa Lapinlahden Lähteen toiminnan onnistumisen tekijöistä ja kriittisistä kohdista. Konsepti sisältää myös toiminnallisia osioita, joilla edistetään positiivisen yhteisön rakentamista ja ylläpitämistä. Hyvinvointikonsepti julkaistiin tarinallisena, mikrokirjana, ideogrammina, työpajamallina, digisovelluksena, esitelmänä ja lehtiartikkelina.
Lapinlahden Lähde on saanut useita palkintoja hankkeen aikana.