Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20495

Hankkeen nimi: Urareitti – Korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: (03) 6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MAJURI MARTTI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusyksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.majuri(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 5879 883

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Laurea - ammattikorkeakoulu Oy, 1046216-1
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, 1006550-2
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, 1007629-5
Centria-ammattikorkeakoulu Oy, 1097805-3
Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, 0115776-3
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, 2094551-1
Turun ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3
Jyväskylän kristillinen opisto, 1605076-6
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden siirtymiä urareiteille, työhön ja koulutukseen, vaikeuttaa osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, urapolkuun sekä tutkintojen rinnastamiseen liittyvät haasteet. Tällä hetkellä ei ole systemaattista kuvausta tai yhteisiä toimintaperiaatteita koskien korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden urareiteille siirtymistä.

Hankkeella pyritään vahvistamaan koulutuksen ja työelämän saavutettavuutta korkeasti koulutetuille maahan muuttaneille ja tukemaan heidän osallisuutta ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankkeella haetaan ratkaisuja korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden urareittien sujuvoittamiseen ja sitä kautta päällekkäisen kouluttautumisen minimointiin, nopeampaan työllistymiseen tai jatko-opintoihin suuntaamiseen sekä osaamisen täysimääräiseen hyödyntämiseen yhtenäisiä ja esteettömiä valtakunnallisia käytäntöjä luomalla.

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa ammattikorkeakoulujen kontekstiin korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden osaamisen arvioinnin ja kontekstualisoinnin viitekehys, jota voidaan hyödyntää sekä osaamisen arvioinnin prosesseissa, että lisä- ja täydennyskoulutusten moduulisuunnittelussa. Viitekehyksessä huomioidaan ammatillisen
osaamisen ja kielitaidon lisäksi myös kulttuuri ja ammatti-identiteetin kehittyminen vieraassa työkulttuurissa, niin arvioinnin osalta kuin lisä- ja täydennyskoulutusten osalta. Hankkeen tuloksena syntyvä ”Osaamisvaaka terveysalalle” on malli, johon luodaan toimintaperiaatteet korkeasti koulutettujen maahanmuuttotaustaisten henkilöiden osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Hankkeessa arvioidaan miten toteutetut osaamisen tunnistamisen toimintatavat koulutusorganisaatioissa vastaavat luotuihin osaamisen tunnistamisen suosituksiin ja periaatteisiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään terveysalan tutkintojen vastaavuuden arviointia sekä alakohtaista osaamiskartoitusta, luomalla yhteistoiminnallisesti alakohtaiset AHOTperiaatteet, jotka sisältävät tarvittavat alakohtaiset, moduulipohjaiset lisäkoulutussuositukset. Hankkeessa rakennetaan myös koulutuksia maahanmuuttotaustaisia henkilöitä opettaville tahoille arvioinnin käytänteistä.

Hankkeen toisena tuloksena tuotetaan ”Osaamispolut” tekniikan- terveyden ja liiketalouden aloille sekä ammatilliseen opettajankoulutukseen, joka toimii laajasti myös muilla koulutusaloilla ja toimintaympäristöissä (esim. avoin amk, täydennyskoulutus, valmistavat opinnot) hyödynnettävänä mallina. Mallissa luodaan osaamisen tunnistamisen ja mahdollisen tunnustamisen yleiset periaatteet sekä siihen liittyen eri moduuleista koostuvat, yksikölliset tarpeet huomioivat kokonaisuudet, joissa tarkastelun keskiössä ovat tarvittavat ammattiopinnot lisäopintoina, ammattikielen täydentävät opinnot, työkulttuuri ja verkostoituminen alakohtaisesti ja sekä ammatti-identiteetin ja minä-pystyvyyden rakentuminen työllistymisen tai jatko-opintojen näkökulmasta.

Kolmantena tuloksena ja tavoitteena on yhtenäinen kielikoulutusmalli ja kielenoppimisen jatkumo. Kielikoulutusta kehitetään aluksi Etelä- ja Länsi-Suomen alueella, ja jatkossa kielikoulutusmallin tavoitteena on turvata maahan muuttaneiden mahdollisuus kielitaidon kehittämiseen myös muualla mahdollisista alueellisista tai kansallisista kielikoulutuspoliittisista muutoksista riippumatta. Kielikoulutukselle on joka tapauksessa tarvetta, ja kielikoulutusmallin tavoitteena on joka tapauksessa tarjota mahdollisuus kielitaidon pitkäjänteiselle kehittämiselle. Hankkeessa pyritään kehittämään mahdollisiin muutoksiin helposti sopeutuvia, joustavia koulutusmalleja, joita ammattikorkeakoulut voivat jatkossa tarjota joko tutkinto-opintoina tai erillisinä opintokokonaisuuksina eli moduuleina.
Neljäntenä tuloksena hanke tuottaa alueellisten ja valtakunnallisten koulutusorganisaatioiden verkostomaisen yhteistyömallin maahanmuuttotaustaisten korkeasti koulutettujen henkilöiden urareittien sujuvoittamiseksi maassa.

Horisontaalisista periaatteista hanke edistää maahan muuttaneiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteutumista suhteessa valtaväestöön vahvistamalla läpinäkyvyyttä ja esteettömyyttä edetä osaamisen tunnistamisen avulla korkeakouluopintoihin ja työelämään.
Hankkeen juurruttamista tukee hankeen toteutus valtakunnallisesti eri koulutusorganisaatioiden yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen suorana kohderyhmänä ovat opettajat, opinto-ohjaajat ja koulutuksen suunnittelijat koulutusorganisaatioissa (ammatillinen korkea-asteen koulutus ml. avoin ammattikorkeakoulu, täydennyskoulutus sekä valmistava koulutus; ammatillinen opettajankoulutus) jotka hyödyntävät valtakunnallista osaamisen tunnistamisen, kontekstualisoinnin ja tunnustamisen viitekehystä ja tuottavat arviointi- ja lisäkoulutuspalveluja korkeasti koulutetuille maahan muuttaneille. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat ammatillisen kielikoulutuksen myötä maahanmuuttajat, jotka ovat jo suorittaneet sairaanhoitajan tutkinnon joko kotimaassaan tai Suomessa. He voivat toimia työelämässä joko sairaanhoitajana tai muissa tehtävissä, olla työttömänä tai opiskella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työelämän kielikoulutuksessa välilliseen kohderyhmään kuuluu maahanmuuttajasairaanhoitajaa ympäröivä työyhteisö, joka on erottamaton osa maahanmuuttajasairaanhoitajan omaa viestintää ja työpaikalla tapahtuvaa vuorovaikutusta. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, jotka opiskelevat tai pyrkivät opiskelemaan sairaanhoitajan tutkintoa suomen- tai englanninkielisessä koulutusohjelmassa. He hyötyvät hankkeen toiminnasta ja tuloksista välillisesti, kun työelämälähtöiset opetusmenetelmät ja kielikouluttajan kokemukset sekä työelämän tuntemus siirtyvät tutkinto-opetukseen ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen.

Kotoutumiskoulutusten järjestäjät
Työelämä hankkeeseen valituilla aloilla
TE- toimistot
Ely- keskukset
Kotouttamistyössä olevat viranomaiset ja työntekijät
Yliopistot ja muut koulutusorganisaatiot (lukiot, ammatilliset toisen asteen oppilaitokset, vapaa sivistystyö)
Kolmannen sektorin toimijat, kotoutumistyötä tekevät järjestöt ja yhdistykset
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden perheet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 831 747

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 831 745

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 100 659

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 100 656

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 299

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomalaiset työmarkkinat ja ammatillinen korkeakoulutus ovat edelleen vahvasti sukupuolittununeet. Koulutuksessa ja koulutusalavalinnoissa tämä näkyy mm. siten, että miesten osuus terveydenhuollon ammateissa on huomattavasti pienempi kuin naisten osuus, kun taas miesten osuus perinteisillä aloilla, (kuten tekniikan alalla), on suurempi kuin naisten osuus. Ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia tekniikan ja liikenteen alojen opiskelijoita oli n. 34, 000, (85 %), kun taas naisia opiskelee tekniikan aloilla n. 5,000. Sosiaali- , terveys- ja liikunta-aloilla puolestaan opiskelee naisia n. 31,000, (87%,) kun taas miehiä n. 5000. Opettajien ja opinto-ohjaajien asenteet korkeakoulutettujen maahan muuttaneiden ohjauksessa voivat vaikuttaa alan valintaan. Usein esim. omassa maassaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet naiset ohjataan kotoutumis- ja valmennuskoulutusten jälkeen lähihoitajakoulutukseen, jolloin resursseja käytetään moninkertaisesti ja koulutuksellista päällekkäisyyttä syntyy. Maahan muuttaneiden kohdalla kulttuuriin liittyvä erilaisuus tulee esille kaksinkertaisena, toisaalta oman kulttuurin merkityksellisyytenä, ja sen sisällä naisten ja miesten kulttuurisesti eriytyvinä käytänteinä. Maahan muuttaneiden naisten haasteena on usein sosiaalisten verkostojen puute ja eristäytyminen kotiin ja lasten hoitoon. Tämä puolestaan vahvistaa kielellistä syrjäytymistä sekä omaan etniseen yhteisöön eristäytymistä. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovatkin miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät helposti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle huolimatta siitä, että he usein ovat tutkimusten mukaan korkeasti koulutettuja. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöstä naisten osuus on 60 % ja miesten 40 % Korkeasti koulutetut maahan muuttaneet voivat työllistyä ammattikorkeakouluihin. Erityisesti ammatillisessa opettajakoulutuksessa 15 op:n täydennyskoulutusta suorittavat, aiemmin opettajatutkinnon omassa maassaan hankkineet opettajat ovat usein naisia ja tulevat hakemaan täydennyskoulutusta ammattiin pääsemiseksi ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Kaiken kaikkiaan ammatillisessa opettajakoulutuksessa Hamk:ssa opiskelee vuosittain n. 10 maahanmuuttotaustaista opiskelijaa. Näistä n. puolet naisia. Metropolian alueella maahanmuttajataustaisen väestön arvioidaan kasvavan nopeasti. Vuonna 2012 Metropolia amk:ssa maahanmuuttotaustaisille suunnatuissa valmentavissa koulutuksissa suoritettuja opintoja oli yhteensä 376 op.Vuoteen 2018 suoritettujen opintopisteiden määrän arvioidaan kasvavan n, 1000 op:een. Maksullista täydennyskoulutusta järjestetään Metropoliassa eniten sosiaali- ja terveysalaloilla, joissa usein opiskelee eniten naisia. Diakonia amk:n Helsingin toimipaikan opiskeliojoista n. 16.3 % puhuu äidinkielenään muuta kuin Suomea. Diakin P-Suomen alueella on aloitettu maahanmuuttotaustaisten sairaanhoitajien koulutus. Turun amk:ssa opiskelee vuosittain n. 330 ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita, joista miehiä n. 60%. Naiset sijoittuvat usein terveysalan opintoihin Ulkomaalaistaustaista henkilökuntaa Turun amk:ssa on n. 20. Ammattikorkeakoulujen alat ovat siis voimakkaasti sukupuolittuneet. Koska valinnat ovat yhteydessä usein asenteisiin, kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoa vahvistavien toimintaympäristöjen ja toimintatapojen kehittämiseen. Syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä on erityisesti nuorten miesten ongelma. Kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista on miehiä ja maahan muuttaneiden kohdalla riski syrjäytyä lähes kolminkertaistuu. Miesten osuuden vahvistaminen korkeakoulutuksessa on keskeinen tavoite ja hankkeessa tämä otetaan huomioon siten, että tavoitteellisesta pyritään lieventämään eriytymistä ja segregaatiota sekä toteuttamaan hankkeen toimintaympäristöissä kulttuurisensitiivisyyden lisäksi sukupuolisensitiivistä otetta. Hankkeen tavoite on jo sinällään tuottaa tasa-arvoa ja edistää koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Näiden teemojen lisäksi kehittämisen kohteeksi hankkeessa nostetaan myös toimintaympäristöissä vahvistettava sukupuolten välinen tasa-arvo sekä sukupuolisensitiiviset käytännöt. Tällä tarkoitetaan sitä, että hankkeessa tunnistetaan ne toimintaympäristöjen käytännöt ja toiminnot, jotka lisäävät sukupuolten eriarvoisuutta ja pyritään tietoisesti hankkeen toiminnoilla näihin vaikuttamaan siten, että tasa-arvo sukupuolten välillä vahvistuu.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Maahanmuuttotaustaisten osuus yleisesti korkeakoulutuksessa on pienempi kuin valtaväestön. maahanmuuttotaustaisten naisten osuus korkeakoulutuksessa on pienempi kuin maahan muuttaneiden miesten ja pienempi kuin valtaväestöä edustavien naisten osuus. Hankkeessa tämä otetaan huomioon osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen valtakunnallisia kriteereitä luotaessa tunnistamalla sellaiset haasteet, jotka koskettavat erityisesti naisia. Sukupuolittuneet käytännöt koulutusorganisaatioissa saattavat syrjäyttää, jolloin niiden tunnistaminen ja niiden tunnistaminen ja ennakoiminen sekä niihin vaikuttaminen on hankkeen tavoitteiden kannalta tärkeää. Naisten aiemmin kotimaassaan hankittu osaaminen syntyy usein epävirallisissa oppimisympäristöissä, jota ei aina huomioida riittävästi osaamisen tunnistamisen prosessissa. Hankkeessa pyritään kehittämään erityisesti sellaisia osaamisen tunnistamisen menetelmiä ja arviointia jossa hyödynnetään erityisesti erilainen kulttuuri. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahan muuttaneita. Maahan muuttaneiden miesten työttömyys ja ulkopuolisuusriski on kolminkertainen kantaväestöön kouluttamattomiin nuoriin nähden. Miesten osalta pyritään vahvistamaan keinoja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä heidän osallisuuttaan suomalaisen yhteiskuntaan ja työhön Lisä- täydennys- ja kielikoulutusten kehittämisessä huomioidaan sukupuolten tasavertaisuuteen liittyvät kysymykset ja pyritään edistämään naisten asemaa korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Opiskelijan ohjauksessa huomioidaan jo kotoutumiskoulutuksista korkeakoulutukseen saakka sukupuolisensitiiviset käytännöt, jotka voivat olla erityisen tärkeitä erilaisista uskonnollisista yhteisöistä tulevien keskuudessa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä- ja koulutukseen pääsemisessä. Hankkeessa vahvistetaan miesten ja naisten yhdenvertaista pääsyä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työelämään. Hankkeen alkuvaiheessa käsitellään sukupuolten tasa-arvonäkökulmaa ja sen toteuttamista hankkeen toiminnoissa. Hankkeen toteutusvaiheessa huomioidaan alkuvaiheen suunnittelu ja huolehditaan siitä, että toiminnot toteutetaan tasa-arvonäkökulman mukaisesti. Tähän saadaan tukea aiemmin toteutetuista hankkeista, joissa sukupuolten tasavertaisuusnäkökulma on ollut kehittämisen kohteena. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tässä asiantuntijoita. Hankkeen tiedottamisessa ja levityksessä huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että tiedotus kohdistuu tasapuolisesti tavoittaen sekä maahan muuttaneet naiset että miehet. Hankkeen tasa-arvoa vahvistava lähtökohta säilyy myös periaatteena kaikissa hankkeen yhteisissä seminaareissa, kehittämistyöpajoissa ja yhteistyöfoorumeissa. Tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon myös hankkeen seurannassa siten, että hankkeen toimintoja tarkasteltaessa otetaan huomioon myös tämä näkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tavoitteena on erityisesti maahan muuttaneiden tasavertaisen, esteettömän ja läpinäkyvän osaamisen tunnistamiseen liittyvien prosessien kuvaaminen sekä niille valtakunnallisten kriteereiden luominen. Tasavertaisuus tulee esille suhteessa valtaväestöön ja alueellisiin eroihin. Hanke tukee sukupuolinäkökulman edistämistä sen kaikissa vaiheissa mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toimintoja suunniteltaessa huomioidaan ympäristötietous. Luonnonvarojen käytön kestävyys otetaan huomioon mm. lisä- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa, sisällöissä ja pilotoinnissa ammattialasta riippumatta. Tarpeetonta paperitulostusta vältetään. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä hankkeen asiantuntijakokouksissa, yhteistyöfoorumeissa, yhteisissä suunnitteluissa, kehittämistoimenpiteissä ja tiedotuksessa sekä seurannassa. Hankkeen sisällä tuotetaan sähköinen (digitaalinen) osaamisen tunnistamisen mittari, joka vähentää luonnonvarojen tuhlausta ja vahvistaa kestävyyttä. Lisäksi hankkeessa kehitetään yhtenä tuotoksena sähköinen, interaktiivinen alusta hankkeen tuotosten jakamiseksi ja kokemusten levittämiseksi, joka vahvistaa myös kestävää kehitystä. Lisä- ja täydennyskoulutusten sisältö- ja toteutussuunnitelmissa käytetään mahdollisimman paljon paperittomia työkaluja, mm. verkkopohjaista oppimisalustaa sekä sosiaalisen median tarjoamia keinoja. Tällä vähennetään paperin käyttöä ja sitä kautta ympäristön kuormitusta. Lisäksi sähköiset aineistot, pilvipalvelut ja virtuaalityötilat vähentävät henkilöiden liikkumista, joka puolestaan vähentää luonnon varojen kulutusta. Hankkeen päätavoite osaamisen tunnistamisen kontekstuaalisen viitekehyksen luominen auttaa vähentämään koulutuksellisia päällekkäisyyksiä, joka vähentää välillisesti myös luonnonvarojen tuhlaamista ja tehostaa koulutustoimenpiteitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa kehitettävien lisä- ja täydennyskoulutusten sisältöjä suunniteltaessa huomioidaan ilmaston muutokset hyödyntämällä etätyöskentelyä mahdollisimman laajasti, jolloin vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyttä. Valtakunnallisessa hankkeessa suositaan verkkoneuvotteluvälineitä ja näin vältetään turhaa matkustamista. Matkustettaessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Ilmastonmuutoksiin liittyvä tieto saadaan suoraan siirrettyä korkeakoulutettujen maahanmuuttotaustaisten osaamiseen yhtälailla, kuin ammattikorkeakouluopettajien ja opinto-ohjaajien osaamiseen huomioimalla siihen liittyvät kysymykset ja haasteet hankkeen toiminnoissa. Hankkeessa toteutettava työelämän kielikoulutus toteutetaan työelämän todellisissa tilanteissa, eli kohderyhmä osallistuu koulutukseen työnsä ohessa työpaikallaan. Kokonaisen opiskelijaryhmän sijasta ainoastaan kielikouluttaja siirtyy työpaikalta toiselle, mikä myös osaltaan vähentää liikenteen päästöjä. Työelämän yhteistyökumppanit ovat paikallisia, joten kuljettavat välimatkat ovat lyhyitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistöön liittyvä tietous otetaan kaikessa toiminnassa huomioon hyvinvoinnin perusehtoina. Hankkeeseen sisältyvissä työpajoissa, seminaareissa ja koulutuksissa tämä huomioidaan yhtenä kestävän kehityksen osa-alueena, jolloin tämä saadaan suoraan siirrettyä korkeasti koulutettujen maahanmuuttotaustaisten osaamiseen yhtälailla kuin korkeakouluissa toimivan henkilöstön osaamiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Huomioidaan osana kestävää kehitystä ja ekologisesti kestävää toimintaa ja ajattelua, mutta ei suoraa yhteyttä. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti koulutuksen avulla. Arvostetaan lähtökohtaisesti hankkeessa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelmaa edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan koulutuksen avulla
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Esimerkiksi julkaisut ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä. Merkittävä osa hankkeen kielikoulutuksista toteutetaan työelämän todellisissa tilanteissa yksilölähtöisenä ohjauksena, eikä koulutuksissa käytetä esim. oppikirjoja tai tulostettavaa oppimateriaalia. Myös pätevöitymiskoulutuksen ja valmentavan koulutuksen yhteydessä suomen kielen opinnot pyritään integroimaan ammattiaineiden opiskeluun.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Tavoitetta tuetaan välillisesti hankkeseen sisältyvien toimintojen kautta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeen kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut maahan muuttaneet, joiden etenemistä koulutukseen ja työelämään pyritään sujuvoittamaan. Tavoitteena on osallisuus yhteiskunnassa, jolloin tämä sisältää myös vahvistuvan elinkeinorakenteen työllistymisen kautta. Syrjäytyminen yhteiskunnasta vähentää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Vahva elinkeinorakenne edellyttää kaikkien osallisuutta ja osallistumista siihen. Osaamisen tunnistamisen läpinäkyvyys vahvistaa myös elinkeinorakenteissa tapahtuvaa osaamisen tunnistamista ja tasavertaisuutta. Joustavat koulutuspolut ja osaamisen tunnistaminen vahvistavat nopeaa työllistymistä ja vähentävät päällekkäisiä koulutusratkaisuja. Kielikoulutuksen kehittäminen lisää maahanmuuttajien suomen kielen taitoa ja näin työllistetään maahanmuuttajista oikeanlaisia osaajia työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä tarjotaan halukkaille heidän tarvitsemaansa koulutusta. Sosiaali- ja hoiva-alan osaajatarve lisääntyy jatkuvasti väestön ikääntyessä, joten on tärkeää aktivoida maahanmuuttajasairaanhoitajien tietotaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Digitaaliset työvälineet ja niiden kehittäminen sekä käyttäminen hankkeessa vahvistaa myös näiden palveluiden kehittämistä. Tarpeettomien painotuotteiden käyttämistä vähennetään. Terveysalan ammatillinen kielikoulutusmalli voidaan tuotteistaa hankkeen päätyttyä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen valtakunnallisuus tarkoittaa pitkiä etäisyyksiä toteuttajaorganisaatioiden välillä. Tässä pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan verkkotyökaluja mm. wiki, skype, Lync, Adobe Connect Pro, Webex ym. Yhteistyöfoorumit ja workshopit järjestetään siellä, missä on eniten osallistujia. Tarpeetonta liikkumista pyritään välttämään. Varsinainen hankkeen päätavoite on vahvistaa nopeaa ja joustavaa etenemistä koulutus- ja työurilla. Tämä vähentää tehokkaasti kaksinkertaisia ja päällekkäisiä toimintoja ja niihin liittyvää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen päätavoite yleisellä tasolla on syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden tukeminen, jotka välittömästi ovat yhteydessä ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Hankkeessa kehitetään sellaisia toimintoja jotka tuottavat tasa-arvoa, esteettömyyttä, ja läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisen prosesseissa. Tällä on välitön vaikutus yhtälailla maahan muuttaneiden hyvinvointiin, kuin myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin vähentäen syrjäytymiseen ja erillisyyteen liittyviä haasteita. Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen vaikuttaa yksittäisten henkilöiden elämänhallintaan ja sitä kautta koko hyvinvointiin. Yksi hankkeen tavoitteista on maahanmuuttajasairaanhoitajien suomen kielen ja ammatillisen osaamisen lisääminen. Kielitaitoa ja osaamista lisäämällä edistetään kohderyhmän työllistymistä sekä yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistään syrjintää, mikä puolestaan lisää maahanmuuttajasairaanhoitajien hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Hyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyy myös muun työyhteisön osalta, sillä aahanmuuttajasairaanhoitajan kieli- ja ammattitaidon kehittymisen myötä kenenkään ei tarvitse tehdä hänelle osoitettua työtä hänen puolestaan tai tarkistaa tehdyn työn laatua. Sairaanhoitajan kielitaidon kehittyminen edistää myös potilaiden hyvinvointia ja parantaa potilasturvallisuutta, kun kielellinen vuorovaikutus on mahdollista.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen päätavoite on tasa-arvoisten ja läpinäkyvien osaamisen tunnistamisen prosessien kehittäminen ja yhteneväisten periaatteiden luominen. Hankkeessa kehitettävän kielikoulutusmallin avulla pyritään vastaamaan maahanmuuttajasairaanhoitajan kielitaitotarpeisiin kielenoppimisen eri vaiheissa ja edistämään siten siirtymiä koulutuksesta toiseen sekä koulutuksesta työelämään. Tavoitteena on, että maahanmuuttajasairaanhoitajalla on mahdollisuus edetä opiskelussaan ja työurallaan suomen kielen taitoaan kehittäen, ilman että siirtyminen koulutuksesta koulutukseen tai koulutuksesta työelämään vaikeutuu tai estyy riittämättömän kielitaidon vuoksi. Tämä estää myös päällekkäistä koulutusta. Lisäksi hankkeessa suunniteltava ja toteutettava ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus parantaa maahanmuuttajien edellytyksiä hakeutua ammattikorkeakoulutukseen, minkä seurauksena koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke kohdistuu korkeasti koulutettuihin maahan muuttaneisiin, jolloin hankkeen tavoitteena on kulttuurinen yhdenvertaisuus ja eri ryhmien tasavertainen kohtelu suhteessa valtaväestöön. Hankkeessa toteutettavan kielikoulutusmallin ja - jatkumon ansioista maahanmuuttajasairaanhoitajat voivat kouluttautua entistä tasavertaisemmin niin valmentavassa koulutuksessa, tutkinto-opetuksessa kuin työelämässäkin, mikä pienentää väestön sosiaalisia ja taloudellisia eroja, ehkäisee syrjäytymistä ja lisää kohderyhmän yhdenvertaisuutta. Kielitaidon ja osaamisen kehittyminen edesauttaa maahanmuuttajia ottamaan vastuuta yhteiskunnan rakentamisesta.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hankkeessa toteutetaan kulttuurisensitiivistä toimintaotetta, jossa erilaiset kulttuurit ovat keskiössä. kulttuuriset ympäristöt ovat hankkeessa tavoiteltavia asioita ja niiden ainutlaatuisuutta pyritään säilyttämään huomioimalla erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden taustat ja oman kulttuurin siirtäminen.
Ympäristöosaaminen 4 4
Kaikissa hankkeen toiminnoissa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden siirtymiä urareiteille, työhön ja koulutukseen, vaikeuttaa osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, urapolkuun sekä tutkintojen rinnastamiseen liittyvät haasteet. Urareitti-hankkeella pyrittiin vahvistamaan koulutuksen ja työelämän saavutettavuutta korkeasti koulutetuille maahan muuttaneille ja tukemaan heidän osallisuutta ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankkeella löydettiin ratkaisuja korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden urareittien sujuvoittamiseen ja sitä kautta päällekkäisen kouluttautumisen minimointiin, nopeampaan työllistymiseen tai jatko-opintoihin suuntaamiseen sekä osaamisen täysimääräiseen hyödyntämiseen yhtenäisiä ja esteettömiä valtakunnallisia käytäntöjä luomalla.

Hankkeen kohderyhmä oli korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joiden koulutus oli liiketalouden-, tekniikan-, terveys- tai ammatillisen opettajankoulutuksen alalta. Nämä kohderyhmän alat valittiin siksi, että työvoiman tarve Suomessa näillä aloilla on ollut ja on suuri.

Urareitti-hankkeessa kerättiin runsaasti tietoa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien omista kokemuksista aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta, lisäkoulutuksesta, uraohjauksesta, työhön sijoittumisesta sekä näihin liittyvistä haasteista. Arvokasta tietoa saimme eri ammattikorkeakoulujen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseista sekä käytänteistä. Työnantajien ja työpaikkaohjaajien toiveet ja odotukset haastatteluaineistona ohjasivat työtämme lisäkoulutusmallien suunnittelussa.

Hankkeen tuloksina syntyi maahanmuuttajasairaanhoitajien täydennyskoulutusmalli, jolla sujuvoitetaan ammattioikeuden laillistamista sekä Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomimalli, jonka tavoitteena on suomen kielen ammatillisen kielitaidon, suomalaisen työelämän tuntemuksen ja työnhakutaitojen kehittäminen sekä ammatin vaatiman osaamisen täydentäminen ja syventäminen. Molemmat moduulirakenteiset mallit perustuvat joustavuuteen ja yksilöllistämiseen tunnistamalla ja tunnustamalla kunkin maahanmuuttajan aiempaa osaamista ja näin nopeuttaa heidän siirtymistään työelämään.

Rakennustekniikan alalle kehitettiin digitaalinen itsearviointityökalu, jonka avulla maahanmuuttaja voi arvioida osaamistaan suhteessa suomalaisiin rakennusinsinöörin osaamisvaatimuksiin. Työkalua voivat hyödyntää maahanmuuttajien lisäksi myös viranomaiset, korkeakoulut ja työnantajat.

Hankkeessa kehitettiin roolipeleihin perustuva kielikoulutusmalli, jossa korostuvat pelillisyys, kielen oppiminen autenttisissa tilanteissa, yksilöllinen palaute sekä läheinen yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa. Malli on kehitetty liiketalouden alalle, mutta sitä voidaan hyödyntää muillakin aloilla.

Hankkeessa syntyi koeteltu työpajamalli siihen, miten terveysalan työyhteisöjen työntekijöitä voidaan perehdyttää maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden työhön opastamiseen/ perehdyttämiseen.

Ammatilliseen opettajankoulutukseen laadittiin tavoitteiden mukaisesti yhteiset suositukset, jotka koskivat opintojen niin sisällöllisiä kuin rakenteellisia asioita. Suositukset sisälsivät myös opiskelijavalintaa koskevia osioita. Suositukset on jaettu kaikille ammatillisille opettajakorkeakouluille ja niitä tullaan jatkossa hyödyntämään maahanmuuttajien ammatillisessa opettajankoulutuksessa sekä valintaprosessissa.

Työelämän kieli- ja viestintäkoulutusmalli työelämässä toimiville maahanmuuttajasairaanhoitajille. Malli perustuu yksilölähtöisyyteen ja siihen, että ammatillisia kieli- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisesti todellisissa työtilanteissa. Tämä malli lisää maahanmuuttajasairaanhoitajien sekä ammatillista että kokonaisvaltaista suomen kielen taitoa.

Hankkeen aikana monialaiset yhteistyöverkostot ovat vahvistuneet. Erityisen merkittäviä ovat olleet yhteistyökeskustelut VALVIRAn ja OPHn virkailijoiden kanssa eri ammattien rinnastamisprosesseista ja mahdollisten lisäopintojen järjestämisestä ammattikorkeakouluissa.

Hankkeen tuloksista on toimitettu e-julkaisu ”Urareitti-hankkeen satoa – Uusia malleja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen, ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen”, ja se löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-800-8. Kaikki tämän julkaisun artikkelit + lisäksi muu syntynyt tulosaineisto (lehtiartikkeleja, haastatteluvideoita, malleja, esitteitä, benchmarking-linkkejä, muita dokumentteja) on koottu sähköisen Urapolku-kuvan teemojen/kivien taakse. Kunkin kiven/teeman nimi toimii linkkinä ao. tulosaineistoon (jotka sijaitsevat Urareitti-hankkeen verkkosivuilla kohdassa ”Hankkeen tulokset”). Urapolku esittää korkeasti koulutetun maahan muuttaneen polun kotoutumiskoulutuksesta työelämään. Kielitaito sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat polun kantavia voimia, ja ohjauksen kaiteeseen voi tukeutua koko matkan ajan. Julkaisun sisältämät artikkelit löytyvät myös HAMK unlimited open access –portaalin kokoelmasta ”Maahanmuuttajan urareitit” https://unlimited.hamk.fi/maahanmuuttajien-urareitit/#.W8c4NaJtwso.