|
|
|
Hankekoodi: S20498
Hankkeen nimi: Taiteilijan ansaintamallit, roolit ja toimeentulo (TaideART)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A
Puhelinnumero: 02 330 000
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Pyörre
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.pyorre(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 355 0186
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Luovan talouden merkityksen korostuminen liittyy koko taloudellisen tuotannon mur¬rokseen. Luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä kilpailutekijä.
Tuotteistaminen, oman taiteen esilletuominen ja toimivien toimintamallien soveltaminen vaativat taitoja, jotka eivät suoranaisesti liity taiteen tekemiseen ja luomisprosessiin. Ne tukevat taiteilijan menestystä ja ovat siksi välttämättömiä, mutta ovat taiteen ulkopuolisina taitoina kehitettävissä vasta taiteellisen perusosaamisen jälkeen.
Taiteilijan ansaintamallit, roolit ja toimeentulo (TaideART) on kuuden ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jonka aikana kehitetään ja pilotoidaan taiteilijoille tuotteistamisen keinoja ja tuotemalleja yhteistyössä työelämän (mukana yrityksiä, kuntia ja yhdistyksiä) ja useiden eri taidealojen kanssa. TaideART toteutetaan 1.11.2015–31.10.2017, ja se pohjaa aiemmin toteutettuihin taiteilijan työllistymistä edistäviin hankkeisiin ja vastaa osaltaan Cuporen tutkimuksessa ”Pitäisi laajentaa työalaansa” esille nostettuihin taiteen kentän ja koulutuksen ongelmakohtiin.
Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:
1. Soveltaa Cuporen tekemää osaamistarvekartoitusta koulutuksen ja taiteilijoiden ammattitaidon kehittämiseen
2. Luoda toimiva yritysyhteistyöverkosto taidealaa kouluttavien ammattikorkeakoulujen sekä yritysten ja yhteisöjen välille
3. Luoda työkaluja, joilla taiteilija voi määrittää itsensä suhteessa työelämään
Hankkeessa toteutettava kehitystyö, koulutus ja pilotointi on jaettu kuuteen työpakettiin, joista kustakin vastaa yksi hankkeen osatoteuttajista:
1. Taiteesta liiketoimintaa
2. Taiteilijan kommunikaation välineet ja väylät
3. Liiketoimintaosaaminen eli näin pystyn elämään toteutuksillani
4. Digitaalinen ratkaisuosaaminen
5. Taiteilijan uudet roolit
6. Asiakaslähtöinen taiteellinen työ.
TaideART-hankkeen tulosten ansiosta yhä useampi taiteilija kykenee jatkossa ansaitsemaan elantonsa omalla taiteellaan. Taidealan koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen, eri alojen taiteilijoiden sekä työelämän yhteistyö modernisoi nykyistä koulutusta, lisää opiskelijoiden verkostoitumista työelämään jo opintojen aikana ja sisällyttää liiketaloudellisen osaamisen osaksi taiteilijoiden perus-, täydennys- ja YAMK-koulutusta.
Horisontaaliset periaatteet on huomioitu hankkeen suunnittelussa: Taiteilijoiden vahvistuva asema osana elinkeinoelämää ja yhteisöjä rikastuttaa elinkeinorakennetta, luo kestävimpiä taloudellisia malleja ja parantaa taiteilijoiden työllisyyttä. Taiteilijoiden tuotteet ja palvelut ovat aineettoman (luovan) pääoman kautta synnytettyjä. Hankkeen tuloksilla on positiivinen vaikutus kohderyhmänä oleviin taiteilijoihin, koska parantunut ammatinharjoittamiskyky edistää hyvinvointia. Hankkeella on selkeä vaikutus taiteilijoiden yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden kehittymiseen.
Projektin päätoteuttajana toimii Turun AMK ja osatoteuttajina Lapin, Saimaan, Satakunnan ja Tampereen AMK:t sekä Yrkeshögskolan Novia.
Hankkeen kohderyhmät ovat:
1. korkeakoulujen taideopiskelijat, pääpainotus kuvataiteen opiskelijoiden (tutkinto- monimuoto- ja YAMK-opiskelijat) ja muiden taidealojen opiskelijoiden yhteistyössä
2. kuvataiteen ja muiden taidealojen AMK ja YAMK-alumnit, joille projekti tarjoaa koulutuksen kautta uusia ansaintamahdollisuuksia
3. korkeakoulujen työelämäkumppanit, joiden kanssa yhteistyössä pilotoidaan uusia ansaintamalleja. Tarkoituksena on löytää kaikkia osapuolia (yritykset/yhteisöt, taiteilijat ja korkeakouluopiskelijat) hyödyttäviä uudenlaisia tapoja innovatiivisesti hyödyntää ja tuottaa taidetta
4. taideaineita, erityisesti kuvataidetta, kouluttavien ammattikorkeakoulujen opettajakunta.
Kohderyhmiin sisältyvät sekä taidealan tulevat ammattilaiset, koulutuksen kautta työmarkkinoilla jo kilpailevat taiteilijat, taidealojen AMK-opettajat sekä partneriorganisaatioiden laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. Näin mukaan pilotointiin ja sen arviointiin ja kehitystyöhön saadaan sekä taiteen ammattilaisten, kouluttajien, koulutettavien että potentiaalisten asiakkaiden näkökulma. aiteilija nähdään hankkeessa innovatiivisena toteuttajana ja mahdollistajana, ei vain taiteen tekijänä. Tähän laajempaan rooliin soveltuen hanke kehittää uudenlaisia, monipuolisia ansaintamalleja, jotka ovat houkuttelevia sekä asiakkaan että taiteilijan / taiteilijoiden yhteistyöryhmän näkökulmasta. Hankkeen aikana kehitettävä tieto, työkalut, koulutukset yms. kohdennetaan taiteilijoille ja heidän kouluttajilleen.
Kullakin osatoteuttajalla on pilotointivaiheessa työelämäkumppaneita, jotka osallistuvat ja arvioivat toteutettuja työpajoja omalla alueellaan. Näitä työelämäkumppaneita ovat:
Turun AMK:n yhteistyökumppanit:
- Turun Osuuskauppa (TOK)
- Viking Line
- Frei Zimmer Oy
- Turun yliopiston Tuorlan planetaario
- Taiteen edistämiskeksus
- Visuaalisen taiteen keskus Frame
- Turun taiteilijaseura
- Valokuvakeskus Peri
- Turun Anikistit ry
Saimaan AMK:n yhteistyökumppanit:
- Imatran kaupunki, tekninen toimiala
- Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
- Etelä-Karjalan osuuskauppa (Eekoo)
- Kaakon Taide ry (Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimivien visuaalisten taiteiden ammattilaisten verkosto, johon kuuluvat: Etelä-Karjalan Taiteilijaseura, KOUTA – Kouvolan taiteilijaseura, Kotkan Taiteilijaseura, Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset TÄKY ja Korutaideyhdistys)
SAMK:n yhteistyökumppanit:
- Pohjois-Satakunnan liikelaitoskuntayhtymä
- Kankaanpään kaupunki
- Kankaanpään taideyhdistys
Novian yhteistyökumppanit:
- Kårkulla samkommun/INTEK serviceenhet
- Pietarsaaren kaupunki/Sosiaali- ja terveysvirasto ja kotouttamisyksikkö
- Pohjalainen taiteilijaliitto
- Taiteen edistämiskeskus, Pohjanmaa
TAMK:n yhteistyökumppanit:
- Yleisradio
- ICT-alan kampus Mediapolis
- Neogames Finland
- Tampereen taiteilijaseura
- Valokuvakeskus Nykyaika
- Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus
Lapin AMK:n yhteistyökumppanit:
- Länsi-Pohjan keskussairaala
- Rajalla Kauppakeskus (kuvataiteen hyödyntäminen kauppakeskuksen elämyksellistämisessä ja kävijöiden viipymän pidentämisessä)
- Urbanid Oy (3D-mallinnus, animaatiot, virtuaalimallit ja ympäristöt, hahmot, tuotteet)
- Forest Camp Entertainment Oy (valokuvaus ja videokuvaus, mainokset)
- Mediabaari (mainokset, visuaalinen suunnittelu, verkkomultimedia, kuvankäsittely, sosiaalinen media, pelit)
- Lapin taiteilijaseura ry (kohderyhmän saavutettavuus ja tarpeiden kartoittaminen)
- Pohjoinen valokuvakeskus (kohderyhmän saavutettavuus ja tarpeiden kartoittaminen).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
1)taidealan opiskelijat ammattikorkeakouluissa; hankkeessa kehitettyjä koulutussisältöjä tullaan soveltuvin osin sisällyttämään oppilaitosten perusopetukseen
2)taiteilija; hankkeessa saavutettuja tuloksia tullaan jatkossa tarjoamaan taiteilijoille täydennyskoulutuksena ja YAMK-koulutuksen kautta, hanke luo pohjaa uudenlaisille verkostoille, joissa eri alojen taiteilijat pystyvät löytämään oikeat asiakasryhmät ja työelämä tarvitsemansa taidetuotteen/palvelun
3)yritykset, yhteisöt ja julkinen sektori, jotka ovat jo aiemminkin hyödyntäneet taidealan ammattilaisten palveluja; Uudet koulutukset ja mallit hyödyttävät suoraan taiteilijoiden tulevia asiakkaista (yritykset, yhteisöt, julkinen sektori), joille taidetuotteiden hankinta on jatkossa selkeämpää, mielekkäämpää ja monipuolisempaa. Uusissa ansaintamalleissa taide ei ole vain investointi vaan myös muilla tavoin asiakasta hyödyttävä
4)yritykset, yhteisöt ja julkinen sektori, jotka eivät ole aiemmin hyödyntäneet taidealan ammattilaisten monipuolista osaamista tai ovat hyödyntäneet niitä hyvin rajallisesti. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, insinööri- ja suunnittelutoimistojen, rakennusliikkeiden, kunta- ja kaupunkiorganisaatioiden ja liikelaitosten toimijat
5)taidealan kouluttajat saavat hankkeen tuloksista ajantasaista tietoa, jonka pohjalta he voivat päivittää omia koulutussisältöjään vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin
6)ARENEN kuvataidejaoston kautta projektissa saavutetut tulokset leviävät kaikkien korkeakoulujen päättäjätasolle edelleen oppilaitoksissa hyödynnettäviksi. Osatoteuttajat ovat verkostoituneet Taiteen Edistämiskeskuksen (Taike) kanssa, jonka kautta hanke saavuttaa kaikki taiteenalat Suomessa.
7)hankkeen toteutuksissa mukana olevat eri alojen taiteilijaseurat eri puolilla Suomea (Kankaanpään taideyhdistys, Kaakon Taide ry, Lapin taiteilijaseura, Pohjalainen taiteilijaliitto, Pohjoinen valokuvakeskus, Tampereen taiteilijaseura, Turun taiteilijaseura, Valokuvakeskus Nykyaika ja Valokuvakeskus Peri), joiden kautta hankkeessa saavutetut tulokset ovat levitettävissä laajalle suomalaisen taiteen ammattikentällä.
8) OKM voi hyödyntää hankkeen tuloksia oman informaatio-ohjauksensa tukena esimerkiksi koulutusennakoinnissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 450 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 447 261
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 596 348
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13
Suunniteltu: 350
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Eri taiteen ammattikuntien edustajat, jotka työskentelevät elinkeinoelämän ja yhteisöjen kanssa uudella tavalla, kykenevät tuottamaan taidetta ja luovaa osaamista resurssiviisaasti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole linkitystä ilmastomuutoksen riskeihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole linkitystä kasvillisuuden, eiliöiden ja luonnon monimuotoisuuden tilaan tai kehittymiseen, mutta siihen liittyvä taide voi nostaa tämän kohteen paremmin esille. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeelle ei ole linkitystä pinta- ja pohjavesien, maaperän tai ilman tilaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole linkitystä Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Uusilla yhteistyömuodoilla taiteilijoiden ja yhteiskunnan (elinkeinoelämä, yhteisöt) välinen vuoropuhelu edesauttaa materiaalien tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä ja samalla vähentää jätteen syntymistä. Hankkeen hallinnointiin ja viestintään liittyvissä toimenpiteissä (mm. osatoteuttajien väliset kokoukset, seminaarit) pyritään minimoimaan jätemäärää ja pyritään suosimaan lähituottajien tarjontaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole linkitystä uusien energialähteiden käytön kehitykseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Taiteilijoiden vahvistuva asema osana elinkeinoelämää ja yhteisöjä / yhteiskuntaa rikastuttaa elinkeinorakennetta, luo kestävimpiä taloudellisia malleja ja parantaa kuvataiteilijoiden työllisyyttä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 6 |
| Taiteilijoiden tuotteet ja palvelut ovat aineettoman (luovan) pääoman kautta synnytettyjä ja hankkeella on keskeinen vaikutus tämän kehittymiseen. Välillinen vaikutus syntyy, kun luovaa osaamista hyödyntävät muutkin toimijat omien tuotteidensa ja palveluidensa kehittämisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeen tuloksena syntyy yhteisesti tuotettua osaamista, aineistoa, työkaluja ja materiaaleja, joiden sähköinen kanavointi vähentää ihmisten siirtymisen tarvetta. Hankkeessa eri osatoteuttajien tapaamisia järjestetään myös etäyhteyden välityksellä ja joukkoliikennettä suositaan hankkeen toimenpiteisiin liittyvissä matkoissa, mitkä osaltaan lisäävät taloudellista kestävyyttä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 4 |
| Hankkeen tuloksilla on positiivinen vaikutus kohderyhmänä oleviin taiteilijoihin, koska parantunut ammatinharjoittamiskyky edistää hyvinvointia. Tällä on välillinen vaikutus niihin toimijoihin, joiden kanssa ko. taiteilijat toimivat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 4 |
| Tasa-arvon edistäminen näkyy ko. taiteilijoiden aseman tasa-arvoistumisena ammatillisella kentällä. Välillisesti taiteen saavutettavuus ja saatavuus paranevat, koska ko. taiteenaloilla on laajempaa vaikuttavuutta yhteiskunnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 4 |
| Hankkeella on selkeä vaikutus ko. taiteilijoiden yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden kehittymiseen, mitä edistävät monipuolistunut ja vahvistunut osaaminen sekä toimenpiteiden kautta syntynyt vakaampi ammattiasema. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 7 |
| Hankkeella on merkittävä vaikutus kulttuurisen ympäristön kehittymiseen, sillä taiteilijoiden asema ja ammatillinen vaikuttavuus ovat vahvistuneet. Taiteen paremman saavutettavuuden kautta. kulttuurinen suhtautuminen paranee ja taide tuottaa välillisesti luovaa ymmärrystä laajemmin yhteiskuntaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hanke laajentaa ja monipuolistaa sekä kohderyhmien että välillisesti hankkeen toimintaympäristössä olevien ymmärrystä sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstään. | ||
Taiteilijan ansaintamallit, roolit ja toimeentulo (TaideART) -hankkeessa tavoitteena oli aiempaan tutkimustietoon tukeutuen kehittää taiteilijoiden ammattitaitoa, luoda toimivia yhteistyöverkostoja ja kehittää työkaluja, joilla taiteilija voi määrittää itsensä suhteessa työelämään. Hankkeessa toteutetut pilotit ja kokeilut konkretisoivat toimivia ja hyviä käytäntöjä, joita niin opiskelijat kuin ammattitaiteilijatkin voivat työssään käyttää. Kokeiluissa mukana olleet yhteistyötahot saivat uusia ideoita siihen, miten taiteilijan työpanosta on mahdollista monipuolisesti hyödyntää molempia osapuolia vastavuoroisesti hyödyttävällä tavalla.
Hankkeen päättyessä hankkeen toteutuksessa mukana olleilla on ajantasaisista osaamista ja koulutusmateriaaleja mm. seuraaviin ajankohtaisiin teemoihin: taiteilijan yrittäjyysosaaminen, yhteistyön prosessit, kansainvälistyminen, digitalisaatio, palvelumuotoilu, taiteilijan kommunikaatiopolut, graafinen fasilitointi, taiteen managerointi ja informaation muotoilu. Työpakettien tuloksena syntyi työkaluja ja materiaaleja, jotka ovat ammatissa toimivien taiteilijoiden, taiteen opiskelijoiden ja kouluttajien hyödynnettävissä. Aineisto soveltuu sekä itseopiskeluun että materiaaliksi esimerkiksi AMK-opetuksessa:
- Taitelijan uudet ansaintamallit, roolit ja toimeentulo, joka on koko hankkeen tulokset dokumentoiva hankejulkaisu https://issuu.com/lapinamk/docs/b_28_2017_merivirta
- Taiteen kommunikaatiopolun kuvaus
www.taidearthanke.fi/materiaaleja/Kommunikaatiopolku.pdf
- FAQ – Taiteen digitaaliset toimintaympäristöt -opas
www.taidearthanke.fi/materiaaleja/FAQ.pdf
- Thoughts on Arts Entrepreneuship –verkkomateriaali, jossa on koottuna mm. videohaastatteluja erilaisista näkökulmista taiteeseen ja yrittäjyyteen www.artandentrepreneurship.com
- ArtCanvas –työkalu, joka on työkalu taiteilijan osaamisen visuaaliseen kuvantamiseen
https://artcanvas.lapinamk.fi
- Pilottien toteutuksia esittelevä Taiteilijana uuteen toimintaympäristöön –sivusto
https://taidearttoimintamalli.wordpress.com
- Järjestettyjen koulutusten materiaalit (Informaation muotoilun koulutus, Graafisen fasilitoinnin koulutus, Ammattina taiteilija – taiteen managerointi ja itsemanagerointi)
- Seminaarien editoidut videotallenteet (Kohti julkisempaa taidetta, Kohti kansainvälistyvää taiteilijuutta, Soveltavan taiteen käytäntöjä ja Kamputseasta katajikkoon – Näkemyksiä taiteen ja palvelumuotoilun kohtaamisista)
Kaikki hankkeen tuottamat materiaalit on koottu TaideART-verkkosivuille. Sivuille on myös koottu aiempia selvityksiä ja hankkeiden tuloksia. www.taidearthanke.fi/materiaaleja.html
Yhteistyö muiden ammattikorkeakoulujen sekä muiden organisaatioiden ja yritysten kanssa loi uusia ja syvensi vanhoja verkostoja. Kuvataidetta opettavien ammattikorkeakoulujen välillä ei ole aiemmin tehty vastaavaa koulutusyhteistyötä. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin, seminaareihin ja pilotteihin osallistui kaikkiaan noin 350 henkilöä, joista monet useampaan kuin yhteen järjestettyyn toimintoon. Osallistujista noin 250 oli naisia.