Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20499

Hankkeen nimi: SORMUS - Sosiaalisella muotoilulla uusia ratkaisuja ja menetelmiä työllistämistoimintaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kokkotyö-säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1786351-5

Jakeluosoite: Yrittäjäntie 2

Puhelinnumero: (06) 824 0000

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.kokkotyo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: DJUPSUND RONNIE SEBASTION

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ronnie.djupsund(at)kokkotyo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 352 5860

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi toimintamalli työpajoille, joka nopeuttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien työllistymistä. Työpajoille luodaan ja mallinnetaan tuotantoprosessi, joka vastaa nykyistä paremmin valmentautujien työkykyjä ja taitoa ja mahdollistaa osallistumisen tuotantoprosessiin toimintakyvyn ollessa heikko.
Valmennuksellisen ja osallistavan tuotantoprosessin kehittämisessä otetaan käyttöön sosiaalisen muotoilun periaatteita työpajatoimintaan niin, että sosiaalinen vahvistaminen, kestävä kehitys ja osallisuus otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa, menetelmissä ja prosesseissa. Sosiaalisen muotoilun keskeinen periaate on yhdistää sosiaalinen ja inhimillinen pääoma uusiin taloudellisesti kannattaviin tuotteisiin ja prosesseihin. Kokemusten mukaan kestävän kehityksen ja osallistavan sekä vuorovaikutteisen muotoilun ja tuotantoprosessin avulla on saatu hyviä kokemuksia yksilötasolla. Tavoitteena on hankkia ja levittää tietoa sekä luoda toimintamalleja Suomeen, jotka perustuvat sosiaalisen muotoilun periaatteisiin.
Hankkeen avulla alennetaan kynnystä osallistumiselle ja osallisuudelle työelämään ja yrittäjyyteen sekä pyritään nopeuttamaan valmennusprosessia niin, että työpajajaksot saadaan lyhemmiksi ja työttömyys katkeamaan.
Hankkeessa testataan ja mallinnetaan menetelmät tuotannollisen toiminnan järjestämiseksi Kokkotyö-säätiön työpajoilla uudella tavalla nykyisen markkinalähtöisen tuotantotoiminnan rinnalle. Hankkeen aikana pyritään löytämään uusia tuotteita ja palveluja jotka työpajat ja niitä lähellä olevat yritykset voivat tuottaa uuden osallistavan tuotantoprosessin avulla ja siten jatkossa työllistää haastavassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä. Hankkeen aikana ja tuloksena syntyy sosiaalisia yrityksiä jotka työllistävät hankkeeseen osallistuneita valmentautujia.
Työpajojen henkilöstö ja erityisesti työvalmentajat saavat uusia elementtejä pajojen toimintaan, sekä uutta osaamista joka palvelee tuotekehitystä ja siten pajojen taloudellista toimintaa, mutta ennen kaikkea valmennustoiminnan kehittämistä.
Hankkeessa luodaan edellytykset ja mallit uudelle sopimuskäytännölle työpajojen, syntyvien sosiaalisten yritysten ja kuntien välille.
Hankkeen aikana hankitaan ja levitetään tietoa, kokemuksia ja osaamista sosiaalisesta muotoilusta sekä kumppanuuteen perustuvasta sopimuskäytännöistä työpajojen, sosiaalisten yritysten ja kuntien välille. Lisäksi uusia toimintamalleja kokeillaan ja pilotoidaan työpajoilla ja yrityksissä jonka jälkeen ne ovat siirrettävissä. Kierrätystoimintaa harjoittavissa työpajoissa luodaan uusiotuotteita kierrätysmateriaalista muotoilijan avulla. Kierrätystoiminnassa opitaan tunnistamaan uusiotuotteisiin soveltuvia materiaaleja ja ottamaan ne talteen ja hyötykäyttöön. Näin prosessiin osallistuminen on valmentautujille merkityksellistä ja motivoivaa ja lisää työllistymisen edellytyksiä.
Toimintatapa monipuolistaa ja tehostaa välityömarkkinoiden toimintaa ja henkilöiden siirtymistä yrityksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on ensisijaisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat, pitkään työttömänä olleet kaiken ikäiset henkilöt, jotka jo ovat tai ovat ohjautumassa Kokkotyö-säätiön toimenpiteisiin kuntakokeilun, kaupungin sosiaalitoimen ja työvoiman palvelukeskuksen ja te-toimiston kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työllistämisorganisaatioiden johto ja työntekijät, ensisijaisesti työvalmentajat, jotka ovat mukana kehittämässä, suunnittelemassa ja toteuttamassa uutta tuotantoprosessia ja toimintamallia työpajalle, sekä yhteistyökumppaneiksi sitoutuneet yritykset. Kuntakentän toimijat, jotka saavat tietoa ja taitoa kehittää yhteistyötä työllistämisorganisaatioiden ja sosiaalisten yritysten kanssa sekä hankintaan liittyviä uusia menettelytapoja jotka osaltaan vahvistavat yrittäjyyttä sosiaalisella alalla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 560 446

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 474 686

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 700 558

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 593 358

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yrittäjäntie 2

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 102

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hakija on selvittänyt miten työllistymisen ongelmat ilmenevät sukupuolen, iän ja etnisen taustan mukaan ja ottanut näkökulmat huomioon hankkeen suunnittelussa ja jatkossa toteuttamisessa. Sosiaalisen muotoilun perusperiaatteisiin kuuluu suunnitella ja toteuttaa prosessit niin, että kaikkien osallistuminen mahdollistuu.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sosiaalisessa muotoilussa sukupuolinäkökulma on vahvasti läsnä ja painottuu toiminnassa, sillä esim. tuotantoprosessi pilkotaan moniin osiin joissa työtaitoja voidaan harjaannuttaa sekä ns. miesten että naisten aloilla ja myös kokeilla sukupuolelle ei niin perinteisiä aloja. Siihen myös kannustetaan. Sukupuolinäkökulma tulee selkeästi esiin myös raportoinnissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Kierrätystoiminnassa otetaan talteen ja kierrätetään sellaista materiaalia jota voi uusiokäyttää ja siten säästää luonnonvaroja pidemmällä tähtäimellä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Toiminnan tavoitteena on vaikutta laajasti kestävään kehitykseen, sosiaalisen muotoilun toimintaperiaatteisiin kuuluu vähentää kaikkia riskejä, jotka vaarantavat sitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Toiminnan ja tuotannon uudelleenjärjestely sosiaalisen muotoilun avulla lähtee jätteen uudelleenkäytön mahdollisuuksien arvioinnista, tunnistamisesta ja hyödyntämisestä uusiomuotoilussa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Tuotesuunnittelussa ja -kehityksessä suositaan materiaaleja ja menetelmiä jotka perustuvat uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Sosiaalinen muotoilu ja hankkeen toimintamalli perustuu kannattavien ja markkinalähtöisten tuotteiden valmistamiseen uudistuvassa toimintaympäristössä. Näin työllistämisorganisaatioiden oma taloudellinen toiminta vahvistuu, syntyy uusia yrityksiä täydentämään alueen yrityskenttää, palveluntuotantoa ja tuotekehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Osallistava, vuorovaikutteinen ja yrittäjyyteen motivoiva toimintatapa edistää sosiaalisen ja inhimillisen pääoman kasvua.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää jo lähtökohdiltaan osallistujien hyvinvointia. Osallistaminen, voimaannuttaminen ja yksilöllisten valintojen kautta työllistymiseen ja jopa yrittäjyyteen johtava polku johtaa osallistujien ja heidän perheiden sosiaalisen, terveydellisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kohenemiseen.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Tasavertaisten mahdollisuuksien edistäminen mm. sukupuolisia ja etnisiä vähemmistöjä positiivisesti syrjien edistää tasa-arvoa ja vaikuttaa asenteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Monikulttuurinen ja osallistava työote työpajoilla ja hankkeessa vahvistaa yhteiskunnallista osallistumista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeessa luodaan mahdollisuuksia ja edellytyksiä työllistymiseen ja yrittämiseen erittäin heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osalta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeessa haetaan uusia toimintamalleja ja yhteistyösopimuksia mm. kuntien kanssa joiden kautta mm. hoidetaan kulttuuriympäristöjä sekä peruskorjataan suojelukohteita.
Ympäristöosaaminen 8 8
Ympäristötietoisuuden lisääminen ja kasvattaminen on olennainen osa sosiaalisen muotoilun perusperiaatteita. Hankkeessa osallistujat voivat konkreettisella tasolla lisätä omaa ja perheen ympäristötietoutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sormus-hankkeen tavoitteena oli tutustua sosiaalisen muotoilun periaatteisiin ja tutkia niiden yhteyttä työpajatoiminnan kehittämiseen pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja muutoin vaikeassa asemassa olevien valmennustyössä ja jatkopoluttamisessa sekä luoda vaikuttavaa valmennustyötä valmentautujien kokiessa samaan aikaan voimaantumista ja merkityksellisyyttä. Tavoitteena oli luoda uusi toimintamalli, jossa työn tekemisen tuotannollinen prosessi otetaan niin ikään huomioon asiakasprosessissa.

Hankkeen alussa sosiaalinen muotoilu ymmärrettiin puhtaasti uusiotuotesuunnitteluna, -muotoiluna- ja -valmistusprosessina, mutta hankkeen kuluessa ajatus syventyi yhä enemmän palvelumuotoiluun.Havaittiin, että pelkkien tuotteiden muotoilu merkityksellisenä tekemisenä ei riitä, vaan tarvitaan syvempiä ideologisia katsantokantoja ja toimintaperiaatteita, jotta yksilö voi kokea voimaantumista ja motivoitumista. Sormus-hanke pyrkikin mallintamaan rohkein kokeiluin pitkin hankekauden sen, mikä on se toimivin malli työllistää pitkään työttömänä olleita, osatyökykyisiä, mielenterveyskuntoutujia tai maahanmuuttajia. Yksilöllisyyden näkökulmaa ei voi unohtaa tässäkään; toimiva toimintatapa toiselle ei ole sitä toiselle. Työnetsijä-palvelun avulla hanke kykeni vahvistamaan hyvin edennyttä valmennuspolkua.

Hanke loi mallin valmennuspolusta, jossa nostetaan esille suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja kokemus osallistumisesta ja motivoitumisesta. Valmentautuja tarvitsee jatkuvaa peilausta ja arviointia tuekseen, jonka avulla hän voi edetä omassa valmennuspolussaan. Oli taho sitten valmennusorganisaatio, yritys tai oppilaitos, valmennuksen tulee täyttää nämä elementit. Tuotantoprosessien osalta sosiaalinen muotoilu loi ideaologiana teknisiä suuntaviivoja tuotannon prosessien suunnittelulle voimaannuttavasti ja kestävän kehityksen ideologiaa myötäillen. Ryhmävalmennuksen osalta hanke mallinsi työnhakuryhmän, teatteripajatoimintaa, luontorakentamis-ryhmää sekä tutki osuuskuntayrittäjyyttä mahdollisuutena.

Kaikkinensa hanke tavoitti 63 eri valmentautujaa joista 37 oli miehiä ja 26 naista. Työnetsijäpalveluun osallistui 29 henkilöä. Nuoria alle 29-vuotiaita hankkeessa oli 44% hankkeen osallistujista, mikä on hieman enemmän kuin nuorten määrä yleensä. Hankkeen tavoitteeksi oli asetettu 102 valmentautujaa ja tästä tavoitteesta jäätiin paljon pitkälti siksi, että hanke työskenteli hyvin intesiivisesti juurikin sen kohderyhmän kanssa joka on sosiaalisesti uhatuin ja olleet pitkään eri palveluissa. Sen lisäksi hankkeen viimeisiä juurruttamisvuosia hankaloittivat ongelmat kuntarahoituksessa ja hankehenkilöstömuutokset.

Tavoitteiden osalta työhön 63:sta valmentautujasta siirtyi 19% (12 henkilöä) ja opiskelemaan 22% (14 henkilöä). Kuntouttavaan työtoimintaan jäi säätiölle noin 24% (15 henkilöä) ja muiden tulosten osalta yrittäjäksi siirtyi 1% (1 henkilö), kuntouttavaan työtoimintaan ja avoimen yliopiston opiskelijaksi 1% (1 henkilö), työkokeiluun muualle 1% (1 henkilö), kuntouttavaan työtoimintaan muualle 5% (3 henkilöä), Kela-palveluihin 1% (1 henkilö), eläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen 1% (1 henkilö), sairaslomalle 3% (2 henkilöä), ryhtynyt työnhakuun 3% (2 henkilöä), ei tavoitettu 9% (6 henkilöä) ja täysin työttömäksi jäi 5% (3 henkilöä).

Hanke teki tiivistä yhteistyötä Soffan-hankkeen kanssa ja hankkeessa järjestettiin useita seminaareja ja workshopeja. Päivien teemoina ovat olleet sekä työnhaku, eettisesti kestävä tuotesuunnittelu kuin menetelmällisen osaamisen kehittäminen.