Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20500

Hankkeen nimi: Polkuja työelämään ( TEMPO) - osatyökykyisen työnhakijan tukemisen mallien ja käytäntöjen kehittäminen sekä levittäminen hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuntoutussäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0117089-6

Jakeluosoite: Pakarituvantie 4-5, ( PL 39)

Puhelinnumero: 0953041

Postinumero: 00411

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.kuntoutussaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MÄKELÄ-PUSA PIRKKO ORVOKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirkko.makela-pusa(at)kuntoutussaatio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408332643

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Polkuja työelämään ( TEMPO )-osatyökykisen työnhakijan tuki - hankkeen tavoitteena on kehittää osatyökykyisten henkilöiden työssä jatkamisen ja työhön palaamisen psykososiaalisen tuen käytäntöjä ja konkkreettisia interventioita tämän tuen osaksi.
Hankkeessa kehitetään palveluohjausmallia työttömien ohjautumisesta terveystarkastuksiin, työkykyarvioon ja tarvittaessa muiden palveluiden ja tuen piiriin sekä kuntoutusinterventioita, joilla voidaan ylläpitää työttömien työ- ja toimintakykyä työttömyyden alkaessa ja ehkäistä kansanterveydellisiä riskejä. Hanke jatkaa Jamit-hankkeen ja osatyökykyiset työssä hankkeen käynnistämää kehittämistyötä, jossa pilotoitiin työkykykoordinaattori/työluotsi koulutusta. Koulutus on ammatilaisille suunnattu taäynennyskoulutus. TEMPO hankkeessa pilotoidaan edelleen työkykykoordinaattorin työtä ja tutkitaan sen sijoittumista osaksi osatyökykyisten palveluohjautumisen verkostoa.
Hanke kehittää myös valmennusta nuorille työelämään pyrkiville, jolla tuetaan työnhakijan voimavaroja.

Kehittämistyön tavoitteet
- työttömän asiakasohjautumisen sujuvoittaminen
- varhainen reagointi työkykyongelmiin
- työttömän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen
- psykososiaalisen tuen saaminen vaikeassa tilanteessa
- työelämäsuuntautumisen säilyttäminen huolimatta työttömyyden pitkittymisestä

Tuloksena ovat
Palveluohjautumismallia osatyökykyiselle työnhakijalle.
Työkyvyn tuen osaamisen lisääminen ( työkykykoordinaattorikoulutus ja sen levittäminen)
Kuntoutusmalleja ttyö- ja toimintakyvyn tukemiseen.
Nuorten työnhakijoiden valmennusmalli.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmät

1. Viimeisen 12 kuukauden aikana työttömäksi joutuneet työnhakijat, joilla on pitkäaikaissairauksia tai työrajoitteita sekä nuoret työttömät, joiden työelämään pääsyä
rajoittaa puuttuvat työelämävalmiudet.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt Päijät-Hämeessä

3. Työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistuvat henkilöt Päijät-Hämeessä, Kirkkonummella sekä Kuopio/Mikkeli seudulla ja Oulu/Rovaniemi seudulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat
- muu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
- kuntoutustoimijat valtakunnassa
- työvoimahallinto
- kuntatyöpaikat, yrittäjät ja työelämän käytännöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 571 046

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 417 740

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 747 520

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 561 568

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Tempo-hankkeen toiminnot ovat sukupuolineutraaleja, jolloin toimintoihin (esimerkiksi koulutuksiin ja interventioihin) osallistuvien sukupuolella ei aidosti ole merkitystä. Odotettavissa on, että suurin osa hankkeen koulutuksiin osallistuvista ja interventioissa järjestävinä tahoina toimivista on naisia. Tämä johtuu siitä, että tilastojenkin (esim. THL 2012) mukaan sosiaali- ja terveysala on hyvin naisvaltainen. Kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisesti erilaisten työllistymisen tukipalveluiden asiakkaista suurin osa on miehiä. Miesten työttömyys on naisia yleisempää kaikissa ikäryhmissä (Tilastokeskus 2012). Myös Kelan (2013) tilastoissa on nähtävissä miesten enemmistö työttömyystukien saajina. Kuntoutuspalveluja ja –etuuksia saavista taas enemmistö on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Voidaan olettaa hankkeen suoriin tai välillisiin toimintoihin osallistuvan melko tasaisesti niin miehiä, kuin naisiakin. Sukupuolten väliset ja yksilölliset erot huomioidaan asiakastyössä suunniteltaessa yksilökohtaisia, jokaisen asiakkaan omat tarpeet huomioivia kuntoutuspolkuja ja työllistymiseen tähtääviä toimia. Yhtenä hankkeen kohderyhmänä ovat työelämään pyrkivät nuoret. Nuorten kohdalla on havaittavissa samankaltaisia eroja työttömyystiloissa, kuin aikuisissakin (Kela 2013). Tempo-hankkeessa pyritään edistämään nuorten työelämäelämään pääsyä mm. palveluketjuja sujuvoittamalla ja näin kohentaa nuorten miesten työmarkkina-asemaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Tiedetään, että erityisesti nuoret miehet ovat riskissä syrjäytyä. Valmennuksia ja elämänhallinnan kuntoutuksia pyritään tarjoamaan erityisesti nuorille miehille ja siten tukemaan heidän pääsyä työuralle ja pois syrjäytymispolulta. Tempo-hanke kohdistuu erilaisille alueille ja hankkeessa pyritään löytämään näiden alueiden miesten ja naisten välisen tasa-arvon kannalta merkittävät kysymykset. Tähän pyritään muun muassa hankkeen alussa tehtävässä selvityksessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeessa toteutetaan sähköistä tiedonvälitysta mahdollisimman paljon ja pyritään välttämään turhaa tulostamista paperille
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Matkajärjestelyissä käytetään julkisia kulkuneuvoja ja kimppakyytejä, jos liikutaan autolla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeen toimissa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
vrt. matkajärjestelyt
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeen toimissa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeen toimijoiden käytäntöihinb kuuluu jätteiden lajittelu
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Paperi jäte kierrätetään
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta hankkeen kehittämistyössä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Hankkeessa kehitetään palveluverkoiston toimintaa, ei uusia palveluja
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Vrt. matkajärjestelyt
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Hanke tukee osatyökykyisiä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Välillisesti hanke lisää tietoa ja osaamista osatyökykyisten työttömien tukemisesta ja levittää hyviä käytäntöjä.
Tasa-arvon edistäminen 3 1
Kohdistamalla erityisesti nuorten toimet nuoriin miehiin, pyritään estämään heidän suurempaa syrjäytymisriskiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hankkeen tavoitteena on parantaa työttömien asemaa työkyvyn tukemisen toimilla ja siten saada heidän käyttöönsä palveluja, jotka tällähetkellä koskettavat työssä olevia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän

9 Loppuraportin tiivistelmä

Polkuja työelämään (TEMPO)- osatyökykyisen työnhakijan tukemisen mallien ja käytäntöjen kehittäminen sekä levittäminen -hankkeessa kehitetiin osatyökykyisen tukemista työkykykoordinaattorin tuella ja tämän tuen liittämistä osaksi julkisten toimijoiden palveluketjua kohti työhön siirtymistä. Hankkeessa lisättiin osaamista levittämällä työkykykoordinaattorikoulutusta sekä kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia työkyvyn arvioinnissa. Hankkeessa selvitettiin työttömäksi jääneiden asiakasohjautumista ja arvioitiin, miten prosesseja voitaisiin sujuvoittaa ja työuralle palaamista tukea hanketoimijoiden ja seurantaryhmien kanssa.

Työkykykoordinaattorin koulutusmallia jatkokehitettiin ja mallia testattiin tarkentamalla opintokokonaisuuden sisältöä ja laajuutta sekä lisäksi pisteytystä yliopistollisina opintoina. Mallia kehitettiin alueelliseen verkostoitumiseen, toiminnan kehittämiseen sekä täydennyskoulutukseen.
Hankkeessa kehitettiin keinoja ylläpitää työkykyä huolimatta työttömyydestä luomalla työkykyä ylläpitäviä kuntoutusmalleja ja arvioimalla niiden käytettävyyttä julkisten palveluiden täydentäjinä. Myös psykologisen pääoman harjoitus- ja valmennuspakettia ja sovellettua mittaamista kehitettiin.