Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20501

Hankkeen nimi: 6Aika : Nuorten urapolut ja palveluohjauksen kehittäminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2229500-6

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 029 524 6000

Postinumero: 00271

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.thl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: FRÄNTI JUHA MATTI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.franti(at)thl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029-524 6219

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteet:

1. Lisätä tietoa koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten urapoluista.
2. Lisätä tietoa nuoriin kohdentuvien työllisyystoimien vaikutuksista ja kustannusvaikutuksista.
3. Kehittää palvelumuotoilua ja palveluohjausta sekä tiivistää nuorten kanssa työskentelevien asiantuntijoiden yhteistyöverkostoa.
4. Löytää kuntien hyvät käytännöt nuorten työllistämiseen liittyen. Benchmarkataan vaikuttavimmat käytännöt ja mahdollistetaan hyvien käytäntöjen käyttöön otto.
5. Työnhakija-asiakkaiden osallistaminen kaupunkien palvelujen kehittämiseen ja palvelumuotoiluun kehittämispajoissa. (Oulu ja Helsinki)

Hankkeen toimenpiteet:

Hankkeessa yhdistetään olemassa olevaan kansallinen Syntymäkohortti 1987 - – aineistoon URA-järjestelmän tiedot kuntien työllisyyden edistämisen toimista. Tutkimuksen avulla halutaan erityisesti selvittää mitkä ovat yhteiskuntaan kiinnittymistä edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä mekanismeja ja miten näihin mekanismeihin voitaisiin vaikuttaa kuntien omilla työllisyystoimilla.
Tutkimuksessa selvitetään tarkemmin ns. NEET – nuorten (not in employment, education or training) ja monialaiseen yhteispalveluun oikeutettujen nuorten urapolkuja 16 – 25 ikävuosien välillä ja kuntien aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuutta näiden nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta.

Kehitetään työllistämistoimien vaikuttavuuden arviointia. Benchmarkataan toimivat käytännöt ja luodaan malli hyvien käytäntöjen levittämiselle. Parannetaan kustannustietoisuutta palveluohjauksen tehostamiseksi ja eri kuntoutusmenetelmien vaikutusten arvioimiseksi.

Hankkeessa kootaan kuutoskaupunkien asiantuntijaverkosto. Tuetaan asiantuntijaverkostoa edistämään monialaista yhteistyötä, yhtenäistämään työkäytäntöjä, kehittämään palvelumuotoilua ja palveluohjausta, sekä parantamaan tiedonkulkua ja keskinäistä verkottumista.

Luodaan tutkimustietoon perustuva avainindikaattoripankki. Avainindikaattoritieto tarjoaa työkalun resurssi- ja tietojohtamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Sen avulla voidaan rakentaa kuutoskuntien yhteistä seurantajärjestelmää ja parantaa kuutoskuntien työllisyyden edistämisen toimien vertailtavuutta.

Nuorten osallistamista edistetään ottamalla käyttöön nuorten asiakasraati ja/tai kehittäjänuorten ryhmä kehittämään ja vaikuttamaan nuorille suunnattujen palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Nuorten osallistamisen menetelmänä hyödynnetään uusia vuorovaikutusmenetelmiä (esim. sosiaalisen median mahdollisuuksia).

Hankkeen tulokset:

Nuorten työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toiminta tehostuu ja se pystyy tulevaisuudessa palvelemaan entistä tarkoituksenmukaisemmin asiakkaitaan.

THL:n projekti tuottaa kattavaa tutkimustietoa sekä kansallisesti että paikallisesti nuorten hyvinvoinnista ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta 25 ikävuoteen saakka.

Tutkimustuloksista raportoidaan paikallisesti ja kansallisesti ja tutkimustieto on välittömästi hyödynnettävissä mm. avainindikaattoripankin avulla kuntien palveluiden kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Tutkimustietoon perustuva kehittäminen luo pysyvän toimintakulttuurin, jossa interventioiden dokumentointia kehitetään, vaikutusten arviointiin suhtaudutaan suunnitelmallisesti ja nuori otetaan mukaan toimintaa kehittämään.

Kehitetään arviointi- ja ohjausmenetelmiä joiden avulla nuori pystyy löytämään parhaiten juuri hänen elämäntilanteeseensa soveltuvan kuntoutuspolun.

Benchmarkataan vaikuttavimmat käytännöt kuutoskaupunkien kesken ja levitetään tietoa myös kansallisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tutkimus- ja kehittämistyön osalta kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät eri sektoreiden työllisyyspalveluiden asiantuntijat ja esimiehet.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun työntekijät ja esimiehet.

Osallistavan kehittämistyön kautta kaupunkien kehittämispajoissa kohderyhmänä ovat työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja koulutuksen keskeyttäneet nuoret sekä työmarkkinoiden ulkopuolella ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työmarkkinat ja nuorten työllistäjät, kunnat ja työvoimaviranomaiset, sekä muut nuorten työllistämis- ja kuntoutuspalveluja tuottavat organisaatiot, nuoret sekä heidän perheensä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 211 423

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 192 019

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 302 034

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 275 012

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Helsingin, Oulun

Kunnat: Oulu, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen pohjana olevassa rekisteriaineistossa tytöt ja pojat on huomioitu erikseen, jolloin erilaisten muuttujien osalta saadaan tietoa siitä, miten eri toimenpiteet ja interventiot näyttäytyvät sukupuolen mukaan jaoteltuna.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tutkimustiedon kautta voidaan esimerkiksi tarkastella erilaisten kuntoutusinterventioiden tai etuuksien toteutumista ja vaikuttavuutta sukupuolten väliset erot tai yhtäläisyydet huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Kaikessa hankkeen toiminnassa kiinnitetään huomiota ekologiseen kestävyyteen. Matkustamisen sijaan käytetään aktiivisesti sähköisiä viestimiä ja videoneuvottelulaitteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeen työntekijöillä on käytössään jo tarvittava faciliteetit, mitään uusia isoja hankintoja ei ole tarve tehdä. Hyödynnteään olemassa olevia reusursseja. Hyödynnetään uusinta teknologiaa kaikessa toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Kaikessa hankkeen toiminnassa ja valinnoissa kiinnitetään huomiota ekologiseen kestävyyteen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikutusten selvittäminen auttaa löytämään parhaat ja vaikuttavimmat käytännöt. Tämä ohjaa kuntia ja palvelun tuottajia ylläpitämään ja kehittämään parhaiten toimivia ja vaikuttavimpia palveluita. Näiden seurauksena hanke edistää paikallisten työvoimaresurssien hyödyntämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa luodaan avainindikaattoripankki. Hankkeen edetessä määritellään tutkimustietoon perustuen ns. avainindikaattorit palvelujen arvioinnin ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Avainindikaattoritietoja hyödyntämällä palveluita voidaan kehittää haluttuun suuntaan hankkeen aikana ja myös sen päättymisen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeessa hyödynnetään uusinta viestintäteknologiaa (videoneuvottelut, skype, yms.) mikä vähentää fyysisen liikkumisen tarpeen minimiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Rekisteriaineisto on kansallinen se kertoo kaikkien suomen nuorten hyvinvoinnista ja osallisuudesta yhteiskuntaan. Hankkeen jokainen toiminta tähtää kaikkien nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Lähtökohtaisesti hankkeen kohderyhmänä olevien nuorten hyvinvoinnin edistämiseen mutta välillisesti myös kaikkien nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Rekisteriaineisto joka seuraa kaikkien vuonna 1987 - syntyneiden elämää ja hyvinvointia on jo lähtökohtaisesti tasa-arvoinen. Se on maantieteellisesti, sosio-ekonomisesti, koulutuksellisesti ja sukupuolisesti täysin tasa-arvoinen. Kehittämistyön punaisena lankana on valtavirtaistaminen - palveluiden tulee olla yksilöllisiä, joustavia, nuoria osallistavia ja kaikkien saavutettavissa tasapuolisesti. Kehittäminen edellyttää että järjestelmä pystyy ottamaan ihmisten ja sukupuolten erilaisuuden huomioon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeessa seurataan yhtä ikäkohorttia ja nuoria palveluiden käyttäjiä, mutta siinä selvitetään myös ns. NEET - nuorten urapolkuja 16 – 25 ikävuosien välillä ja kuntien aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuutta näiden suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Hankeessa lisätään kaikkien nuorten osallisuutta ja edistetäään kaikkien ryhmien hyvinvointia ja toimintakykyä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten urapolut ja palveluohjauksen kehittäminen -hankkeessa tutkittiin kuutoskaupungeissa työllisyyspalveluja käyttäneiden nuorten taustatekijöitä. Lisäksi tutkittiin nuorten työssäkäyntiä, opiskelua, etuuksien käyttöä ja muuta hyvinvointia (esim. mielenterveysdiagnooseja) sekä rikosrekisterimerkintöjä työllisyyspalvelujen käyttämisen jälkeen.
- Tutkimuksessa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, joka kattaa kaikki kyseisenä vuonna Suomessa syntyneet henkilöt. Tarkasteluajankohdaksi valittiin vuosi 2012, jolloin nuoret olivat 25-vuotiaita.
- Työllisyyspalveluiden henkilökuntaa haastateltiin heidän näkemyksistään palveluohjauksen kehittämiseksi. Lisäksi tehtiin kysely ja siihen liitetty kehittämisinterventio nuorten hyvinvointiin liittyvien taustatekijöiden yleisyydestä. Myös nuoria työllisyyspalveluiden asiakkaita haastateltiin palveluohjauksen kehittämiseksi.
- Lisäksi selvitettiin nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen riskitekijöitä kuutoskaupungeissa.
Nuorten urapolut -hankkeen tuloksia
- Suurimmalla osalla nuorista näyttäisi rekistereiden valossa menevän hyvin. Nuorista 87 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. 90 prosenttia nuorista oli joko töissä tai opiskelemassa 25-vuotiaina. Työttömyyden kokeminen sekä työmarkkinaetuuksien ja toimeentulotuen saaminen näyttäytyivät yleisesti ottaen lyhytaikaisilta kokemuksilta.
- On kuitenkin erotettavissa selkeä joukko nuoria, joilla on erilaisia syrjäytymisen riskitekijöitä, ja osalle nuorista nämä riskit kasautuvat. Nuorista 13 prosenttia ei ollut suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja noin joka kymmenes oli joko työttömänä tai työvoiman ulkopuolella vuonna 2012.
- Nuorten urapolut js palveluohjauksen kehittäminen -hankkeessa syntyi iso tietovaranto, joka auttaa segmentoimaan nuorten työllisyyspalveluiden asiakkaiden palvelutarpeita. Tätä on käytetty hyväksi myös SIB-hankkeessa, jonka tavoitteena on estää nuorten työttömyyttä. Oulun kaupunki edistää SIB-hanketta, ja Sitra koordinoi sitä.
- Nuorten urapolut -hanke tuotti merkittävää tietoa kansallisen nuorten osallisuustulon valmisteluryhmän pohjaksi. Sen pohjalta on käynnistymässä poikkihallinnollinen, kansallinen pilotti.
- Hanke tuotti merkittävää tietoa poikkihallinnolliseen työryhmään, joka on perustettu ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Työryhmä valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla uusia toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisyyn
- Hankkeen johdosta Nuorten työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toiminta tehostui ja se pystyy tulevaisuudessa palvelemaan entistä tarkoituksenmukaisemmin asiakkaitaan.
- Vahvalla tietopohjalla pystyttiin vaikuttamaan merkittäviin kansallisiin valmisteluihin jotka edistävät nuorten monialaisen yhteispalvelun toimintamalleja ja edellytyksiä