Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20503

Hankkeen nimi: YKSILÖLLISYYTTÄ OPINTOPOLUILLE

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1027740-9

Jakeluosoite: Armilankatu 40

Puhelinnumero: 02049600

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.edusampo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Tarpila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.tarpila(at)edusampo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 92 84 84

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kouvolan seudun ammattiopisto, 0161075-9
Sastamalan koulutuskuntayhtymä, 0204964-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen painopisteet liittyvät yksilöllisten ja joustavien opiskeluvalintojen mahdollistamiseen ja näkyväksi tekemiseen sekä sujuviin siirtymiin ja niissä ohjaamiseen, kun siirrytään koulutuksesta toiseen, koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen tutkinnon syntymiseksi. Sujuvat siirtymät eri menetelmineen ja työvälineineen ovat keskeisessä asemassa, kun halutaan lisätä koulutukseen osallistumista ja pidentää työuria alkupäästä. Toisen asteen koulutukseen tarvitaan keinoja ja opintopolkuja, joilla tuetaan elinikäistä oppimista ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista parantamalla tuetaan moniammatillista yhteistyötä, jolla opiskelijoita ohjataan tekemään omia opiskeluvalintojaan HOPS:iin, työssäoppimis- ja työelämässä oppimisen oppimispaikkojen hakuun sekä monipuolisen oppimisympäristön hyödyntämiseen.

Hankkeessa suunnitellaan ja kuvataan sekä sisällöllisesti että visuaalisesti opiskelijoille erilaisia joustavia ja työelämälähtöisiä opintopolkumahdollisuuksia, koska tekstimuotoisesta opetussuunnitelmasta on vaikea saada esiin vaihtoehtoja ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Visualisoinnin avulla voidaan osoittaa, esimerkiksi värikoodein, missä kohti opetussuunnitelmaa ja miten omat valinnat voidaan toteuttaa (esim. vapaasti valittavat, ammatilliset valinnaiset, työelämässä suoritettavat, osaamisen tunnustamisen kautta suoritetut jne.). Lisäksi on tarkoitus kuvata ja visualisoida sitä, minkälaisiin työtehtäviin ja työpaikkoihin sopivaa osaamista syntyy kultakin polulta. Tällöin opiskelija voi omaa polkua rakentaessaan arvioida, miten hyvin se johtaa työhön ja uraan, jolle hänellä on edellytyksiä ja jolle hän toivoo päätyvänsä. Hankkeessa tuetaan elinikäsitä oppimista ja koulutuksesta työelämään siirtymistä

Henkilöstön ohjausosaamista parannetaan ja lisätään moniammatillista yhteistyötä ohjauksessa. Ohjaus- ja opetushenkilöstöä koulutetaan tuomaan opintojen valinnanmahdollisuuksia ja niiden sisällyttämistä HOPS-keskusteluihin ja muuhun opintojen ohjaukseen.

1. Työelämälähtöisyys
Oppilaitosten yhteisenä tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa työelämäyhteyksiä. Hankkeessa on tarkoitus suunnitella, kuvata sisällöllisesti ja visuaalisesti vaihtoehtoisia, joustavia ja työelämälähtöisiä opintopolkuja, joiden avulla opiskelijat näkevät, miten he voivat itse koota oman opintopolkunsa tekemällä yksilöllisiä valintojaan. tutkintojärjestelmän ja opetussuunnitelman mahdollistamissa puitteissa.

2. Osaamisperusteisuus, opiskelijan ohjaus, yksilölliset opintopolut ja opintojen tunnustaminen
Opiskelijalle mahdollistetaan omaan tahtiin eteneminen ja jota tuetaan yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen avulla sekä ohjauksen ja henkilökohtaisen opetussuunnitelman avulla. Opiskelijan hops-työskentely ryhmänohjaajien tai opinto-ohjaajien kanssa alkaa heti opintojen alussa ja kestää tutkinnon suorittamiseen asti.
Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta järjestetään koulutusta henkilöstölle, opiskelijoita informoidaan ja ohjataan asiassa ja laaditaan talon yhteiset ohjeet.

3. Yksilölliset ja joustavat opointopolut yli koulutusalojen
Opetussuunnitelman kehittämisessä on tavoitteena se, että opintopolkuja rakennetaan yli tutkintojen ja koulutusalojen rajojen yksilöllisten valintojen mahdollistamiseksi, tutkinnonuudistuksen antamien koulutusalat ylittävien valinnanmahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja monialaisten, opiskelijalähtöisten osaamisprofiilien syntymiseksi. Luovutaan organisaatiolähtöisyydestä ja tilalle otetaan asiakaslähtöisyys.

4. Visuaaliset opintopolkukuvaukset
Visuaaliset opintopolkukuvaukset on tarkoitettu auttamaan ja kannustamaan opiskelijoita suunnittelemaan omia polkuja ja tekemään niiden mukaisia opiskeluvalintoja sekä oppimisympäristövalintoja sen sijaan että kaikki opiskelijat suorittaisivat niin sanotun peruspolun ilman oman erityisen osaamisprofiilin syntymistä.

TAVOITTEET

1. Vaihtoehtoisten, yksilöllisten ja joustavien sekä työelämälähtöisten opiskeluvalintojen mahdollistaminen ja näkyväksi tekeminen (esimerkkiopintopolkujen suunnittelu, kuvaaminen ja visualisointi tutkinnoittain) sekä opiskelijoiden ohjaus yksilöllisiin valintoihin ja opintopolkuihin
2. Ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien ja opiskelijahallinnon henkilöstön kouluttaminen opintopoluille ohjaamiseen
3. Opiskelijoiden ammatilliseen koulutuksen haun ja ohjauksen tehostaminen sekä oman alan löytäminen (peruskouluyhteistyötä kehittämällä)
4. Varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen, valmistautuminen sen antamiseen ja henkilökohtainen ohjaus omalle polulle
5. Osaamisperusteisuus osaksi osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta
6. Toimintamallin koostaminen opintopolkujen suunnittelusta ja kuvaamisesta, opiskelijoiden ohjaamisesta ja oman yksilöllisen polun rakentamisesta sekä toimintamalliin liittyvän koulutuksen toteutus
7. Toimintamallin ja hankkeen tulosten levittäminen valtakunnallisesti ja vakiinnuttaminen.

VAIKUTTAVUUSTAVOITTEEET

1. Koulutukseen osallistuminen lisääntyy: asiakastyytyväisyys, tieto ja ymmärrys opintojen sisällöstä, opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksista sekä työmahdollisuuksista, opiskelumotivaatio ja opiskelun houkuttelevuus parantuvat
2. Opiskelijoille syntyy erilaisia osaamisprofiileja, jotka perustuvat heidän omiin edellytyksiinsä, valintoihinsa ja uratoiveisiinsa
2. Ohjauksen kokonaisvaltaisen toimintamallin uudistuminen tukee elinikäistä oppimista ja koulutuksesta työelämään siirtymistä
3. Opintonsa keskeyttäneitä saadaan suorittamaan tutkinto loppuun asti
4. Koulutuksesta työelämään ja jatko-opintoihin siirtyminen sujuvoituu ja tehostuu
5. Ohjausmalli tukee moniammatillisuutta ja parantaa ohjausosaamista
6. Osaamisperusteisuus konkretisoituu, visuaaliset opintopolkuvaihtoehdot auttavat opiskelijaa valinnoissa ja opintojen tunnustaminen motivoi opiskelijaa edistäen opintojen etenemistä
7. Koulutuksessa vastataan työelämän muutoksiin: joustavat opintopolut yli koulutusalojen lisäävät valmistuvien opiskelijoiden osaamisen monialaisuutta

TOIMENPITEET

Toimenpiteet on jaoteltu asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

TOIMENPITEET/ TAVOITE 1: VAIHTOEHTOISTEN, YKSILÖLLISTEN JA JOUSTAVIEN SEKÄ TYÖELÄMÄLÄHTÖISTEN OPISKELUVALINTOJEN MAHDOLLISTAMINEN JA NÄKYVÄKSI TEKEMINEN (ESIMERKKIOPINTOPOLKUJEN SUUNNITTELU, KUVAAMINEN JA VISUALISOINTI TUTKINNOITTAIN) SEKÄ OPISKELIJOIDEN OHJAUS YKSILÖLLISIIN VALINTOIHIN JA OPINTOPOLKUIHIN

- Valitaan alat ja tutkinnot, joille tehdään esimerkinomaisesti opintopolkukuvaukset (KSAO ja Sasky) tai toteutetaan sisäinen kilpailutus (Sampo), jonka tuloksena valitaan 5-10 tutkintoa opintopolkujen kuvaamista varten (kilpailutus: käsikirjoitus, tapa kuvata peruspolku ja mallit joustavista poluista, arvio tarvittavasta työtuntimäärästä)
- Suunnitellaan eri tutkintoja varten perusopintopolkujen rinnalle mallit joustavista, vaihtoehtoisista ja myös työelämävaihtoehdon tarjoavista opintopoluista niihin sisältyvine ohjeellisine valintoineen, kuvataan ne sisällöllisesti ja visualisoidaan, laitetaan nettisivuille sekä kuvina että opiskelutilanteita ja tulevia työpaikkoja kuvaavine videoklippeineen tai kuvineen.
- Opintopolkukuvauksissa on aina mukana myös avoin polku, jolle opiskelija suunnittelee oman yksilöllisen polkunsa
- Jaotellaan perusopintopolulle vaihtoehtoisten opintopolkumallien kuvaukset kolmeen eri ryhmään: 1) Kuhunkin tutkintoihin sisään rakentuvat tutkintokohtaiset opintopolut ja 2) useimpiin tutkintoihin soveltuvat opintopolut, kuten yrittäjyyspolku, kv-polku, jatko-opintopolku. Taitaja-polku jne. ja 3) oppisopimuspolku opintonsa aiemmin keskeyttäneille
- Toteutetaan eo. kuvausten muaksiesti vaihtoehtoisten ja joustavien, myös työelämälähtöisten opintopolkujen suunnittelu, sisällöllinen kuvaaminen ja visualisointi tutkinnoittain alla olevin täsmennyksin:
• suunnitellaan ja kuvataan työvaltaisten opintopolkujen ja työelämäkumppanuuden toteutus niin, että kussakin kuvatussa tutkinnossa näkyy myös työvaltaisen opintopolun vaihtoehdot ja osat. Työelämäpolkujen rakentamisessa suunnitellaan valittujen yhteistyökumppaniyritysten kanssa, miten opiskelija voi suorittaa jonkun tutkinnon osan tai teeman työelämässä
• suunnitellaan ja toteutetaan Yrittäjyyden opintopolulle työelämälähtöinen oppimisympäristö ja sen kuvaus alakohtaisina variaatioineen
• suunnitellaan ja pilotoidaan Taitaja- kilpailuvalmennuksen polku hankkeessa erityisesti tarjoilija- ja kokkiopiskelijoita varten
• neuvotellaan jatko-opintopolkua varten luettelo opinnoista, jotka voidaan hyväksyä avoimen amk:n kautta tai yrittäjyysopintojen toisen asteen ja amk:n yhteisten opintojen pohjalta tunnustettaviksi amk:ssa
• tehdään jatko-opintopolun toteutusta varten Moodle-pohjaisia amk- verkko-opintoja, joita toisen asteen opiskelijat voivat suorittaa ja saada tunnustamisen mikäli jatkavat opintojaan amk:ssa
• kehitetään opetusjärjestelyjen, opinto- ja ohjausprosessien sekä opiskelukykyä ja -motivaatiota vahvistavia toimia,joiden avulla tuetaan opintojen loppuun saattamista ja työllistymistä opintojen jälkeen.
• tehdään opiskelijoille testit, joilla selvitetään oppimistyylit omaa opiskelua tukemaan
• opiskelija tietää, miten oppi, erityistilanteissa opettajia informoidaan, jotta opetusmenetelmissä tulee huomioiduksi eri tyylit
• työpajaopintojen suunnittelu niin, että suorituksia saadaan aikaiseksi (mm. kesäaikana)
• verkko-opintojen tuottaminen palvelimelle / pilvipalveluun, jotta opiskelijat voivat suorittaa opintojaan myös ajasta ja paikasta riippumatta ja löytää palvelimelta opintojaksoja, joilla voi korvata jonkun rästiin jääneen teeman
• Pilvipalvelun opintojaksojen hyödyntäminen myös oppisopimuskoulutuksen teoriaopinnoissa
• viedään opintopolkujen digitaaliset kuvaukset nettisivuille opintojen ohjausta, HOPS-keskusteluja, opiskelijan ja huoltajien pohdintaa sekä opiskelijarekrytointia varten
• kuvataan oppisopimusvaihtoehdot opintonsa keskeyttäneille ja tiedotetaan oppisopimusmahdollisuudesta keskeyttäneille tutkinnon saamiseksi valmiiksi
- Koulutetaan ohjaushenkilöstöä ja ryhmänohjaajia; yhteistyö Nopsa 2-hankkeen kanssa

TOIMENPITEET/ TAVOITE 2: RYHMÄNOHJAAJIEN, OPINTO-OHJAAJIEN JA OPISKELIJAHALLINNON HENKILÖSTÖN OHJAUSOSAAMISEN PARANTAMINEN

- Koulutetaan ryhmänohjaajat ja opintojen ohjaajat tuntemaan eri opintopolut ja käyttämään niiden kuvauksia ohjaustyössään ja erityisesti HOPS-työssä opiskelijoiden kanssa.
- Käytetään ohjauksessa 1-kohdan tuotoksia ohjattaessa ja autettaessa opiskelijoita tekemään omia valintojaan opintojen etenemiseksi, toivotun laisen ammattiosaamisen ja uran mahdollistamiseksi
- Annetaan konkreettinen kuva eri tutkinnoista, valinnoista sen sisällä ja sen yli sekä niiden pohjalta mahdollisista työpaikoista tehtävineen.
- Ohjataan opiskelijoita hahmottamaan opiskeluvaihtoehdot ja niistä itselle sopivat alat opintopolkuineen HOPS- ohjauksen yhteydessä, kunakin opintovuonna uusiutuvasti
- Koulutetaan ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat ohjaamaan opiskelijoita tarpeen mukaan valitsemaan opintopolkuja, joilla opinnoista voidaan suorittaa mahdollisimman suuri osa työelämässä, pajoissa ja ylipäänsä muuten kuin formaalissa opiskelussa, jos tämä vaihtoehto edistää tutkinnon suorittamista
- Suunnitellaan ja selvitetään ryhmänohjaajille ja opinto-ohjaajille sekä opiskelijoille mahdollisuudet vaihtaa toiseen tutkintoon (suoritusten tunnustaminen ja yhteys opsiin)
- Ohjataan opiskelijoita tarpeen mukaan valitsemaan opintopolkuja, joilla opinnoista voidaan suorittaa mahdollisimman suuri osa työelämässä, pajoissa, verkossa ja ylipäänsä muuten kuin formaalissa opiskelussa silloin, kun tämä vaihtoehto edistää tutkinnon suorittamista

TOIMENPITEET/ TAVOITE 3: PERUSKOULUYHTEISTYÖN UUDISTAMINEN OPISKELIJOIDEN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN HAUN TEHOSTAMISEKSI JA OMAN ALAN LÖYTÄMISEN TUEKSI

- Koulutetaan peruskoulujen opinto-ohjaajat tuntemaan ammatillisen koulutuksen opintopolut ohjaustyötään varten
- Annetaan konkreettinen kuva eri tutkinnoista, valinnoista sen sisällä ja sen yli sekä niiden pohjalta mahdollisista työpaikoista tehtävineen.
- Käytetään opintopolkukuvauksia peruskouluyhteistyössä opojen ja oppilaiden kanssa, kun he suunnittelevat oppilaitokseen hakua (opintopolkukuvausten perusteella havainnollistuvat eri tutkinnot ja tulevat esiin työmahdollisuudet sekä se, onko oppilaalla edellytyksiä opiskella tietyssä tutkinnossa)
- Kuvataan myös koulualojen edellytyksiä/ vaatimuksia (käden taitojen sekä fyysisten ja psyykkisten edellytysten) opinto-ohjaajille ja erityisopiskelijoille, jotta opiskelijat tietävät, mihin heidän on mahdollista hakea ja mihin työllistyä
- Selvitetään perehdytys- ja koulutustarpeet yhdessä Ohjaamojen koordinoivan Kohtaamo-hankkeen ja Sujuvia siirtymiä koordinoivan Zoomi-hankkeen kanssa, huomioidaan kehittämistyössä Ohjaamojen tekemä kehitystyö ja ristiin hyödynnetään toimijoiden kesken asiantuntemusta ja palveluja.

TOIMENPITEET/ TAVOITE 4: VARHAISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN, ENNAKKOVALMISTAUTUMINEN SEN ANTAMISEEN JA OPISKELIJAKOHTAINEN OHJAUS YKSILÖLLISELLE OPINTOPOLULLE

- Tunnistetaan moniammatillisessa yhteistyössä peruskoulun ja Ohjaamotoiminnan kanssa oppilaitokseen valituista jo ennen opintojen alkua ne opiskelijat, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta heti opintojen alkaessa
- Kehitetään pedagogisia ratkaisuja ja joustavoitetaan opetusjärjestelyjä erityisesti tutkinnoissa, joissa keskeyttämiset ovat yleisiä
- Laaditaan toimintamalli, jolla valmistaudutaan ennalta erityisohjaukseen, joka käynnistyy sitä tarvitseville heti opintojen alkaessa ensimmäisenä syksynä
- Suunnitellaan ja pilotoidaan uudella tavalla opintojen aloituspäivien ryhmäyttäminen ja opiskelijoiden alkuvaiheen ammatti-identiteetin viriäminen kiinnittämällä opiskelijat jo aloituspäivinä oman tutkintonsa alaan erilaisilla tehtävillä, esityksillä ja työpaikkakäynneillä

TOIMENPITEET/ TAVOITE 5: OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN TOIMINTAMALLI JA VAKIINNUTTAMINEN

- Koulutetaan henkilöstö osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen
- Koulutetaan henkilöstö ymmärtämään osaamisen tunnustamisen merkitys opintojen edistäjänä, keskeytysten ehkäisijänä ja opintoja nopeuttavana tekijänä
- Valmistellaan materiaalit, joiden avulla opiskelijat tulevat tietoisiksi omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan opintojen tunnustamisen haussa
- Valmistetaan toimintamalli ja prosessikuvaus siitä, miten opiskelijat, ryhmänohjaajat ja opintotoimisto toteuttavat tunnustamisen prosessin

TOIMENPITEET/ TAVOITE 6: TOIMINTAMALLIN KOOSTAMINEN OPINTOPOLKUJEN SUUNNITTELUSTA JA KUVAAMISESTA, OPISKELIJOIDEN OHJAAMISESTA JA OMAN YKSILÖLLISEN POLUN RAKENTAMISESTA SEKÄ TOIMINTAMALLIIN LIITTYVÄN KOULUTUKSEN TOTEUTUS
- Kootaan eo. ohjauksen vaiheet toimintamalliksi kuhunkin oppilaitokseen
- Koulutetaan henkilöstö toimimaan mallin mukaisesti
- Pilotoidaan toimintamalleja kaikissa hankkeen oppilaitoksissa, arvioidaan niitä ja toteutetaan tarvittava jatkokehittäminen
- Hankkeen toteutuksessa huolehditaan tietojärjestelmäarkkitehtuurin osalta täydentävyydestä olemassa oleviin ja tuleviin kansallisiin opintohallinnon tietojärjestelmiin ( Opintopolku, ePerusteet, KOHVI, TOR, Zoomi) tekemällä yhteistyötä OPH:n kanssa.

TOIMENPIDE/ TAVOITE 7: TOIMINTAMALLIN JA HANKKEEN TULOSTEN LEVITYS VALTAKUNNALLISESTI JA VAKIINNUTTAMINEN

- Levitetään valtakunnallisesti seminaareissa, artikkeleissa ja muissa tilanteissa hankkeen tuloksia ja toimintamalleja

TULOKSET

1. VAIHTOEHTOISET, YKSILÖLLISET JA JOUSTAVAT OPINTOPOLUT ON SUUNNITELTU, KUVATTU SISÄLLÖLLISESTI JA VISUALISOITU SEKÄ OPISKEIJOIDEN YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT KÄYTÖSSÄ TUTKINNOITTAIN

- on syntynyt digitaalista / virtuaalista materiaalia (digivideoita, opintopolkukuvia) ammattiopintojen opintopoluista, sisällöistä, opintojen eri oppimisympäristöistä (työsaleissa, työpaikoilla ja verkossa ym.)
- opintopolut ovat oppilaitoksen verkkosivuilla antamassa tietoa opintovaihtoehdoista ja käytössä HOPS-ohjauksen välineinä
- opiskelijat on ohjattu hyödyntämään opintopolkukuvauksia ja työstämään niiden pohjalta omat yksilölliset opintopolkunsa, mihin työhön he saavat ohjausta ryhmänohjaajilta, opintojen ohjaajilta ja kuraattoreilta sekä opiskelijahallinnon henkilöstöltä
- materiaalien linkit ja sisältö selostettu peruskoulujen opinto-ohjaajien käyttöön läpikäytäväksi ammatilliseen koulutukseen haun ohjauksessa opiskelijoiden kanssa
- opettajat sisäistävät joustavien, työelämälähtöisten ja yksilöllisten opintopolkujen merkityksen ja asennoituvat myönteisesti niiden toteutumiseen
- opiskelijat suunnittelevat omia yksilöllisiä opintopolkujaan hyödyntäen tehtyjä visuaalisia opintopolkukuvauksia

2. OPISKELIJOIDEN KÄSITYS ERI OPINTOPOLUISTA SISÄLTÖINEEN JA TULEVISTA TYÖMAHDOLLISUUKSISTA ON SELKIYTYNYT HELPOTTAEN OPINTOJEN SUUNNITTELUA

- opiskelijoille on syntynyt konkreettinen käsitys eri tutkintojen opinnoista, opintopolkuvaihtoehdoista ja koulutusta vastaavista työpaikoista tehtävineen
- opintojen alkuvaiheen ohjauksen ja HOPS-suunnittelun laatu on parantunut laaditun visuaalisen opintopolkuvaihtoehtojen materiaalin avulla
- opiskelijoiden tavoitteet ovat selkiytyneet vaihtoehtoisten ja joustavien opintopolkujen ja niiden sisällön kuvaamisen ansiosta
- opiskelijoita ohjataan ja tuetaan systemaattisesti etenemään opinnoissa opiskelijan valitseman opintopolun mukaisesti

3. PERUSKOULUYHTEISTYÖTÄ ON UUDISTETTU JA SYVENNETTY HAUN OSUVUUDEN, OPISKELIJAN OMAN ALAN LÖYTYMISEN JA OPISKELUUN SITOUTUMISEN PARANTAMISEKSI

- Peruskoulujen opinto-ohjauksessa käytetään opintopolkukuvauksia opiskelijoiden hakuvaiheen ohjauksessa ja innostamisessa ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen
- Opiskelijoiden ammatilliseen koulutukseen haun ohjaus on tehostunut ja oman alan löytämistä tuetaan aiempaa tehokkaammin relevantin tiedon ja opintopolkukuvausten avulla
- Peruskoulusta tulevat oppilaat hakeutuvat alalle, joka kiinnostaa heitä
- Eri tutkinnot ja tulevat työmahdollisuudet ovat opintopolkukuvausten perusteella havainnollistuneet sekä se, onko oppilaalla edellytyksiä opiskella tietyssä tutkinnossa
- Opiskelijat hakeutuvat alalle, joka kiinnostaa heitä ja jolla alalla opiskeluun heillä on valmiudet tapauksissa, joissa opiskelijalla on joitain opiskelun esteitä
- Oppilaat osaavat suunnitella yhdessä vanhempiensa kanssa myös kotona ammatilliseen koulutukseen hakua opintopolkukuvausten avulla
- Peruskoulun oppilaiden haun osuvuus on parantunut ja perustuu aitoon kiinnostukseen alalle, johon hakee, sekä sitoutuminen opiskeluun on kasvanut.
- Omaksi koettu opintopolku vähentää keskeytyksiä ja edistää opintoja.

4. VARHAISEN TUEN TARVE TUNNISTETAAN, OPISKELIJAN TULOON VALMISTAUDUTAAN ENNALTA JA OPISKELIJAKOHTAINEN OHJAUS ALKAA HETI OPINTOJEN ALKAESSA

- Tietoa hankitaan ennalta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyvien opiskelijoiden tai Ohjaamohankkeiden kautta koulutukseen valittujen ohjaus- ja tukitarpeesta heti opintojen alkuvaiheeseen
- On kartoitettu opiskelijat, jotka tarvitsevat ohjausta jo ammatilliseen koulutuksen haun esivaiheessa
- Edellisen pohjalta on suunniteltu ja toteutetaan koulun käynnistyessä erityisiä alkuvaiheen ohjaus- ja tukitoimia, joilla opiskelijat kiinnittyvät ammatillisiin opintoihinsa ja saavat opinnot etenemään keskeytyksettä

5. RYHMÄNOHJAAJIEN TOIMINTAMALLI ON VAKIINTUNUT JA PARANTANUT HOPS-OHJAUKSEN LAATUA

- Opintojen etenemisen seurannan, ohjauksen ja tuen laatu ja määrä ovat lisääntyneet sen ansiosta, että ryhmänohjauksen toimintamalli on laajassa käytössä
- Opiskelijoiden opinnot etenevät sujuvasti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallin ansiosta
- Ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien ohjaus on parantunut ja se on asiantuntevaa ja motivoivaa opiskelijan lähtökohdista ja näkökulmasta käsin. Ryhmänohjauksen toimintamalli on kaikkien opettajien käytössä.
- Ryhmäytymispäivien sisältö on uudistettu.

6. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN SEKÄ TOIMINTAOHJEET ON KÄYTÖSSÄ KAIKILLA
- osaamisperusteisuus näkyy osaamisen kasvavana tunnistamisena ja tunnustamisena
- opiskelijalähtöisyys ja osaamisperusteisuus painottuu HOPSeissa ja ohjauksessa
- opintoja ja osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan laaditun toimintamallin ja ohjeistuksen mukaisesti
- opintojen eteneminen parantunut

7. KOULUTUKSEEN HAUN JA OHJAUKSEN TOIMINTAMALLI ON KÄYTÖSSÄ

- valmistumisajat paranevat ja läpäisyn tehostuu
- keskeytykset vähenevät yhä

8. KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS PARANEE

- yhtenäiset toimintamallit ja käytännöt peruskouluyhteistyössä, ohjauksessa sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa
- opiskelijoiden osaaminen vastaa heidän tavoitteitaan ja uratoiveitaan
- valmistuvien ammattitaito vastaa myös työelämän osaamisprofiilivaatimuksia
- opiskelijoiden valmistuminen tehostuu

PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET

- Koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt: Asiakastyytyväisyys, opiskelumotivaatio ja opiskelun houkuttelevuus ovat parantuneet.
- Ohjauksen kokonaisvaltaisen toimintamallin uudistuminen tukee elinikäistä oppimista ja koulutuksesta työelämään siirtymistä.
- Opintonsa keskeyttäneitä on saatu suorittamaan tutkinto loppuun asti.
- Koulutuksesta työelämään ja jatko-opintoihin siirtyminen on sujuvoitunut ja tehostunut.
- Ryhmänohjausmallit tukevat moniammatillisuutta parantaen ohjausosaamista ja ohjausta.
- Osaamisperusteisuus on konkretisoitunut, henkilökohtaiset opintopolut auttavat opiskelijaa valinnoissa ja opintojen tunnustaminen motivoi opiskelijaa edistäen opintojen etenemistä.
- Koulutuksessa vastataan työelämän muutoksiin: Joustavat opintopolut yli koulutusalojen lisäävät osaamisen monialaisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat hankkeessa mukana olevien oppilaitosten ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja peruskouluaan päättävät oppilaat. Koska hankkeessa laaditaan toimintamalleja ja -ohjeistusta sekä järjestetään opettajille ja opintojen ohjaajille koulutusta, ovat kohderyhmänä tältä osin myös opettajat ja ohjaushenkilöstö.

Lisäksi kohderyhmänä ovat peruskoulussa toimivat opinto-ohjaajat ja Ohjaamohankkeiden toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajat, jotka ohjaavat ja tukevat oppimista työelämälähtöisillä opintopoluilla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 413 428

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 410 906

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 516 794

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 513 642

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Satakunta, Kymenlaakso

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Imatran, Porin, Kouvolan, Luoteis-Pirkanmaan, Lappeenrannan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Taipalsaari, Huittinen, Savitaipale, Ikaalinen, Lemi, Rautjärvi, Mänttä-Vilppula, Luumäki, Kouvola, Parkano, Sastamala, Imatra, Parikkala, Ruokolahti, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Opiskelijat sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksessa ja yritysten täydenyskoulutuksessa ovat naisia ja miehiä. Hankkeessa on toimijoina nais- ja miesopettajia sekä nais- ja mieskoulutuspäälliköitä. Nais- ja miesnäkökulmaa ei ole tarvinnut millään lailla "järjestellä", vaan se on tullut luontaista tietä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on edellä olleista havainnoista huolimatta tarkistettu ja todettu tasa-arvoiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvo. Hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Ekologinen kestävyys on sisäänrakennettuna kaikkeen oppilaitosten toimintaan. Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelijatai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen EKOLOGISTEN, taloudellisten ja sosiaalisten sekä kulttuuristen PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Kaikille opiskelijoille yhteinen opetuspaketti kestävästä kehityksestä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Kestävän kehityksen koulutukseen sisältyy puun merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelijatai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen EKOLOGISTEN, taloudellisten ja sosiaalisten sekä kulttuuristen PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 7
Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen huomioiminen oppilaitosten kaikessa toiminnassa on yksi oppilaitosten laatupolitiikan painopisteistä. Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, TALOUDELLISTEN ja sosiaalisten sekä kulttuuristen PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 7
Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen huomioiminen oppilaitosten kaikessa toiminnassa on yksi laatupolitiikan painopisteistä. Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelijatai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, TALOUDELLISTEN ja sosiaalisten sekä kulttuuristen PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Tässä hankkeessa näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille suunnitellussa yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, TALOUDELLISTEN ja sosiaalisten sekä kulttuuristen PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, TALOUDELLISTEN ja sosiaalisten sekä kulttuuristen PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 6
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, TALOUDELLISTEN ja sosiaalisten sekä kulttuuristen PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa. Digimateriaali ja verkko-oppiminen vähentävät opiskelijoiden ja opettajien liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten ja SOSIAALISTEN SEKÄ KULTTURISTEN PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa. Hanke vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia ohjaamalla heitä onnistuneisiin HOPS-valintoihin, jatko-opintoihin tai muuhun erikoistumiseen. Kestävä kehitys on keskeisesti mukana kaikissa organisaatioissa, jotka ovat osallisena hankkeessa. Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen huomioiminen toiminnassa on valittu yhdeksi oppilaitosten laatupolitiikan painopisteistä.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten ja SOSIAALISTEN SEKÄ KULTTURISTEN PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan jakestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa. Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen huomioiminen kaikessa toiminnassa on valittu yhdeksi oppilaitosten laatupolitiikan painopisteistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten ja SOSIAALISTEN SEKÄ KULTTUURISTEN PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa. Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen huomioiminen kaikessa toiminnassa on valittu yhdeksi oppilaitosten laatupolitiikan painopisteistä. Kuntayhtymän johtoryhmä on hyväksynyt kuntayhtymälle kestävän kehityksen toimintaohjelman ja hyväksyy tarkastelujaksoittain kestävän kehityksen koordinointiryhmän laatiman tarkastelujakson toteutussuunnitelman. Toimintaohjelma ja toteutussuunnitelma ohjaavat kestävän kehityksen periaatteiden edistämiseksi tehtävää toimintaa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymässä.Teemoina on ollut 1. Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Turvallisuus oppilaitoksessa sekä 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4. Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus 5. Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy
Kulttuuriympäristö 3 4
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten ja SOSIAALISTEN SEKÄ KULTTURISTEN PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa. Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen huomioiminen kaikessa toiminnassa on valittu yhdeksi oppilaitosten laatupolitiikan painopisteistä.
Ympäristöosaaminen 3 7
Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa on erikseen arvioitavina elinikäisen oppimisen avaintaidot, joihin sisältyy myös kestävän kehityksen osa-alueita: opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten ja SOSIAALISTEN SEKÄ KULTTURISTEN PERIAATTEIDEN mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia sekä koulu- että työssäoppimisympäristöissä. Näitä taitoja korostetaan ja kestävän kehityksen tietopohjaa vahvistetaan myös kaikille opiskelijoille yhteisessä kestävän kehityksen opintopaketissa. Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen huomioiminen kaikessa toiminnassa on valittu yhdeksi oppilaitosten laatupolitiikan painopisteistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yksilöllisyyttä opintopoluille –hankkeen tavoitteena oli visualisoida erilaisia opintopolkuja, ohjata opiskelijoita yksilöllisiin opintopolkuihin ja parantaa ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien ja opintohallinnon ohjausosaamista. Lisäksi tavoitteena oli uudistaa peruskouluyhteistyötä, jotta ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen olisi tehokkaampaa. Tavoitteena oli myös varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen ja ohjauksen kehittäminen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallin kehittäminen. Viimeiseksi tavoitteena oli sekä toimintamallien kokoaminen mm. opintopolkujen suunnittelusta ja kuvaamisesta sekä tulosten levittäminen valtakunnallisesti. Näillä kaikilla tavoitteilla pyrittiin antamaan opiskelijoille yhä enemmän tietoa ammatillisista opintopoluista ja ammattialoista, antamaan ohjausta oman polun löytämiseen sekä antaa myös ryhmänohjaajille ja opinto-ohjaajille välineitä yksilölliselle opintopolulle ohjaamiseen.

Hankkeessa opintopolkujen selkeyttämistä tehtiin erityisesti kahdella tavalla: visualisoimalla opintopolkuja kuvin ja videoin sekä purkamalla ammattitaitovaatimuksia tarkemmiksi työtehtäviksi, eli laatimalla osaamispasseja ja -karttoja. Hankkeessa kuvattiin laajasti erilaisia ammattialoja ja opintopolkuja, kuten jatko-opinto- ja taitajapolku. Visualisoinnit sijoitettiin Thinglink-alustalle ja visualisoinneista tehtiin myös esitteitä. Osaamispasseja ja –karttoja laadittiin myös useille aloille. Dokumentit sijoitettiin pääasiassa OneNote- tai FutureSkills-ohjelmaan. Sekä visualisoinnit että osaamispassit- ja kartat ovat aktiivisessa käytössä ja niiden avulla opettajat, opinto-ohjaajat, opiskelijat ja työnantajat ymmärtävät yhä paremmin tutkintojen sisältöjä.

Ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien ja opintohallinnon henkilökunnan ohjausosaamista kehitettiin järjestämällä heille koulutustilaisuuksia mm. pelillisyydestä. Lisäksi kohderyhmälle tiedotettiin hankkeen toimenpiteistä erilaisten tilaisuuksien ja sisäisten kanavien kautta.

Peruskouluyhteistyötä kehitettiin tutustuttamalla opinto-ohjaajia ja peruskoulun oppilaita yhä vahvemmin erilaisiin ammatteihin ja opintopolkuihin sekä kehittämällä välineitä opinto-ohjaajien käytettäväksi. Opinto-ohjaajia ja oppilaita tutustutettiin ammatteihin erilaisten tutustumiskäyntien, tehtyjen visualisointien, pelien ja yhden tempauksen avulla. Toimenpiteiden avulla opiskelijoiden ja opinto-ohjaajien ymmärrys eri aloista ja opintopoluista on selkeytynyt.

Ohjauksen välineiksi kehitettiin esim. tulevaisuuden Kouvolaan perustuva peliympäristö ja Oma polku –väittämäkortit. Molemmista saatiin hyvää palautetta ja ne ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta myös muissa oppilaitoksissa. Väittämäkorttien painatuserä jaettiin loppuun alle kuukaudessa. Niitä on mahdollista hyödyntää sähköisessä muodossa ja ne ovat ladattavissa Arjen arkki –sivustolta.

Varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseen liittyviä toimenpiteitä tehtiin niin peruskoulujen ja Ohjaamoiden kanssa. Peruskoulujen kanssa käytiin keskusteluja mm. miten tieto erilaisista ohjaustarpeista välittyisi ammatilliseen oppilaitokseen parhaiten. Ohjaamon toimijoille esiteltiin hankkeen tuloksia, mm. opintopolkujen visualisointeja. Muita varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseen liittyviä toimenpiteitä olivat esimerkiksi Erityinen ilta -tilaisuus sekä oppimistyylikartoitus opintoja aloittaville.

Hankkeessa laadittiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamalli, mutta sitä ei hankkeen loppuvaiheessa pystytty päivittämään reformin mukaiseksi hankkeessa mukana olevien oppilaitoksien erilaisten toimintatapojen ja lomakkeiden takia. Osaamisen tunnustamisesta pidettiin opetushenkilökunnalle ja opinto-ohjaajille työpajoja ja nämä lisäsivät henkilökunnan ymmärrystä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Hankkeen aikana kerättiin paljon kokemusta opintopolkujen visualisoinnista. Kokemukset kerättiin ja niistä koottiin käsikirja, joka kuvaa visualisoinnin prosessin eri vaiheita ja tarvittavia resursseja. Lisäksi hankkeessa laadittiin kuvaus osaamispasseista. Kaikki kuvaukset löytyvät hankkeen nettisivuilta (yksilollisyyttaopintopoluille.wordpress.com) ja Arjen arkki –sivustolta.

Hankkeen tuloksia levitettiin laajasti erityisesti Zoomi-hankkeen järjestämien tilaisuuksien avulla. Hanke järjesti myös yhteisen päätöswebinaarin Taitava-hankkeen kanssa. Tuloksia esiteltiin yhteensä 12 seminaarissa ja workshop-tilaisuudessa sekä lukuisissa muissa tilanteissa, kuten Sujuvat siirtymät –skypetapaamissa.