Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20504

Hankkeen nimi: Vertti - Toimintamalli tuottavuuden ja yhteistyön kehittämiseksi pk-yritysverkostossa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaasan yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0209599-8

Jakeluosoite: Kampusranta 9C, Frami

Puhelinnumero: 029 449 8000

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marko Juhani Siltamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marko.siltamaki(at)uva.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 449 8602

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on luoda toimintamalli pk-yritysverkostolle tuottavuuden ja yhteistyöverkostojen yhteistyön kehittämiseen asiakassuuntautuneesti. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltainen malli yritysten välisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen. Malli tulee eroamaan vastaavista kehittämismalleista sen pk-yrityksille suunnatun käyttökelpoisuuden osalta: toiminnan kehittämisen tulee olla tarpeeksi ketterää ja joustavaa pk-yrityksille.

Päätavoite jaetaan kolmeen alatavoitteeseen seuraavasti:
1) Malli päähankkijayrityksen alihankintaverkoston suorituskyvyn reaaliaikaiseen mittaamiseen, jotta kyetään yhteistyössä toimimaan kilpailukykyisesti asiakassuuntautuneissa (globaaleissa) verkostoissa.
2) Malli asiakassuuntautuneen verkoston suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja niiden merkityksen analysointiin yhteistyöverkoston suorituskyvylle.
3) Uusien liiketoimintamallien ja ansaintalogiikkojen tunnistaminen ja hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa digitalisoituvassa ubiyhteiskunnassa.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kuuteen kehitystyöhön osallistuvaan yritykseen, minkä pohjalta hankkeen tuloksena luodaan toimintamalli tuottavuuden ja yhteistyön kehittämiseksi pk-yritysverkostossa. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät kolmeen pääosa-alueeseen: 1. Toimitus- ja jakeluverkoston tuottavuuden ja tehokkuuden mittaaminen (verkoston toiminnan simulointi ja optimointi), 2. Toimitus- ja jakeluverkoston suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden mittaaminen (yrittäjämäinen orientaatio, markkinaorientaatio, informaation hyödyntäminen ja oppiminen/omaksumiskyky) sekä 3. Uusien liiketoimintamallien ja ansaintalogiikkojen tunnistaminen ja kehittäminen (verkostotasoisten strategioiden kehittäminen). Näiden toimenpiteiden pohjalta luodaan kaikki kolme osa-aluetta kattava malli tuottavuuden ja yhteistyön kehittämiseksi pk-yritysverkostossa.

Hankkeen tuloksena syntyvät siis seuraavat asiat:

1) Toimintamalli pk-yritysverkoston tuottavuuden kehittämiseen,
2) Toimintamalli asiakassuuntautuneiden yhteistyöverkostojen yhteistyön ja suorituskyvyn mittaamiseen ja kehittämiseen, malli sisältää seuraavat osiot:
• työkaluja yhteistyön nykytilan analyysiin
• työkaluja tavoitetilan analyysiin
• työkaluja suorituskyvyn ja yhteistyön kehittämiseen
3) Toimintamalli yhteistyöverkostojen ansainmallien ja strategioiden kehittämiseen
4) Kokonaismalli pk-yritysverkoston liiketoiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia suoria kohderyhmiä ovat Etelä-Pohjanmaan tuotannollisten yritysten yrittäjät/johtajat sekä operatiivinen johto ja muu yrityksen toiminnan kehittämiseen osallistuva henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Verkostoyritysten johto, esimerkiksi alihankkijoiden tai jälleenmyyjien johto, sekä näiden yritysten henkilöstö.

Kärkiyritysten muu henkilöstö, joka ei osallistu varsinaiseen kehittämistyöhön, mutta joihin yritysten kehitystoiminnalla on vaikutus.

Asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatiot, kuten yksityiset konsultit, alueelliset elinkeinotoimijat.

Pk-yritysten johtajat yleisesti. Pk-yritysten johtajille hankkeesta syntyvä tieto voi kulkeutua edellä mainittujen asiantuntijaorgnaisaatioiden kautta tai suoraan hankkeen pohjalta pidettävistä seminaareista, julkaisuista tai muusta viestinnästä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 219 480

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 124 758

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 262 640

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 149 292

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Lapua, Ähtäri, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Lappajärvi, Kauhava, Teuva, Soini, Seinäjoki, Vimpeli, Alajärvi, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen luonteen vuoksi ei ole tehty analyysia sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohdeyritykset toimivat perinteisillä miesvaltaisilla toimialoilla, joissa naisten määrä on perinteisesti todella pieni suhteessa miehiin. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan mahdollisuus erityisesti naisten osallistamiseen yritysten toiminnan kehittämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteen vuoksi tavoitteen ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Tuottavuuden kehittäminen digitaalisuutta lisäämällä antaa mahdollisuuden tehdä kerralla oikein. Digitaaliset mallit eivät kuluta materiaaleja. Digitalisaation avulla tuotantoprosesseja voidaan säätää tarkasti, jolloin saadaan energiasäästöjä tuotettua kappaletta tai palvelua kohden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Materiaalien käyttö tehostuu sekä syntyvä hukkamateriaalin määrä on pienempi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hankkeessa kehitetään paikallisten teollisten kärkiyritysten tehokkuutta, suorituskykyä sekä verkostostrategioiden kehitystyötä sekä luodaan yleiselle kehitystyölle. Näiden toimien avulla varmistetaan ja vahvistetaan alueen pk-yritysten kilpailukykyä sekä selviytymistä globaalista kilpailusta. Välillisesti toimet vaikuttavat yrityksen muuhun alueelliseen verkostoon sekä alueen työllisyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa kehitetään pk-yrityksille uusia verkostopohjaisia ansaintalogiikoita, eli tapoja tuottaa lisäarvoa loppuasiakkaalle. Usein tähän liittyy olemassa olevan tuotteen tai palvelun radikaali uudelleentarkastelu, jolloin yritys päättää muuttaa ja keskittää omaa toimintaansa asiakkaan kokeman lisäarvon tuottamiseksi. Samalla yritys voi ulkoistaa osan asiakkaan kokeman lisäarvon kannalta epäolennaisista toiminnoista yritysverkostoonsa tai hankkia syvällisiä kumppanuussuhteita, joiden avulla pyritään varmistamaan asiakkaan kokema mahdollisimman suuri lisäarvo.
Liikkuminen ja logistiikka 4 2
Hankkeessa kehitetään ja tehostetaan kärkiyritysten tuotantoa, jolloin yrityksen logistiikka ja tavaroiden kuljettaminen tehostuvat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeessa edistetään yrittäjien sekä yrityksen ylimmän johdon hyvinvointia auttamalla heitä varmistamaan yrityksensä elinkelpoisuutta tuottannon tehokkuutta kehittämällä, vaikuttamalla yrityksen suorituskykyyn vaikuttavilla tekijöillä sekä auttamalla heitä strategisessa kehitystyössään. Samat toimet vaikuttavat välillisesti myös yrityksen henkilöstöön yrityksen prosessien muuttuessa selvemmiksi sekä yrityksen työpaikkojen säilymisen varmistuessa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-