Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20504

Hankkeen nimi: Vertti - Toimintamalli tuottavuuden ja yhteistyön kehittämiseksi pk-yritysverkostossa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vaasan yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0209599-8

Jakeluosoite: Kampusranta 9C, Frami

Puhelinnumero: 029 449 8000

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marko Juhani Siltamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marko.siltamaki(at)uva.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 449 8602

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on luoda toimintamalli pk-yritysverkostolle tuottavuuden ja yhteistyöverkostojen yhteistyön kehittämiseen asiakassuuntautuneesti. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltainen malli yritysten välisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen. Malli tulee eroamaan vastaavista kehittämismalleista sen pk-yrityksille suunnatun käyttökelpoisuuden osalta: toiminnan kehittämisen tulee olla tarpeeksi ketterää ja joustavaa pk-yrityksille.

Päätavoite jaetaan kolmeen alatavoitteeseen seuraavasti:
1) Malli päähankkijayrityksen alihankintaverkoston suorituskyvyn reaaliaikaiseen mittaamiseen, jotta kyetään yhteistyössä toimimaan kilpailukykyisesti asiakassuuntautuneissa (globaaleissa) verkostoissa.
2) Malli asiakassuuntautuneen verkoston suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja niiden merkityksen analysointiin yhteistyöverkoston suorituskyvylle.
3) Uusien liiketoimintamallien ja ansaintalogiikkojen tunnistaminen ja hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa digitalisoituvassa ubiyhteiskunnassa.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kuuteen kehitystyöhön osallistuvaan yritykseen, minkä pohjalta hankkeen tuloksena luodaan toimintamalli tuottavuuden ja yhteistyön kehittämiseksi pk-yritysverkostossa. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät kolmeen pääosa-alueeseen: 1. Toimitus- ja jakeluverkoston tuottavuuden ja tehokkuuden mittaaminen (verkoston toiminnan simulointi ja optimointi), 2. Toimitus- ja jakeluverkoston suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden mittaaminen (yrittäjämäinen orientaatio, markkinaorientaatio, informaation hyödyntäminen ja oppiminen/omaksumiskyky) sekä 3. Uusien liiketoimintamallien ja ansaintalogiikkojen tunnistaminen ja kehittäminen (verkostotasoisten strategioiden kehittäminen). Näiden toimenpiteiden pohjalta luodaan kaikki kolme osa-aluetta kattava malli tuottavuuden ja yhteistyön kehittämiseksi pk-yritysverkostossa.

Hankkeen tuloksena syntyvät siis seuraavat asiat:

1) Toimintamalli pk-yritysverkoston tuottavuuden kehittämiseen,
2) Toimintamalli asiakassuuntautuneiden yhteistyöverkostojen yhteistyön ja suorituskyvyn mittaamiseen ja kehittämiseen, malli sisältää seuraavat osiot:
• työkaluja yhteistyön nykytilan analyysiin
• työkaluja tavoitetilan analyysiin
• työkaluja suorituskyvyn ja yhteistyön kehittämiseen
3) Toimintamalli yhteistyöverkostojen ansainmallien ja strategioiden kehittämiseen
4) Kokonaismalli pk-yritysverkoston liiketoiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia suoria kohderyhmiä ovat Etelä-Pohjanmaan tuotannollisten yritysten yrittäjät/johtajat sekä operatiivinen johto ja muu yrityksen toiminnan kehittämiseen osallistuva henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Verkostoyritysten johto, esimerkiksi alihankkijoiden tai jälleenmyyjien johto, sekä näiden yritysten henkilöstö.

Kärkiyritysten muu henkilöstö, joka ei osallistu varsinaiseen kehittämistyöhön, mutta joihin yritysten kehitystoiminnalla on vaikutus.

Asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatiot, kuten yksityiset konsultit, alueelliset elinkeinotoimijat.

Pk-yritysten johtajat yleisesti. Pk-yritysten johtajille hankkeesta syntyvä tieto voi kulkeutua edellä mainittujen asiantuntijaorgnaisaatioiden kautta tai suoraan hankkeen pohjalta pidettävistä seminaareista, julkaisuista tai muusta viestinnästä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 219 480

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 907

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 262 640

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 258 939

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Soini, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Teuva, Lapua, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Alajärvi, Ähtäri, Seinäjoki, Isojoki, Ilmajoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen luonteen vuoksi ei ole tehty analyysia sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohdeyritykset toimivat perinteisillä miesvaltaisilla toimialoilla, joissa naisten määrä on perinteisesti todella pieni suhteessa miehiin. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan mahdollisuus erityisesti naisten osallistamiseen yritysten toiminnan kehittämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteen vuoksi tavoitteen ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Tuottavuuden kehittäminen digitaalisuutta lisäämällä antaa mahdollisuuden tehdä kerralla oikein. Digitaaliset mallit eivät kuluta materiaaleja. Digitalisaation avulla tuotantoprosesseja voidaan säätää tarkasti, jolloin saadaan energiasäästöjä tuotettua kappaletta tai palvelua kohden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Materiaalien käyttö tehostuu sekä syntyvä hukkamateriaalin määrä on pienempi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hankkeessa kehitetään paikallisten teollisten kärkiyritysten tehokkuutta, suorituskykyä sekä verkostostrategioiden kehitystyötä sekä luodaan yleiselle kehitystyölle. Näiden toimien avulla varmistetaan ja vahvistetaan alueen pk-yritysten kilpailukykyä sekä selviytymistä globaalista kilpailusta. Välillisesti toimet vaikuttavat yrityksen muuhun alueelliseen verkostoon sekä alueen työllisyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa kehitetään pk-yrityksille uusia verkostopohjaisia ansaintalogiikoita, eli tapoja tuottaa lisäarvoa loppuasiakkaalle. Usein tähän liittyy olemassa olevan tuotteen tai palvelun radikaali uudelleentarkastelu, jolloin yritys päättää muuttaa ja keskittää omaa toimintaansa asiakkaan kokeman lisäarvon tuottamiseksi. Samalla yritys voi ulkoistaa osan asiakkaan kokeman lisäarvon kannalta epäolennaisista toiminnoista yritysverkostoonsa tai hankkia syvällisiä kumppanuussuhteita, joiden avulla pyritään varmistamaan asiakkaan kokema mahdollisimman suuri lisäarvo.
Liikkuminen ja logistiikka 4 2
Hankkeessa kehitetään ja tehostetaan kärkiyritysten tuotantoa, jolloin yrityksen logistiikka ja tavaroiden kuljettaminen tehostuvat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeessa edistetään yrittäjien sekä yrityksen ylimmän johdon hyvinvointia auttamalla heitä varmistamaan yrityksensä elinkelpoisuutta tuottannon tehokkuutta kehittämällä, vaikuttamalla yrityksen suorituskykyyn vaikuttavilla tekijöillä sekä auttamalla heitä strategisessa kehitystyössään. Samat toimet vaikuttavat välillisesti myös yrityksen henkilöstöön yrityksen prosessien muuttuessa selvemmiksi sekä yrityksen työpaikkojen säilymisen varmistuessa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoite oli luoda toimintamalli pk-yritysverkostolle tuottavuuden ja yhteistyöverkostojen yhteistyön kehittämiseen asiakassuuntautuneesti.

Päätavoite jaettiin kolmeen alatavoitteeseen seuraavasti:
1) Malli päähankkijayrityksen alihankintaverkoston suorituskyvyn reaaliaikaiseen mittaamiseen, jotta kyetään yhteistyössä toimimaan kilpailukykyisesti asiakassuuntautuneissa (globaaleissa) verkostoissa.
2) Malli asiakassuuntautuneen verkoston suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja niiden merkityksen analysointiin yhteistyöverkoston suorituskyvylle.
3) Uusien liiketoimintamallien ja ansaintalogiikkojen tunnistaminen ja hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa digitalisoituvassa ubiyhteiskunnassa.

Hankkeeseen osallistui kuusi Etelä-Pohjalaista yritystä, joiden kanssa yhteistyössä kehitettiin hankkeessa toimintamallia pk-yritysverkostoille. Hankkeen aikana huomattiin tarve digitalisoida hankkeessa kehitetty malli, jolloin se mahdollistaa mallin helpomman käyttöönoton yrityskentässä.

Hankkeessa luotiin yritysverkostojen suorituskyvyn mittaamisen toimintamalli ja työkalut sekä simuloinnin toteutettavuuden mittari. Nämä on toteutettu web-pohjaisina siten, että toimintamalli ohjaa yrityksessä tapahtuvaa työskentelyä (joko ohjattuna tai yrityksen itsensä toteuttamana) sekä toimintamallin sisältävien yhteistyön suorituskykyyn liittyvien teemojen (arvioitavien kokonaisuuksien) arviointiin kehitetyt työkalut. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus arvioida, mitä hyötyä ne mahdollisesti saisivat simuloinnista. Simulointi ratkaistiin näin, koska simulointiohjelmistoa ei kaikilla yrityksillä (varsinkaan pk-yrityksillä) ole mahdollisuus hankkia. Lisäksi sen käyttöönotto vaatii ison työmäärän riippuen kuitenkin yrityksen järjestelmien tasosta – joissakin yrityksissä tarvittavat syötetiedot saadaan suoraan toiminnanohjausjärjestelmästä. Tästä syystä simulointia testattiin mukana olevissa yrityksissä ja testauksen perusteella laadittiin työkalu, jolla yritys voi arvioida simuloinnin mahdollisuutta ja siitä saatavia hyötyjä suhteessa kustannuksiin omassa yrityksessä.

Toimintamallin ja suorituskykymittariston arviointityökalu löytyvät osoitteesta https://vertti-verkostojenarviointi.seamk.fi/

Verkkosivulle opastetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun kotisivuilta osoitteesta https://www.seamk.fi/yrityksille/kehittamistyokalut-yrityksille/

Samalta sivulta löytyy myös Opas toimintamallin ja työkalujen käyttöön.

Toimintamallia alettiin rakentaa sekä aikaisemman tutkimustiedon että yrityksille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn perusteella havaittiin, että informaation käytöllä ja käytön laajuudella on aikaisempien tutkimusten mukaan osoitettu olevan merkitystä, vaikka se tässä tutkimuksessa osoittautui olevan vielä melko alhaisella tasolla yhteistyösuhteissa – asiakkaalle jaettiin ja asiakkaalta saatiin suhteellisen vähän tietoa suorituskyvyn indikaattoreista. Kuitenkin, kun kyselyn tuloksista tehtiin jatkoanalyysia, voitiin todeta, että erityisesti toimittajan jakamalla tiedolla oli vaikutusta toimittajan omaan innovatiivisuuteen ja sitä kautta menestymiseen. Näin tähän liittyvät osiot päätettiin ottaa mukaan suorituskyvyn mittaristoon liittyviin työkaluihin.

Markkinaorientaatio sai suhteellisen korkeat arvot ja siitä syystä se oli itsestään selvä yhteistyön suorituskyvyn mittari. Markkinaorientaatio oli myös aikaisemman tutkimuksen mukaan todettu merkittäväksi tekijäksi yhteistyön menestymiselle. Lisäksi huomattiin, että pelkkä markkinaorientaatio ei kuitenkaan ole riittävä mittari kuvaamaan asiakasorientaatiota ja tästä syystä työkaluihin otettiin mukaan aikaisemmissa tutkimuksissa kehitetty markkinointikyvykkyysmittari.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella voitiin myös todeta, että yhteistyöhön liittyvillä sosiaalisilla tekijöillä on vaikutusta erityisesti siihen, miten tietoa yhteistyösuhteissa jaetaan. Koska vaikutti siltä, että asiakkaalle sekä jaettiin että asiakkaalta saatiin varsin niukasti tietoa, katsottiin järkeväksi lisätä myös yhteistyön sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä indikaattoreita kuten luottamus, yhteisyys, vuorovaikutus ja käyttäytyminen. Yhteistyön ohjauksen mittareina käytettiin aikaisemmin kehitettyjä mittareita. Ohjaus jaettiin kolmeen osaa: yhteistyön sosiaalinen ohjaus, yhteistyön autoritaarinen ohjaus ja yhteistyön hintaohjaus.

Toimintamalli kuvattiin neljänä työpajatyöskentelynä. Kolmessa työpajassa on teemana yksi edellä kuvatusta kokonaisuudesta: 1) markkinaorientaatio ja markkinointikyvykkyys, 2) informaation käyttö ja käytön laajuus sekä 3) yhteistyön ominaisuudet ja yhteistyön ohjaus. Neljännessä työpajassa yritys käy toimintamallin mukaisesti läpi aikaisempien työpajojen tulokset sekä suunnittelee toimenpiteet yhteistyösuhteiden suorituskyvyn kehittämiseen hyödyntäen siihen vaikuttavien tekijöiden analyysin tuloksia. Työpajojen teemoihin työstetyt kysymyspatteristot yhdessä toimintamallin kanssa työstettiin web-pohjaiseksi kokonaisuudeksi.

Toimintamalli opastaa työpajojen kulun sekä teemaan liittyviin kysymyksiin vastaamisessa. Kysymyksillä arvioidaan yhteistyön nykytilaa ja yritys saa palautteena arviot ko. teemaan liittyvästä nykytilasta ja lisäksi kehittämisehdotukset. Palautetekstin lisäksi yritys saa graafisen kuvauksen nykytilasta ja jatkossa myös vertailun muihin yrityksiin. Yritys saa myös vertailutietona samaan kuvioon kyselyn tuloksista lasketun keskiarvon, jonka avulla yrityksessä voidaan arvioida, kuinka hyvin tai huonosti suhteessa muihin yrityksiin yrityksessä on onnistuttu. Kysymysten ja palautteen perusteella yrityksessä voidaan laatia kehittämissuunnitelma.

Lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikössä toteutettiin hankkeeseen liittyen simuloinnin testaus verkoston suorituskyvyn mittaamisessa ja optimoinnissa. Hankkeeseen osallistuneille yrityksille toteutettiin simulointeja, jotka käsittävät kokonaisia verkostoja tai verkoston jotakin osatoimijaa. Simuloinnit toteutettiin pääsääntöisesti valmistavan teollisuuden yritysten kanssa ja osa simuloitavista verkostoista ulottui kansainväliselle tasolle. Kaikki simuloidut kokonaisuudet käsittelivät kohdeyrityksen hankintaverkostoja, mutta simuloinnin voidaan katsoa soveltuvan myös kohdeyrityksen toimitusverkoston tarkasteluun.

Verkostosimulointimallit rakennettiin 2D-simulointeina Siemen Plant Simulation -ohjelmistolla. Ohjelmiston työkalut ovat ensisijaisesti tuotantoympäristöjen simulointeihin tarkoitettu, mutta ne skaalautuvat myös verkostotasolle oikein sovellettuna. Lisäksi ohjelmiston SimTalk-skriptikielellä on mahdollista luoda käytännössä rajattomasti erilaisia toimintoja ja toimintalogiikoita simulointimalliin.

Hankkeen verkostosimuloinneissa valmistavan teollisuuden osalta verkostot toimivat tilausohjautuvasti, joka piti huomioida heti simulointimallin rakentamisen alkuvaiheessa.

Simuloinnin tulokset ovat aina yritys- ja verkostokohtaisia ja riippuvat simuloinnille asetetuista tavoitteista. Yleisesti simulointimallista kerätään tuloksia eri resurssien ja toimintojen tiloista ja suorituskyvystä ajan suhteen. Hankkeen simuloinneissa useassa tapauksessa kerättiin dataa eniten varastojen käyttäytymisestä ja toimitusketjujen toimitusajoista eri verkoston parametreilla. Usein kuitenkin yrityksellä on joku tietty asia, mitä simuloinnilla halutaan selvittää ja se voi olla hyvinkin rajattu kokonaisuus. Osa yrityksistä voi haluta tarkastella verkoston yksittäisen toimijan toimintaa tarkemmin osana verkostoa, jolloin simulointityö keskittyy enemmän tuotannollisten ympäristöjen simulointiin. Osa yrityksistä taas haluaa tarkastella verkostoa kokonaisuutena, jolloin simulointityö voi kohdistua enemmän materiaalivirtoihin, varastointiin, logistiikkaan jne.

Simulointimallin luotettavuus tulee todentaa projektin aikana vertaamalla mallin tuottamaa dataa oikeaan historiatietoon verkoston toiminnasta. Hankkeen eräässä simulaatiossa päästiin jopa 90 % vastaavuuteen historiadatan suhteen, jolloin simulointimallilla voitiin kokeilla verkoston toimintaa erilaisilla parametreilla ja simulointiajot tuottivat luotettavia tuloksia.

Hankkeessa verkostostrategiamallia lähdettiin rakentamaan tekemällä katsausta alan kirjallisuuteen sekä yhdistämällä sitä olemassa olevaan ymmärrykseen aiheesta. Verkostostrategiamallin avulla kartoitetaan yrityksen strategian nykytilaa keskittyen erityisesti verkostostrategian nykytilaan, jossa selvitetään yrityksen tahtotilaa, tunnistetaan muutostarpeita sekä arvioidaan kehittämismahdollisuuksia. Verkostostrategiamallia uudelleen arvioitiin useaan otteeseen hankkeen aikana. Verkostostrategiamalliksi muodostui viiden osa-alueen malli, jossa ovat mukana liiketoimintastrategian, asiakassuhteiden, resurssien, toimittajasuhteiden sekä yhteiskehittämisen tarkastelu.

Verkostostrategiatyökalu on tarkoitettu käytettäväksi iteratiivisesti eritoten digitalisoinnin myötä ja se mahdollistaa projektien uudelleen priorisoinnin sekä tilanteen muuttuessa uusien projektien luomisen perustuen kulloiseenkin tilanteeseen yrityksessä. Verkostostrategiatyökalua voi käyttää esimerkiksi vuosittain tai esimerkiksi joka toinen vuosi riippuen siitä, millaisia muita työkaluja yritys käyttää strategiatyöskentelyssään. Verkostostrategiamalli on iteratiivinen prosessi, jonka mukaisesti ensin määritellään 1) verkostostrategian nykytila sekä tavoitetila, 2) tunnistetaan kehitystarpeet eli projektit, 3) määritellään projektit lyhyesti ja ytimekkäästi, eli luodaan projektikortit, 4) priorisoidaan projektit priorisointityökalun avulla, 5) aikataulutetaan projektit ylätasolla ottamatta tarkemmin kantaa resursointiin, kuitenkin jossain määrin huomioiden käytettävissä olevat resurssit ja ehkä tärkeimpänä 6) projektien seuranta.

Verkostostrategiatyökalu löytyy osoitteesta http://www.verttisovellus.fi

Kokonaisuutena Vertti-malliksi kutsuttua kokonaisuutta voidaan käyttää joko yhdessä tai erikseen. Mallin eri osien itsenäinen käytettävyys keventää mallia ja siten alentaa kynnystä alata käyttämään mallia.