Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20505

Hankkeen nimi: DigiReWork - Digitaalisuus työelämän uudistajana

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 03 6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi/digirework

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Outi Mertamo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: outi.mertamo(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503515799

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaatio on yksi keskeisimmistä yritysten muutosvoimista. Digimuutos haastaa yritysten käytänteitä ja asettaa uudenlaisia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Huolimatta Kanta-Hämeen alueen ja yritysten orastavista kehittämistoimenpiteistä ja myönteisestä kehityssuunnasta, pk-yritysten digivalmiudet eivät vielä ole riittävällä tasolla kilpailukyvyn turvaamiseksi. Lisäksi kehittämistoimenpiteet ovat jääneet yksittäiseksi ja varsin yleiseksi huolimatta siitä, että yrityksillä tiedetään olevan erilaisia digiosaamistarpeita markkinoiden luonteesta (yritys- vs. kuluttajamarkkinat), toimialasta (teollisuuden alat vs. palvelualat) ja omaksumisen tasosta johtuen. Voidaankin perustellusti väittää aluella olevan tarvetta hankkeelle, joka kohdentuu alueen pk-yritysten kohderyhmäkohtaiseen digivalmiuksien kehittämiseen.

Yrityksen suurin voimavara on sen henkilöstö. Useat tutkimukset osoittavat, että yritysten henkilöstöllä ei ole tarvittavaa osaamista, jotta digitalisaation muutokset yrityksissä saataisiin alkuun, työntekijä on suurin muutosta hidastava tekijä.

Tämän hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tukea Kanta-Hämeen pk-yritysten henkilöstöä digivalmiuksien parantamiseen erilaisten valmennusohjelmien avulla. Valmiuksien kehittäminen tarkoittaa aihealueen tiedon ja taidon lisäämistä. Tavoitteellisuudella tarkoitetaan henkilöstön kehittymisen tukemista yritysten ja työntekijän itsensä määrittämää tavoitetilaa kohti systemaattisella ja luottamukseen perustuvalla valmennuksella. Toimenpiteet kohdistuvat alueen kärkialoihin (valmistava teollisuus, matkailu, yrittäjyys). Hankkeen toissijaisena tavoitteena on konseptoida valmennusohjelma digivalmiuksien kehittämisen jatkuvuuden turvaamiseksi.

Hankkeessa keskitytään erityisesti yli 54-vuotiaisiin. On oletettavaa, että yli 50-vuotiaiden on eniten työntekijöitä, jotka tarvitsevat ohjausta ja valmennusta digitaalisessa työympäristössä.

Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat
- Työntekijöiden osaamisen kartoitus
- Henkilökohtainen koulutussuunnitelma kartoituksen pohjalta
- Henkilökohtainen valmennus ja koulutus

Hankkeen keskeisimpiä tuotoksia ovat:
- Henkilökohtainen tai tehtäväkohtainen oppimismalli
- uudet joustavat verkostomaiset toimintamallit (henkilökohtainen verkosto)

Hankkeen vaikutuksia ovat:
- tehokkaammat ja tuottavammat toimintatavat, kannattavuuden paraneminen
- työntekijöiden työhyvinvointi paranee
- digiosaamisen lisääntyminen
- ajattelu- ja toimintatavan muutos

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Kanta-Hämeen alueen pk-yritysten henkilökunta. Hanke suunnataan erityisesti Hämeen Ammattikorkeakoulun EAKR-hankkeessa mukana oleviin yrityksiin. Hämeen ammattikorkeakoulussa on valmisteilla hanke, jossa tuetaan alueen PK-yrityksiä digicoaching periaatteella. Eli yrityksiä tuetaan uusien digitaalisten sovellusten ja palveluiden käyttöönotossa. Yrityksiä tulee mukaan valmistavasta teollisuudesta, matkailualalta sekä muita pienyrityksiä joilla on voimakas halu kehittää omaa toimintaansa. Hankkeeseen voidaan ottaa yrityksiä, joiden toimintatavat ovat jo muuttuneet digitalisaation takia, mutta henkilöstöllä ei ole osaamista toimia uudessa ympäristössä.

Hankkeessa keskitytään erityisesti yli 54-vuotiaisiin ja alle 30-vuotiaisiin henkilöihin. On oletettavaa, että yli 50-vuotiaiden on eniten työntekijöitä, jotka tarvitsevat ohjausta ja valmennusta digitaalisessa työympäristössä. Samalla yrityksissä voidaan hyödyntää nuorempien ikäluokkien osaamista digivalmiuksien parantamiseen. Toisaalta hankkeella voidaan kaventaa sukupolvien välistä kuilua ja lisätä vuoropuhelua yritysten sisällä muun muassa ammatillisen osaamisen siirtämisenä vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset hankkeen kohderyhmät ovat Kanta-Hämeen alueen PK-yritykset, koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset, kehittäjäorganisaatiot sekä digipalveluja kehittävät ja tarjoavat yritykset. Toimintaan verkotetaan hankekonsortion ja Hämeen Ammattikorkeakoulun muita tutkimushankkeita.

Välillisinä kohderyhminä ovat yritysten erilaiset sidosryhmät, jotka myös hyötyvät yritysten ja niiden henkilöstön osaamisen kasvusta. Tuottavuuden ja tehokkuuden kasvu heijastuu esimerkiksi alihankkijoihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 090

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 515

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 204 120

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 186 020

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen

Kunnat: Riihimäki, Jokioinen, Tammela, Hausjärvi, Hämeenlinna, Ypäjä, Loppi, Forssa, Humppila, Hattula, Janakkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 77

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tarkoitus on tukea henkilöitä sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankeessa on mukana miesvaltainen valmistava teollisuus ja naisvaltainen matkailuala.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tarkoitus on luoda edellytykset digitaalisessa ympäristössä sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Ihmisten koulutuksessa huomioidaan ympäristövastuullisuus. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot, pilvipalveluiden sekä virtuaalisten työtilojen käyttö. Hankkeen materiaali ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti. Työskentelyä ja oppimista voidaan toteuttaa paikasta riippumatta ilman fyysistä liikkumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 7
Valmennuksessa huomioidaan etätyöskentelyyn liittyvät mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynetään digitaalisia materiaaleja ja verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 4
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti koulutuksen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti koulutuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000 -ohjelmaa edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan koulutuksen kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Koulutuksessa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta, jotta raakaaineita käytetään taloudellisesti ja jätteitä syntyy mahollisimman vähän. Hankkeen julkaisut ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Tavoitetta tuetaan välillisesti koulutuksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Tuetaan yrityksissä toimivien henkilöiden osaamista käyttää digitaalisia työvälineitä. Uusi toimintatapakulttuuri luo uutta yrittäjyyttä, innovaatioita ja uusia työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Digitaalisten työkalujen tehokas käyttö, uuden toimintatapakulttuurin luonti ja sen ymmärtäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 7 8
Uusi toimintatapakulttuuri ja digitaaliset työkalut muuttavat perinteisiä työnkuvia ja lisäävät muun muassa etätyöskentelyä. Näin vähennetään työpaikka matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Digitaalisten työkalujen tehokas ja osaava käyttö lisää työhyvinvointi ja helpottaa toimimista muutostilanteissa.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Digitaaliset työkalut ovat kaikille samat sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Parannetaan ihmisten digiosaamista. Näin kaikki ovat tasavertaisia uusien palveluiden ja tuotteiden tullessa suurempaan käyttöön. Osaamisesta on apua myös siviilielämässä.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hankkeen tarkoitus on uudistaa yrityksissä olevaa toimintatapakulttuuria digitaalisen vallankumouksen vaatimalle tasolle.
Ympäristöosaaminen 6 8
Kaikessa hankkeen toiminnassa pyritään ottamaan kestävän kehityksen edistäminen huomioon. Verstaan toiminnoissa kertyy tietoa ja osaamista elinkaarensa päässä olevien digitaalisten ja teknologisten tuotteiden kierrättämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli parantaa valmistavassa teollisuudessa ja matkailualalla sekä muissa pienyrityksissä työskentelevien digialoittelijoiksi luokiteltujen henkilöiden valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja työssään ja luoda sen myötä pärjäämisen edellytyksiä työelämässä työhyvinvoinnin ja pk-yritysten tuottavuuden lisäämiseksi.

Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa toteutettiin kaksi valmennusohjelmaa ja 26 työpajaa. Valmennuksiin ja työpajoihin osallistui henkilöitä yhteensä 68 yrityksestä. Palautteen (n=147) perusteella osallistujat olivat oppineet uutta ja kokivat asioiden olevan hyödyllisiä omassa työssä. Lisäksi valmennukset olivat muuttaneet suhtautumista aiheeseen positiivisemmaksi ja innostanut tutustumaan aihepiiriin lisää ja kehittämään taitoja jatkossakin. Erityisesti valmennusohjelma antoi varmuutta, uutta potkua ja lisämotivaatiota omaan työhön ja se koettiin kannustimena ja innoittajana mahdollisille myöhemmille opinnoille. Oppimisen myötä lisääntynyt hallinnan tunne lisäsi työhyvinvointia.

Hankkeen tuloksena syntyi kaksi konseptia. Valmennusohjelmien ja työpajojen perusteella luotiin digivalmiuksien parantamiseen tähtäävä HopOn-HopOff –valmennuskonsepti, joka mahdollistaa lyhytkestoisiin valmennussessioihin hyppäämisen pk-yrityksen ja osallistujan osaamistarpeen ja mahdollisuuksien mukaan kuitenkin siten, että tarjolla on tavoitteellinen osaamisen kehittämistä palveleva kokonaisuus. Konseptin osana kehitettiin digiosaamiskartoitus, joka käsittelee tietokoneen peruskäyttöä, eri ohjelmistojen käyttöä sekä osallistujien digimuutosvalmiutta (esim. tunteita, kykyjä, motivaatiota, asenteita, ajankäyttöä). Osaamiskartoitusten tulosten perusteella ryhmä oli hyvin heterogeeninen osaamisperustaltaan. Vastaajat olivat erittäin motivoituneita kehittämään digitaitojaan. Vastaajien alkuperäinen käsitys digitaalisuudesta pelkkänä sosiaalisen median ratkaisuna laajentui heti valmennusten alkuvaiheessa. Toinen kehitetty Digitohtoriksi nimetty konsepti on tutorointi ja ohjausmalli, jossa tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuvat 2-3 vuoden opiskelijat antavat konkreettista ohjeistusta, neuvoa ja tukea pk-yritysten henkilöiden arkeen työvälineiden käytön ja prosessien kehittämisessä osana opintojaan.

Hanke valittiin esimerkkinä onnistuneesta hankkeesta Uudenmaan liiton ja Hämeen ELY-keskuksen julkaisemaan ”Kasvualustana Etelä-Suomi – onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta 2014–2020” -julkaisuun vuonna 2018 (https://www.uudenmaanliitto.fi/files/21727/Kasvualustana_Etela-Suomi_%28C83-2018%29.pdf).