|
|
|
Hankekoodi: S20508
Hankkeen nimi: Poluttamo - Oma digipolku oppimiseen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen e-oppimiskeskus ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1899013-7
Jakeluosoite: Crazy Town/ Viipurintie 4
Puhelinnumero: 0408696306
Postinumero: 13200
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.eoppimiskeskus.fi/projektit/poluttamo
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Titi Tamminen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: titi.tamminen(at)eoppimiskeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408696306
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Poluttamo - Oma digipolku oppimiseen -hanke kehittää käytännön työkaluja ja toimintamalleja siirtymävaiheessa olevien nuorten eteenpäin poluttamiseksi. Malli perustuu koko opintoajan tukeen ja tietämyksen keräämiseen. Syntyvät toimintamallit tukevat nuorten kasvua valmiuteen ohjata omaa etenemistä niin koulutuksessa kuin myöhemmin työelämässä.
Ohjauksen menetelmiä erityisesti kouluasteiden nivelvaiheissa on kehitetty pitkään. Huomiota on kiinnitetty siihen, miten rakenteet ja ohjauksen henkilöstö voivat tukea siirtymävaiheita. On hyödynnetty tuutorointia ja alumnitoimintaa. Olemassa olevien tukijärjestelmien rinnalle, kuten Opintopolku.fi-palveluun, tarvitaan käyttäjälähtöisten eli nuoren itsensä hallinnassa olevien menetelmien kehittämistä.
Uusi teknologia mahdollistaa uusien toimintamallien kehittämisen. Samalla voidaan rakentaa prosessia vahvistavia toimintoja digitaalisista jalanjäljistä, joita oppijasta kertyy kaiken aikaa oppilaitosten järjestelmiin. Näitä jälkiä voidaan oppimisanalytiikan avulla hyödyntää mm. tuen tarpeen ennakoinnissa, sukupuolten välisten erojen havainnollistamisessa sekä erityisryhmien kuten vammaisten osaamisen vahvistamisessa.
Teknologia mahdollistaa jo kehitettyjen tukimuotojen suunnittelun nuorta motivoiviksi ja kiinnostaviksi. Henkilökohtaisesta opinto- tai opiskelusuunnitelmasta eli HOPSista saadaan havainnollinen, ymmärrettävä ja toimiva oman oppimisen ohjaamisen työväline visualisoinnin avulla. Digitaalisuus, kuten ePerusteet ja eri oppilaitoksissa käytössä olevat e-portfoliot, voidaan paketoida dynaamiseksi kokonaisuudeksi, joka auttaa nuorta ottamaan oppiminen omiin käsiin. Samalla tavoitteena on myös kirkastaa opiskelun suhdetta urapolkuihin.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen luo järjestelmätasolla opintoihin sujuvuutta. Tunnistavien mallien sekä Opintopolku.fi:n kaltaisten palveluiden avulla oppija osaa asettaa itselleen selkeämmin tavoitteita sekä vahvistaa osaamistaan ja tätä kautta parantaa mahdollisuuksiaan työllistyä ja hankkia vastaisuudessa lisää tarvittavia taitoja. Nuoren itsensä on tärkeää löytää vahvuutensa. Oppijaminäkuvan ja kehittyvän ammatillisen identiteetin tukena tekniset työkalut kaipaavat inhimillistä kohtaamista. Tähän apua tarjoavat vertaistyöskentelyn menetelmät, joissa nuorten keskinäinen verkottuminen luo pohjaa opintojen tavoitteiden selkiytymiselle ja vahvan ammatti-identiteetin syntymiselle.
Digitaalisten toimintojen avulla tuloksia on mahdollista levittää laajalle kustannustehokkaalla ja ekologisella tavalla. Yhteisölliset työtavat, avoimuus ja nuorten aktiivinen osallisuus hankkeen kaikissa vaiheissa vahvistavat kestävän kehityksen sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista.
Hankeverkoston muodostavat Suomen eOppimiskeskus ry (koordinaattori), Otavan Opisto, Omnia, SKAF, HAMK, COSS ry, KK Tavastia ja Lapin AMK.
http://www.eoppimiskeskus.fi/projektit/poluttamo
Blogi:https://poluttamo.fi/
- alle 30-vuotiaat nuoret toisen asteen opiskelijat
- vammaiset opiskelijat
- keskeyttämisuhan alla olevat opiskelijat
- alan vaihtajat, työttömät, syrjäytymisuhan alla olevat
- oppilaskunnat
- kuraattorit, uraohjaajat opinto-ohjaajat, tutorit, vertaismentorit
- nuorisotyöntekijät
- kirjastotyöntekijät
- alle 30-vuotiaat AMK-opiskelijat
- yli 30-vuotiaat opiskelijat
- keskeyttäneet opiskelijat
- opintopaikkaa tai työtä etsivät vammaiset
- muu opetushenkilöstö
- organisaation tietohallinto
- nuorten vanhemmat
- järjestötoimijat
- etsivä nuorisotyö
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 061 730
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 005 237
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 241 951
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 177 537
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 865
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Kaikessa hankkeen toiminnassa pyritään ottamaan kestävän kehityksen edistäminen huomioon. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot. Hankkeen materiaali ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti ja tallennetaan edelleen kehitettävässä muodossa. Hankkeen osapuolille tähdennetään ICTmateriaalin järkevän kierrätyksen tärkeyttä ja laajennetaan oppijan ja ohjaajan kierrätystietoutta. Oppiminen tapahtuu käytännön toiminnan kautta hyödyntämällä jaettuja tiedostoja ja kalentereja käyttäen pilvipalveluja ja sosiaalista mediaa. Tämä mahdollistaa “paperittoman toimiston” sekä vähentämään päällekkäistä työtä ja fyysistä liikkumista. Työtä ja opiskelua voidaan toteuttaa paikasta riippumatta. Oppimisympäristöt rakennetaan olemassa olevia tiloja ja materiaaleja kehittäen. Valinnoissa otetaan huomioon sellaiset tulevaisuuden teknologiset ratkaisut, jotka perustuvat kestävään kehitykseen. Henkilökohtaiset oppimisympäristöt ja oppimisen tilat ja niiden linkittyminen oppimisprosesseihin edistävät - vahvistaen - elinikäisen oppimisen taitoja ja rakenteita ja ovat oleellinen osa kestävyyttä. (Niemi & Multisilta (toim.) https://www.pskustannus.fi/hae_tuotteista/tuote/Hannele_Niemi _Jari_Multisilta/Rajaton_luokkahuone/90004087 2.html) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Työtä ja opiskelua voidaan toteuttaa paikasta riippumatta, joka vähentää liikkumisen tarvetta. Opiskelu, kehittäminen ja työ tapahtuvat verkon avulla hyödyntäen digitaalisia materiaaleja, virtuaalimaailmoja ja verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä. Hyödyntämällä uutta teknologiaa saadaan säästöjä matkakustannuksissa ja ympäristön saastuttaminen vähenee. Lähitapaamiset suunnitellaan sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan huolella ja taloudellisesti järkevästi, usein muiden tapaamisten yhteyteen. Hankkeen tuloksissa tavoitellaan oppimismalleja, joilla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen riskejä. Kaikessa hankkeen toiminnassa ja siihen liittyvissä materiaaleissa, markkinoinnissa sekä levittämisessä ja juurruttamisessa pyritään huomioimaan kestävä kehitys ja sitä kautta ilmastonmuutoksen riskien vähentäminen. Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevia yhteisesti käytettäviä tiloja, laitteita, ohjelmia, tallennus- ja tiedonsiirtomahdollisuuksia. Hankkeen hankintojen kilpailutuksessa kestävä kehitys on merkittävä tekijä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 4 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kasvillisuuteen eikä eliöstöön. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kasvillisuuteen eikä eliöstöön. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 - kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Hankkeen julkaisut ovat ensisijassa avoimia, sähköisiä sekä jatkuvasti kehitettävissä ja päivitettävissä. Osahankkeissa käytetään laajasti maksuttomia ja yhteisöjen kehittämiä palveluita ja sovelluksia sekä sosiaalista mediaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 8 |
| Hankkeen osapuolille tähdennetään ICTmateriaalin järkevän kierrätyksen tärkeyttä ja laajennetaan oppijan ja ohjaajan kierrätystietoutta. Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevia yhteisesti käytettäviä tiloja, laitteita, ohjelmia ja tiedonsiirtomahdollisuuksia. Hankkeen hankintojen kilpailutuksessa kestävä kehitys ja hiilijalanjälki ovat merkittäviä tekijöitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 6 |
| Hankkeen kautta paikalliset elinkeinonharjoittajat voivat saada ideoita ja valmiita menetelmiä toiminnan kehittämiseen osallistumalla hankkeen koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin. Hankkeessa hyödynnettävät ja kehitettävät mobiili- ja virtuaaliympäristöt tarjoavat uusia keinoja toteuttaa yhteistyötä ympäri maan ja maailman erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 8 |
| Hankkeessa kehitettävillä oppimisen ja työnteon uusilla, uutta teknologiaa hyödyntävillä toimintamalleilla edistetään kestävää kehitystä. Teorian ja käytännön yhdistäminen yhdessä virtuaaliympäristöjen ja mobiiliuden kanssa luo aineettomia toimintaprosesseja, jotka voidaan integroida sekä työ- että oppimismaailmaan. Opiskelua ja työtä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta osana työ- tai opiskeluyhteisöä saumattomasti. Vertaisoppimisen, -valmennuksen, -arvioinnin ja -tuotannon avulla edistetään kestävää kehitystä ja vähennetään eriarvoisuutta. Hanke synnyttää uusia yhteisöllisiä oppimisprosesseja. Oppijan oma oppimisprosessi tehdään näkyväksi. Todennettu oppiminen on näytettävissä myös työelämässä henkilökohtaisen portfolion avulla. Portfolio on oppijan omassa hallinnassa ja päivitettävissä elämän kaikissa vaiheissa. Mobiiliuteen perustuvat toimintamallit tehostavat työtehoa, kun työntekijä voi valita työn tekemisen paikan sen mukaan, missä työnteolle on parhaat edellytykset. Hankkeen toimintamallit tukevat eri-ikäisten työntekoa ja parantavat työnteon valmiuksia eläkeiän noustessa. Hankkeessa luodaan mobiileja, virtuaalisia ja yhteisöllisiä malleja ja menetelmiä, joita voidaan soveltaa eri aloille ja tarjota palveluina muille tahoille. Menetelmien avulla voidaan tehostaa toimintaa ja tarjota yksilöllisiä toimintatapoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 9 |
| Hankkeen toiminnot ja valtaosa kehittämistyöstä tehdään verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähikontaktit suunnitellaan sijainniltaan ja savutettavuudeltaan huolella ja taloudellisesti järkevästi ja usein muiden tapaamisten kanssa yhdessä. Hankkeen toimintamallit vähentävät työmatka- ja tulostuskustannuksia sekä matkustamista kodin ja opiskelupaikkakunnan välillä. Hankkeessa toimitaan paperittoman opiskelun ja paperittoman toimiston ajatuksella. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetyt työtavat parantavat henkistä ja työhyvinvointia. Työnteon tekemisen uudet tavat ja kehitettävät oppimisen tilat tähtäävät työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä parempaan jaksamiseen. Luovilla ratkaisuilla pystytään yhdistämään esim. tietotyö ja liikkuminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Uudet oppimisympäristöt tukevat erilaisia oppijoita ja antavat valmiuksia toimia muuttuvassa työelämässä. Mobiili- ja virtuaaliympäristöt mahdollistavat työn ja oppimisen eri paikoista käsin ja antavat mahdollisuuksia ottaa käyttöön teknologiaa ja menetelmiä, joiden avulla löytyy itse kullekin sopiva tapa toimia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Toiminnan prosesseihin liittyy läpinäkyvyys, joka mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen virallisesta päätäntäasemasta, taustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tulokset ja tuotokset ovat avoimesti jaossa koko hankkeen toiminta-ajan ja sen päättymisen jälkeen, jolloin niitä pystyy kehittämään ja hyödyntämään vapaasti. Hanke lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tiedon jakamisen, yhteisten dokumenttien, verkkoyhteisöjen ja maksuttomien palvelujen käytön avulla. Julkaisut luodaan ensisijassa sähköisesti ja jatkuvasti kehitettävässä muodossa. Sähköisissä tuotteissa käytetään CC-lisensointia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Creative_Commons). Koordinaatioyhteisön aktiivinen osallistuminen julkaisuihin, seminaareihin, konferensseihin ja kongresseihin on iso kanava TVT-, verkkotyöskentely- ja sosiaalisen median lisäksi kestävän kehityksen osaamisen levittämiseen ja juurruttamiseen. Hanke antaa nuorille, työelämään siirtyville, uusia toimintatapoja ja avoimia ajattelumalleja edesauttaen nuoren omaehtoista aktiiviseen kansalaisuuteen ja vastuulliseen työntekoon liittyvää kasvua. Nuoret saavat mahdollisuuden kyseenalaistaa ja kehittää työelämää sekä tapoja tehdä työtä (Häkkinen & Viteli (toim.) https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/ 2014/D109.pdf). | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 8 |
| Hanke edistää tiedon jakamisen, osaamisen kehittämisen ja yhteisöllisyyden kulttuuria. Hanke edistää tiedon jakamisen, osaamisen kehittämisen ja yhteisöllisyyden kulttuuria. Yksilön ja yhteisön osallisuus ja toimijuus vahvistuvat - hanke on sangen osallistava. Kumpulainen, Kristiina et al.: Oppimisen sillat - kohti osallistavia oppimisympäristöjä, s. 23. Helsinki: Yliopistopaino, 2010. ISBN 978-952-10-6043-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.7.2010). (suomeksi). Lähde: Wikipedia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 6 |
| Kaikessa hankkeen toiminnassa pyritään ottamaan kestävän kehityksen edistäminen huomioon. Hanketoimijoilla on merkittävää ympäristöosaamista. Mm. Hämeen ammattikorkeakoulussa on kestävän kehityksen, maaseutuelinkeinojen ja ympäristöteknologian koulutusohjelmat, joissa on vankkaa ympäristöosaamista. Hämeen ammattikorkeakoulun on OKKA-säätiön kestävän kehityksen -sertifikaatti (http://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/kampuksetja-kartat/mustialanymparistoasiat/ymparistoraportti/Sivut/default.as px). Otavan Opistolla on vapaan sivistystyön kestävän kehityksen -sertifikaatti (http://www.otavanopisto.fi/nostot/opistollekest%C3%A4v%C3%A4n-kehityksensertifikaatti).(http://wwf.fi/vaikutakanssamme/greenoffice/toimistot/). Hankkeessa voidaan hyödyntää Otavan Opiston, Hämeen ammattikorkeakoulun laajaa kestävän kehityksen osaamista. | ||
Poluttamo - Oma digipolku oppimiseen -hanke kehitti käytännön työkaluja ja toimintamalleja toisen asteen opiskelijoiden opintopolun selkeyttämiseen, oikea-aikaisen tuen mahdollistamiseen sekä siirtymävaiheen varhaiseen tunnistamiseen ja taitojen vahvistamiseen osana toisen asteen opintopolkua. Syntyneet toimintamallit tukevat nuorten valmiutta ohjata omaa etenemistä niin koulutuksessa kuin myöhemmin työelämässä.
Poluttamon kehitystyön kivijalkoina toimivat oppimisanalytiikka, erilaiset visualisoinnit sekä uusia teknologisia ratkaisuja hyödyntävät ohjausmenetelmät. Hankkeessa keskityttiin erityisesti opintojen hidastumisen juurisyiden tunnistamiseen ja oikea-aikaisen ohjauksen ja tuen mahdollistamiseen ennen opintojen kriisiytymistä.
Hankkeen alkuvaiheessa oppimisanalytiikka oli opettajille vielä vieras työkalu. Hankkeen aikana tuotiin esille oppimisanalytiikan mahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa sekä kehitettiin oppimisanalytiikkapohjaisia ohjaustoimenpiteitä.
Oppimisanalytiikan käyttöönottoon liittyy myös sekä lainsäädännöllisesti ja eettisesti että hallinnollisesti, pedagogisesti ja teknisesti ratkaistavia asioita. Hankkeessa toteutettiin 3 datan käyttöön liittyvää selvitystä sekä 2 oppimisanalytiikan käyttöön liittyvää selvitystä.
Teknologia mahdollistaa jo kehitettyjen tukimuotojen suunnittelun nuorta motivoiviksi ja kiinnostaviksi. Henkilökohtaisesta opinto- tai opiskelusuunnitelmasta eli HOPS / HOKSista saadaan havainnollinen, ymmärrettävä ja toimiva oman oppimisen ohjaamisen työväline visualisoinnin avulla. Digitaalisuus, kuten ePerusteet ja eri oppilaitoksissa käytössä olevat e-portfoliot, voidaan paketoida dynaamiseksi kokonaisuudeksi, joka auttaa nuorta ottamaan oppiminen omiin käsiin. Samalla tavoitteena on myös kirkastaa opiskelun suhdetta urapolkuihin.
Oppimisanalytiikan yhdistäminen visuaaliseen HOPSiin/HOKSiin mahdollistaa datan visualisoinnin niin opiskelijan, opettajan kuin oppilaitosjohdonkin tarpeisiin. Otavan Opisto kehitti lukiolaisen visuaalista HOPSia kertomaan opiskelijalle, missä vaiheessa hänen opintonsa ovat suhteessa ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintosuunnitelmiin. Ammatilliset oppilaitokset Omnia ja Tavastia koostivat oppimisanalytiikasta ja teknologian hyödyntämisestä ohjauksessa Ammatillisen digituen käsikirjan.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen luo järjestelmätasolla opintoihin sujuvuutta. Osaamismerkkien (Open Badges) avulla voidaan tuoda esiin myös opetussuunnitelman ulkopuolella olevaa osaamista. Hämeenlinnan Lyseo kehitti Luovan yrittäjyyden linjalle Yrittäjyyden osaamismerkin yhdessä HAMK, TATin, YES-säätiön sekä paikallisten yritysten kanssa. Omniassa rakennettiin perehdystyksen ja kestävän kehityksen pelillistetyt radat, jotka suorittamalla voi hakea itselleen osaamismerkin. Kansalaisfoorumin Vertaisvalmennuksen suorittavat mentorit saavat myös osaamismerkin koulutuksen päätyttyä. Hankkeessa myös pohdittiin, mitä tietoa osaamismerkissä tuli olla näkyvissä, jotta merkki voidaan hyväksyä osaksi toisen asteen koulutusta niin ammatillisella kuin lukiopuolellakin.
Siirtymätilanteet toiselta asteelta jatko-opintoihin saattavat olla haastavia. Erityisesti tiedonhankintataidoissa, LUMA-aineissa sekä kielissä on tutkitusti ongelmia korkeakouluopintoihin siirtyvillä ammatillisen puolen opiskelijoilla. Lapin AMK kehitti Kylmä keikka -tiedonhankintapelin, joka perustuu Educational Escape Room -menetelmään. Pelin rakenne ja kysymykset pohjautuvat toisen asteen opiskelijoille toteututettuun kyselyyyn. Kylmä keikka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/kylmakeikka/.
Matemaattisten taitojen vahvistamiseksi Omniassa kehitettiin AMKpolku. AMKpolku ei valmenna pääsykokeisiin vaan lisää opiskelijan matemaattisia taitoja.
Opinnot liian vaikeaksi kokeville opiskelijoille Omniassa kehitettiin Turvaverkko. Turvaverkon sisällöt suunniteltiin yhdessä työnantajien kanssa, jolloin turvaverkosta valmistuvilla opiskelijoilla on lähtökohtaisesti sellainen osaamisperusta, että työllistymiselle on parhaat mahdolliset edellytykset.
Ammattiopisto Tavastian hotellipäivän simulaatio tutustuttaa opiskelijan restonomin tutkintoon. Tavoitteena on pelillisen kokonaisuuden avulla tuoda arkipäivän työt opiskelijalle tutuksi. Lyhyellä simulaatiolla pystytään kertomaan millaista työ käytännössä tulee olemaan. Samalla pyritään ehkäisemään vääriä valintoja.
Pelillistämisen kokemuksista koottiin yhteinen Poluttamo pelittää -vihkonen.
Osaaminen on välillä vaikea pukea sanoiksi. Avuksi HAMK kehitti Multimodaalisen ePortfolion työskentelymallin. Multimodaalisuudella tarkoitetaan digitaalisuuden eri muotojen hyödyntämistä, jolloin esimerkiksi oppijan osaaminen voidaan esittää useita eri moodeja (teksti, kuva, ääni, liike jne.) käyttäen. MUePO tukee myös erityisryhmien oman osaamisen esiintuomista. Hankkeessa haastatellut työnantajat totesivat videon olevan erinomainen tapa kertoa esim. asiakas- ja kielitaidoista.
Nuoren itsensä on tärkeää löytää vahvuutensa. Oppijaminäkuvan ja kehittyvän ammatillisen identiteetin tukena tekniset työkalut kaipaavat inhimillistä kohtaamista. Tähän apua tarjoavat vertaistyöskentelyn menetelmät, joissa nuorten keskinäinen verkottuminen luo pohjaa opintojen tavoitteiden selkiytymiselle ja vahvan ammatti-identiteetin syntymiselle. Opettaja/opo-vetoisen ohjauksen ohelle kehitettiin opiskelijoiden vetämä vertaisvalmennus. Vertaisvalmennus on toiminnallisuuteen ja keskusteluun perustuva toimintatapa, jonka tarkoituksena on tukea kokonaisvaltaisesti opinnoissa jaksamista ja etenemistä.
Poluttamossa kehitetyt ohjausmenetelmät on koottu “Ohjaustyön käsikirjaksi”. Opiskelijaa varten koottiin multimodaalinen oppijan opas nimeltä "Apua opintojen eri vaiheisiin - Poluttamon vinkkejä opiskelijalle”. Oppaassa kerrotaan muun muassa, mitä oppimisanalytiikka tarkoittaa, mitä digitaaliset jalanjäljet ovat sekä miten opintojen eri vaiheessa voisi toimia ja mistä apua saa ongelmatilanteissa.
Poluttamon kaikki tulokset ja tuotokset ovat käytettävissä sähköisinä versioina. Digitaalisten toimintojen avulla tuloksia on mahdollista levittää laajalle kustannustehokkaalla ja ekologisella tavalla. Yhteisölliset työtavat, jakamisen kulttuuri, osallistaminen, avoimuus ja nuorten aktiivinen osallisuus hankkeen kaikissa vaiheissa vahvistivat kestävän kehityksen sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista.
Hankeverkoston muodostivat Suomen eOppimiskeskus ry (koordinaattori), Otavan Opisto, Omnia, SKAF, HAMK, COSS ry, KK Tavastia ja Lapin AMK.
http://www.eoppimiskeskus.fi/projektit/poluttamo
Blogi: https://poluttamo.fi/