Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20509

Hankkeen nimi: Osaamo

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä/Edupoli

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0210838-1

Jakeluosoite: Ammattitie 1

Puhelinnumero: 020 51 311, 0400360880

Postinumero: 06450

Postitoimipaikka: Porvoo

WWW-osoite: http://www.edupoli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NORDLUND ANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.nordlund(at)edupoli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 360880

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osaamo on Liikelaitos Edupolin Uudenmaan TE-toimiston alueella toimiva nuorten työllistämisprojekti, joka tuo asiakkaat ja työnantajat yhteen kehittämällä työssävalmennusta työpaikalla erilaisissa työorganisaatioissa. Projektin asiakkaat ovat Uudenmaan TE-toimiston alueella asuvia alle 30-vuotiaita henkilöitä, jotka etsivät työtä tai opiskelupaikkaa. Yhteistyötä asiakashankinnassa tehdään myös Helsingin kaupungin kanssa, jonka ylläpitämät Ohjaamo ja Respa voivat ohjata Osaamon palveluita tarvitsevia asiakkaitaan Osaamoon. Asiakkaita arvioidaan tulevan projektiin noin 240. Heistä 35% arvioidaan olevan maahanmuuttajia. Tulostavoitteena on, että 70% asiakkaista työllistyy tai pääsee opiskelemaan hankkeen palveluihin osallistumisen jälkeen. Työnantajayhteistyön tavoitteena on konkreettisten mallien kehittäminen työpaikalla valmennukseen. Hankkeessa toimii ajatushautomo ajankohtaisten kysymysten ratkaisemiseksi ja mallien kehittämiseksi. Ajatushautomo toimii pääosin virtuaalisesti.

Verkostoyhteistyö on tärkeä osa hanketta. Verkostoon otetaan edustajia niiltä tahoilta, jotka voivat nuorten asiaa ja nuorten työllistymistä edistää. Hankkeen aikana ylläpidetään myös kansainvälisiä kontakteja valittuun ESR-toimintalinjaan perustuen sekä kehitetään kansainvälistä yhteistyötä.

Hankkeen suunnitteluun työpaikalla tapahtuvaan valmennukseen ja työelämätaitojen valmennukseen ovat vaikuttaneet monista aiemmin toteutetuista nuorten työllistämisprojekteista saadut kokemukset. On haluttu edetä askel yksilöllisestä valmennuksesta työpaikkalähtöiseen ryhmävalmennukseen. Osaamossa otetaan työnantajien toiveet, tarpeet ja vaatimukset huomioon räätälöitäessä kuhunkin työpaikkaan soveltuvaa työssävalmennuksen mallia. Sen lisäksi hankkeessa painotetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia päästä helpommin yrityksiin ja työelämään tätä siirtymää tukevan työssävalmennuksen ja tehokkaan perehdyttämisen myötä.

Asiakashankintaa tehdään monipuolisesti ja yhteistyössä Uudenmaan TE-toimiston kanssa sekä Helsingin kaupungin Ohjaamon ja Respan kanssa. Osallistutaan rekrytointitapahtumiin ja informoidaan yhteistyökumppaneita ja nuoria eri menetelmin, myös sosiaalisen median kautta.

Työssävalmennus järjestetään ryhmissä, joita projektin työntekijä ohjaa prosessin ajan. Asiakkuuden alussa kartoitetaan ja kartoitetaan osaaminen (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen), mahdolliset oppimisvaikeudet sekä maahanmuuttajilta suomen kielen taso. Kaikille asiakkaille yhteinen teema on työelämävalmiudet ja kestävän kehityksen Green care-ohjelma. Aloitusvaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka aikana perehdytään työssävalmennuksessa toimivan yrityksen toimintaperiaatteisiin ja työtehtäviin.

Alkukartoituksen jälkeen siirrytään yrityksessä toteutettavaan työssävalmennukseen, jonka pituus on sovittavissa 1-3kk ajanjaksolle. Tässä valmennuksessa toteutetaan yrityksen määrittelemiä aitoja työtehtäviä työvalmentajan ohjaamana. Valmennuksen tavoitteena on sellaisten työelämätaitojen ja –valmiuksien saaminen, että toiminnan arviointi, työllistyminen ja jatkosuunnitelmien teko mahdollistuu. Työssävalmennuksen lopuksi arvioidaan osallistujien työelämävalmiudet, soveltuvuus alalle, jatkokouluttautumismahdollisuudet tai muu mahdollinen palvelun tarve.

Esimerkki työssä valmennuksen kohdeorganisaatioissa toteutettavasta rakenteesta:

- Alkuvaiheessa organisaatio sopii Edupolin kanssa työssä valmennuksen tarpeista, suunnitelmista ja tavoitteista työtehtävätasolla. Koska työvalmennus on ryhminä tapahtuvaa toimintaa, mietitään tarkasti miten osallistujat sijoittuvat ja parhaiten palvelisivat organisaation tarpeita. Tämän jälkeen jos kyseessä on uusi yhteistyökumppani, organisaation toivotaan perehdyttävän hanketoimijan ”talon tavoille”.

- Seuraavaksi projektiin osallistujat perehdytetään alan työtehtäviin ja kohdeorganisaation toimintaohjeisiin ja työtehtäviin. Ryhmä siirtyy tämän jälkeen kohdeorganisaatioon työskentelemään sovittujen työtehtävien pariin työvalmentajan ohjaamana. Yksi valmentaja toteuttaa opiskelijoiden työssä valmennusta, kuitenkin yhteistyössä työnantajien kanssa. Nuoret saavat tehokkaasti ohjattua substanssiosaamista työpaikalla, maahanmuuttajanuori samalla työelämäsuomen harjoitusta. Työnantajia puolestaan voidaan samalla kouluttaa hanketoimijan puolesta mm. nuorten perehdyttämiseen kustannustehokkain keinoin ja monikulttuurisuuden kohtaamiseen työssä. Yhdessä voidaan suunnitella ja kehittää esimerkiksi päivitetympi perehdyttämismalli koko henkilökunnan käyttöön, tai toteuttaa lyhytkestoisia koulutuskertoja toivottavasta aiheesta. Toiminnan kehittämistä toivotaan tapahtuvan säännöllisin väliajoin, jotta työssä valmennusta voidaan joko korjata, muuttaa tai tehostaa.

- Konkreettisia työtehtäviä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla vanhustyössä ovat:
hoivatyön avustavat tehtävät aamu- ja päivävuoroissa, laitoshuollon avustavat tehtävät, hoitosuunnitelman mukaisen viriketoiminnan järjestäminen asukkaille, asiakkaiden ulkoilusta huolehtiminen ja päivittäisen liikkumisen mahdollistaminen. Kehittämistavoitteena projektissa voidaan ideoida ja toteuttaa organisaation tarpeen mukaan myös esimerkiksi erilaisia tapahtumia, omaisten toimintapäiviä sekä joitain pienimuotoisia kursseja. Työtehtävät määritellään vastaavalla tavalla myös muilla hankkeen aloilla.

- Organisaatiossa tapahtuvan työssä valmennuksen jälkeen, toiminta arvioidaan yhteisesti kaikkien osapuolten kesken. Nuorille laaditaan työelämätaitojen ja työvalmiuksien arvio, jatkosuunnitelmien ja työllistymisen tukemiseksi. Ennen mahdollista uutta ryhmää työssä valmennuksessa, arvioidaan toteutunut valmennus myös hanketoimijoiden kesken.

Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan käytännön työskentelyssä ottamalla asiakkaiksi sekä miehiä että naisia kaikille aloille osallistujien suuntautumisvaihtoehtojen mukaisesti. Monikulttuurisuustaustaiset osallistujat otetaan huomioon yhdenvertaisesti ja järjestäen heille tarvittaessa tehostettua, tarpeenmukaista ohjausta. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti toiminnassa huomioidaan ekologisuus esimerkiksi osallistujien yhteiskuljetukset, julkisen liikenteen suosiminen, ympäristöstä huolehtiminen ja paperin turhan käytön välttäminen.

Osaamon toiminta-aika on 1.10.2015-30.9.2017.


Yhteyshenkilö: Anne Nordlund / Edupoli, anne.nordlund@edupoli.fi

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alle 30-vuotiaat Uudenmaan TE-toimiston alueella asuvat henkilöt, jotka tarvitsevat konkreettisia vaihtoehtoja oman alansa löytämiseksi työllistyäkseen tai päästäkseen opiskelemaan valitsemaansa alaa. Helsingin kaupungin nuorten työllistämispalvelut Ohjaamo ja Respa ohjaavat asiakkaita hankkeeseen.

Työnantajaorganisaatioiden edustajat (lähinnä henkilöt, jotka työtehtävissään esimiehenä tai työpaikkaohjaajina kohtaavat nuoria henkilöitä).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oppilaitokset ja niiden henkilökunta (ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot), työmarkkinajärjestöt, säätiöt, yhdistykset, kuntien nuoriso- ja sosiaalitoimi, työvoimaviranomainen sekä maahanmuuttajatyötä tekevät organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 350 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 335 373

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 466 666

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 447 736

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka: Helsinki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 163

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Tasa-arvon käsite ymmärretään Osaamo-hankkeessa laajasti siten, että ne ulotetaan koskemaan ikää, sukupuolta, kieltä, terveydentilaa, vammaisuutta, seksuaalisuutta sekä muita samanarvoisen kohtelun vaarantavia tekijöitä. Lähtökohtaisesti Osaamo-hankkeen horisontaaliset tasa-arvo ja yhdenvertaisuus periaatteet noudattelevat Liikelaitos Edupolin oppilaitos kohtaista tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jossa on huomioitu tasa-arvolain (L609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (L21/2004) asettamat vaatimukset (ks. liite). Suunnitelma sisältää nykytilanteen kartoituksen ja arvioinnin, toimenpiteitä ja keinoja sekä positiivisia erityistoimia syrjinnän estämiseksi, toiminnan ja suunnitelman toteutuksen seurantatapoja ja aikarajoja seka toiminnan arviointi. Osaamo-hanke pyrkii proaktiivisesti vähentämään sellaisten rakenteellisten tekijöiden vaikuttavuutta, jotka voivat saattaa yhteiskunnan jäseniä keskenään eriarvoiseen asemaan. Ikä: Osaamo-hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset. Yleensä haasteena ko. kohderyhmälle on työllisyyden kannalta ollut aiempien hankekokemusten perusteella työkokemuksen ja koulutuksen puute suhteessa iäkkäämpiin työnhakijoihin. Osaamo-hanke pyrkii vähentämään työmarkkinoilla tapahtuvaa ikäsyrjintää vahvistamalla nuoruuteen liittyviä resursseja sekä tiedottamalla yhteistyökumppaneita nuorten työllistämisen edistämiseen suunnatuista kompensatorisista eduista (esim. palkkatuki, oppisopimuskoulutukseen liittyvät koulutustuet). Projektihenkilökunta pyrkii myös syventämään ymmärrystään nuorten aikuisten erityistarpeista kouluttautumalla ja tekemällä tiivistä yhteistyötä muiden asiantutijatahojen kanssa. Osaamo-hanke pitää myös aktiivista tilastoa asiakashankinnan sukupuolijakaumasta ja jakauman vinoutuessa henkilökunta pyrkii selvittämään, millä toimenpiteillä hankkeen palvelut saadaan toteutettua sukupuolen näkökulmasta mahdollisimman tasapuolisesti. Osaamo-hanke pyrkii myös osaltaan vaikuttamaan miesten ja naisten väliseen epätasa-arvoiseen palkkakehitykseen sekä ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon kaikki sukupuolivähemmistöt. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät tasa-arvokysymykset otetaan Osaamo-hankkeessa huomioon sekä asiakasohjauksessa että yhteistyökumppaneiden kanssa toimittaessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuoli ja seksuaalisuus: Euroopan Unioni on sitoutunut Lissabonin sopimuksessa naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Näin ollen myös Osaamo-hankkeen tulee kaikessa toiminnassaan soveltaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaatetta ja hankkeen kaikkien toimintojen vaikutuksia tulee arvioida eri sukupuolten kannalta sekä toteuttaa toimintaa niin, että sillä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. On yleistä tietoa, että eri toimialat ovat työmarkkinoilla paikoin jyrkästikin sukupuolittuneita. Osaamo-hanke pyrkii tekemään alakohtaisia sukupuolijakaumia näkyviksi sekä problematisoimaan ja aktiivisesti lieventämään sukupuolen mukaista alakohtaista segregaatiota. Naispuolisia asiakkaita rohkaistaan hakeutumaan miesvaltaisille aloille ja vastaavasti miespuolisia asiakkaita rohkaistaan hakeutumaan naisvaltaisille aloille, jos tämä on asiakkaan etujen mukaista. Osaamo-hanke pitää myös aktiivista tilastoa asiakashankinnan sukupuolijakaumasta ja jakauman vinoutuessa henkilökunta pyrkii selvittämään, millä toimenpiteillä hankkeen palvelut saadaan toteutettua sukupuolen näkökulmasta mahdollisimman tasapuolisesti. Osaamo-hanke pyrkii myös osaltaan vaikuttamaan miesten ja naisten väliseen epätasa-arvoiseen palkkakehitykseen sekä ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon kaikki sukupuolivähemmistöt. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät tasa-arvokysymykset otetaan Osaamo-hankkeessa huomioon erityisesti sekä sukupuoleen että seksuaalisuuteen liittyvät tasa-arvokysymykset otetaan huomioon sekä asiakasohjauksessa että yhteistyökumppaneiden kanssa toimittaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on Osaamo-hankkeen keskeisiä tavotteita. Koska hankkeen päätavoitteena on nuorten työllistymisen edistäminen ja sen myötä tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen, on sukupuolinäkökulma oleellinen myös projektin toteuttamisessa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Hankkeessa organisoidaan toiminta siten, että hankkeen toteuttaminen ei kuluta kohtuuttomasti luonnonvaroja tai horjuta ympäröivän luonnon ekologista tasapainoa. Hanke ei pyri tuottamaan sellaisia tuotteita tai palveluita, jotka eivät ole sopusoinnussa kestävän kehityksen vaatimusten kanssa. Hanke tukee toiminnassaan luonnonvarojen tarpeetonta käyttöä esimerkiksi karsimalla päällekkäisen toiminnan ja materiaalien tuottamisen yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Huolehdimme siitä, että voimme hankkeen ja koulutuksen välityksellä vaikuttaa hankkeen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden ympäristötietouteen ja kykyyn vaikuttaa osaltaan luonnonvarojen kestävyyttä suosivaksi toiminnaksi. Painotamme sitä, ettei työllisyyden tukeminen tarkoita samaa kuin jatkuvan taloudellisen kasvun tukeminen, sillä luonnonvarat ovat rajalliset ja jatkuva taloudellinen kasvu mahdotonta. Sitoudumme hankkeessa Edupolin Green Office-ohjelmaan sähköisten asiakirjojen suosimisessa sekä asianmukaisen kierrättämisen yhteydessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hanketoiminnassa kiinnitetään huomiota energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Hankkeessa pyritään kohdistamaan pääasiallinen toiminta jo olemassa olevissa organisaatioissa, jolloin tarpeeton hankkeen toimipaikkaan liittyvä matkustaminen jää pois. Hankkeessa ehkäistään myös henkilöstön tarpeetonta matkustamista monin eri tavoin. Hanke henkilöstö asioi keskenään mahdollisuuksien mukaan virtuaalikokouksin ja paikkariippamattomaan työntekoon kannustetaan. Sähkönkulutusta seurataan ja organisaatiorajat ylittäen toimijoita ohjeistetaan säästäväiseen sähkönkulutukseen. Työ organisoidaan kustannustehokkaasti, jolloin toiminnan turha fragmentoituminen ehkäistään. Hankkeeseen kuuluva työvalmennus kohdistetaan mahdollisimman moneen asiakkaaseen kerralla, ja toteutettavaksi sellaisissa yhteistyöyrityksissä, jonne on mahdollista kulkea julkisin kulkuvälinein
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 7
Hanke suosii toiminnassaan ekologisesti kestäviä apuvälineitä, materiaaleja, esineitä ja huonekaluja. Hankkeeseen ei hankita kuin välttämätön tarpeisto, jolloin turhaa tavaraa ei kerry kuormittamaan luonnonvaroja. Hanke ei tuota sellaista jätettä, joka haittaisi kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta. Pyrimme edistämään hankkeessa toimivien biodiversiteettitietoutta erityisesti oman elinympäristön suhteen. Hanke edistää ympäristötietoutta myös toimimissaan yrityksissä, jotta esimerkiksi loppuun kulutettujen materiaalien palauttaminen kierrätykseen mahdollistuu. Edupolissa on toimittu jo vuosia Green Office – periaatteiden mukaisesti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Hankkeessa tai hankkeen omassa organisaatiossa ei käytetä sellaisia prosesseja tai teknologiaa, joihin liittyisi suuria ympäristöriskejä, tai joita pidetään muutoin ekologisesti kyseenalaisina. Yrityksiä ja yrittäjiä tuetaan hankkeen yhteydessä huomioimaan ympäristöllisesti kestävään kehitykseen liittyvät seikat. Toimiessamme hankkeen puitteissa erilaisissa työpaikoissa, voimme osaltamme edistää niiden siirtymistä hiilineutraaleiksi toimintaympäristöiksi tiedon edistämisen kautta. Tämä tukee osaltaan Uudenmaan alueen tavoitetta pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Keskitymme erityisesti lämmönkäytön hillitsemiseen kohdistuviin kehitysaskeliin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminta ei uhkaa Uudenmaan alueen Natura kohteita. Hanke keskittyy toimimaan niillä alueilla, joissa yritystoiminta on ympäristövastuullista. Hankkeen toimintaan osallistuvien ympäristökasvatuksella ja kulutuskäytäntöjen ohjauksesta on välillistä vaikutusta myös Natura-alueiden säilymiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 8
Hankkeessa tullaan edistämään materiaalitehokkuutta, koska sillä on suora yhteys kustannuksiin, kilpailukykyyn ja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Kuluttajien ja kotitalouksien merkitys huomioidaan hankkeen puitteissa. Kuluttajat voivat edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä muun muassa ostamalla harkiten, hankkimalla kestäviä tuotteita sekä välttämällä jätettä. Hankkeeseen osallistuvat työnhakijat ovat paitsi itse kuluttajan asemassa, myös tavoittelemansa aseman suhteen myös muita asiakkaita ja kuluttajia ohjaavia henkilöitä. Hankkeessa suosimme jo olemassa olevaa välineistöä ja materiaalia kierrättämällä vanhan hankkeen tarpeistoa. Hankkeessa ei tuoteta turhaa jätettä, esimerkiksi erilaisten painatustuotteiden valmistusta mietitään tarkoin ja panostetaan sähköiseen viestintään markkinointiin paperin käytön sijaan. Turhia mainostuotteita vältetään. Jätteiden kierrättäminen hoidetaan myös asianmukaisesti. Hanke tekee yhteistyötä erilaisten kestävää kehitystä edistävien instituutioiden kanssa, kuten Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Hanke puoltaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä, jotka Suomessa kohdistuvat bioenergian hyödyntämiseen. Hanke pyrkii toiminnassaan pitkällä aikavälillä kannattavaan toimintaan huomioiden ekotehokkuuden omalla ammattialallaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Kestävää kehitystä edistävä ammatillinen toiminta painottuu hankkeessa työllisyyden edistämiseen alle 30-vuotiaiden tasolla. Hankkeen tavoitteena on työllistää nuoria tehokkaammin työmarkkinoiden käyttöön, jonka avulla paikataan esimerkiksi työvoimapulaa tietyillä aloilla. Hankkeessa kehitetään uusien työllisyysratkaisujen myötä vihreään talouteen perustuvaa elinkeinotoiminnan jatkuvuutta ja tuetaan siltä osin uusien paikallisten liiketoimintamallien syntymistä. Luomalla uudenlaista työllisyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia tuetaan taloudellisesti kestävää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta. Kestävän kehityksen näkökulmasta yhteisöllinen oppiminen on tehokasta. Yhteisöllinen tiedon rakentaminen lisää nuoren kykyä kriittiseen reflektioon, joka auttaa nuorta jäsentämään tietoa ja omaa suhdetta kestävään kehitykseen. Yhteisöllinen oppimisprosessi työelämän kentällä lisää huomattavasti nuorien verkostoitumis- ja vuorovaikutustaitoja. Nämä kaikki ovat hankkeen näkökulmasta tärkeitä taitoja työelämän käytänteiden kehittämisessä kestävämpään suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Hankkeessa luodaan uudenlaisia aineettomia tukipalveluja työllisyyden parantamiseen ja työttömyyden ehkäisemiseen. Hankkeessa tuotetaan palveluja sekä työnantajille että työntekijöille, pyrkien molemminpuolisten tarpeiden kohtaamiseen ja niiden täyttämiseen. Hankkeen työelämävalmennus suuntautuu yritysten ja työntekijöiden osaamisen kohdentamiseen ja tehokkuuden kanavoimiseen työpaikalla tarvittaviin painoalueisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 8 7
Hankkeessa liikutaan niillä aloilla ja alueilla, joissa tarve työn kehittämiselle on suuri. Hanke on logistisesti helposti siirtyvä ja siirrettävissä ilman siihen tarvittavaa erityistä välineistöä tai tarpeistoa. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella tuetaan ja kannustetaan julkisilla liikennevälineillä liikkumista. Edupolissa käytetään hyväksi videoneuvotteluja, mikä vähentää matkustamista ja säästää työaikaa. Hankkeeseen liittyvä ajatushautomo toimii suurelta osin virtuaalisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Sosioekonomiset erot: Suomalaisten suurituloisin kymmenys saa käteen melkein 5,5-kertaisesti sen mikä pienituloisimmalle kertyy. Ero voi kansainvälisessä mittakaavassa olla vielä suhteellisen pieni, mutta esim. Tilastokeskuksen mukaan tuloerot kehittyvät yhä kasvavaan suuntaan. Syrjäytyminen on nykyisessä Suomessa yhä kasvava uhka ja sen potentiaalisimmat uhrit ovat heikommista sosioekonomisista lähtökohdista ponnistavat nuoret aikuiset. Kehittämällä asiakkaittensa työnhakutaitoja, oppimisvalmiuksia sekä tekemällä uraohjausta Osaamo-hanke pyrkii hillitsemään tuloerojen kasvua ja lisäämään sosioekonomista hyvinvointia. Syrjäytynyt, työelämän ulkopuolelle jäänyt työikäinen ihminen, oli kyse sitten nuoremmasta tai vanhemmasta, on yhteiskunnalle kallis monella mittarilla. Työnhakutaidot ovat Suomen koulutusjärjestelmässä jääneet kaikilla kouluasteilla opetussuunnitelman tasolla varsin vähäiselle huomiolle, joka on osaltaan johtanut kotiolojen ja sosioekonomisten lähtökohtien merkityksen korostumiseen. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren aikuisen kouluttaminen ja edelleen työllistäminen voidaan nähdä taloudellisimpana hyvinvoinnin edistäjänä koko yhteiskunnan tasolla. Tällöin kaikille yhteiskunnan jäsenille annetaan mahdollisuus elättää itsensä työllä ja osallistua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. Työnhakutaitojen ja uraohjauksen lisäksi Osaamo-hankkeen henkilökunta pyrkii auttamaan asiakasta tarvittaessa myös muilla elämän osa-alueilla. Osaamo-hanke vahvistaa opiskelijan itseluottamusta ja itsetuntoa ottaen huomioon kaikkien sukupuolten sekä maahanmuuttajien ja muunkielisten erilaiset tarpeet. Opiskelija-analyysi tekee opiskelijan tietoiseksi kyvyistään opiskella ja tavastaan oppia, mikä on tärkeä tuki oppimistaitojen kehittämisessä. Opiskelijoita, joilla on luki- tai muita oppimisvaikeuksia, autetaan mahdollisuuksien mukaan tukiopetuksella. Työhyvinvointi: Työyhteisön tasolla Osaamo-hanke ehkäisee työpaikalla tapahtuvaa syrjintää, häirintää ja kiusaamista. Työpaikkakiusaamista ja henkistä väkivaltaa esiintyy työsuojeluviranomaisten tilastojen mukaan yleisimmin julkisen sektorin työyhteisöissä muita työyhteisöjä enemmän, eikä sukupuolista tai muuta häirintää työpaikalla tule sallia. Jos syrjintää, häirintää tai kiusaamista esiintyy, hankkeen henkilökunnan on lain mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin lisähäirinnän estämiseksi. (L609/86 § 6 b ja 8 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 § 6)
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Tasa-arvon käsite ymmärretään Osaamo-hankkeessa laajasti siten, että ne ulotetaan koskemaan ikää, sukupuolta, kieltä, terveydentilaa, vammaisuutta, seksuaalisuutta sekä muita samanarvoisen kohtelun vaarantavia tekijöitä. Lähtökohtaisesti Osaamo-hankkeen horisontaaliset tasa-arvo ja yhdenvertaisuusperiaatteet noudattelevat Liikelaitos Edupolin oppilaitoskohtaista tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jossa on huomioitu tasa-arvolain (L609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (L21/2004) asettamat vaatimukset (ks. liite). Suunnitelma sisältää nykytilanteen kartoituksen ja arvioinnin, toimenpiteitä ja keinoja sekä positiivisia erityistoimia syrjinnän estämiseksi, toiminnan ja suunnitelman toteutuksen seurantatapoja ja aikarajoja sekä toiminnan arviointi. Osaamo-hanke pyrkii proaktiivisesti vähentämään sellaisten rakenteellisten tekijöiden vaikuttavuutta, jotka voivat saattaa yhteiskunnan jäseniä keskenään eriarvoiseen asemaan. Ikä: Osaamo-hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30- vuotiaat nuoret aikuiset. Yleisenä haasteena ko. kohderyhmälle on työllisyyden kannalta ollut aiempien hankekokemusten perusteella työkokemuksen ja koulutuksen puute suhteessa iäkkäämpiin työnhakijoihin. Osaamo-hanke pyrkii vähentämään työmarkkinoilla tapahtuvaa ikäsyrjintää vahvistamalla nuoruuteen liittyviä resursseja sekä tiedottamalla yhteistyökumppaneita nuorten työllistämisen edistämiseen suunnatuista kompensatorisista eduista (esim. palkkatuki, oppisopimuskoulutukseen liittyvät koulutustuet). Projektihenkilökunta pyrkii myös syventämään ymmärrystään nuorten aikuisten erityistarpeista kouluttautumalla ja tekemällä tiivistä yhteistyötä muiden asiantuntijatahojen kanssa. Sukupuoli ja seksuaalisuus: Euroopan Unioni on sitoutunut Lissabonin sopimuksessa naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Näin ollen myös Osaamo-hankkeen tulee kaikessa toiminnassaan soveltaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaatetta ja hankkeen kaikkien toimintojen vaikutuksia tulee arvioida eri sukupuolten kannalta sekä toteuttaa toimintaa niin, että sillä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. On yleistä tietoa, että eri toimialat ovat työmarkkinoilla paikoin jyrkästikin sukupuolittuneita. Osaamo-hanke pyrkii tekemään alakohtaisia sukupuolijakaumia näkyviksi sekä problematisoimaan ja aktiivisesti lieventämään sukupuolen mukaista alakohtaista segregaatiota. Naispuolisia asiakkaita rohkaistaan hakeutumaan miesvaltaisille aloille ja vastaavasti miespuolisia asiakkaita rohkaistaan hakeutumaan naisvaltaisille aloille, jos tämä on asiakkaan etujen mukaista. Osaamo-hanke pitää myös aktiivista tilastoa asiakashankinnan sukupuolijakaumasta ja jakauman vinoutuessa henkilökunta pyrkii selvittämään, millä toimenpiteillä hankkeen palvelut saadaan toteutettua sukupuolen näkökulmasta mahdollisimman tasapuolisesti. Osaamo-hanke pyrkii myös osaltaan vaikuttamaan miesten ja naisten väliseen epätasa-arvoiseen palkkakehitykseen sekä ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon kaikki sukupuolivähemmistöt. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät tasa-arvokysymykset otetaan Osaamo-hankkeessa huomioon erityisesti sekä sukupuoleen että seksuaalisuuteen liittyvät tasa-arvokysymykset otetaan huomioon sekä asiakasohjauksessa että yhteistyökumppaneiden kanssa toimittaessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Niin kuin muuallakin Euroopassa, sekä työnhakija-asiakkaat että yhteistyökumppanit eroavat toisistaan Osaamo-hankkeen toiminta-alueella etnisesti, kansalliselta alkuperältään, uskonnoltaan, vakaumukseltaan sekä mielipiteiltään. Sekä työelämässä että rekrytoinnissa syntyvät konfliktitilanteet ovat usein kulttuurisidonnaisia, eikä konfliktin osapuolilla ole välttämättä välineitä tilanteen ratkaisemiseksi. Osaamo-hankkeen henkilökunta ehkäisee kulttuurienvälisiä konflikteja tarjoamalla mahdollisuuksiensa mukaan konsultointi- ja tulkkausapua rekrytointivaiheen alusta aina perehdytykseen asti. Työnantajaverkostoa kannustetaan monimuotoisuutta suosivaan henkilöstöpolitiikkaan ja pyritään osoittamaan sen mahdollisuuksia myös kannattavan liiketoiminnan näkökulmasta. Ohjaus- ja koulutustyössä Osaamo-hanke tarjoaa antaa asiakkailleen sellaisia ajatusmalleja, jotka edistävät erilaisuuden hyväksymistä oppimisympäristössä ja työelämässä. Kaikilla vähemmistöryhmillä tulee hankkeessa olla käytettävissään yhdenvertaiset palvelut enemmistöryhmien kanssa. Henkilön fyysiset ja psyykkiset kyvyt otetaan huomioon. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esteettömän pääsyn varmistamista hankkeen toimitiloihin. Samoin huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaikkien etnisten vähemmistöryhmien erityistarpeet siltä osin kuin ne liittyvät työn ja opiskelun suorittamiseen.
Kulttuuriympäristö 8 8
Kulttuuriympäristön merkitys näkyy työllistämismahdollisuuksien lisäksi tärkeänä osana työssä jaksamista ja hyvinvointia. Oppimista edistävä, stimuloiva, kulttuuriympäristö antaa paremmat puitteet sekä uusien asioiden oppimiselle, että uudenlaiselle kulttuuriselle kanssakäymiselle sekä ohjauksen, että työyhteisön tasolla. Kulttuuriympäristön merkitys korostuu erityisesti kotouttamisvaiheessa olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla, jolloin järkevästi suunniteltu kulttuuriympäristö edistää kotouttamistoimenpiteitä ja mahdollistaa paremman integraation suomalaiseen yhteiskuntaan. Yksi tärkeimmistä Euroopan Unionin periaatteista on työvoiman vapaan liikkuvuuden mahdollistaminen EU:n alueella. Panostamalla kulttuuriympäristöön Osaamo-hankkeella on mahdollista tukea ja rohkaista asiakkaita työnhakuun Suomen lisäksi myös muualla EU:n talousalueella. Konkreettisesti kulttuuriympäristöön panostaminen tarkoittaa asiakaslähtöisen toimintaympäristön luomista (sisustus, opiskelumateriaalit, apuvälineiden ja kirjallisuuden saatavuus ym.) sekä erilaisten kulttuurielämysten mahdollistaminen niin asiakkaille kuin työyhteisölle (tapahtumat, työhyvinvointiin panostaminen, seminaarimatkat ym.)
Ympäristöosaaminen 9 8
Ympäristöasiat ovat tärkeä osa Edupolin toimintaa. Ympäristöstä huolehtiminen työn ja opiskelun ohessa on yksinkertaisia pieniä valintoja arjessa. Edupolin opiskelijoita ja henkilökuntaa kannustetaan ympäristön huomioimiseen koulutuksen ja ekotehokkaiden työvälineiden avulla. Tämä koskee myös hankkeiden asiakkaita. Hankkeessa hyödynnetään Liikelaitos Edupolin ympäristöohjelmaa, johon asiakkaat perehdytetään. Liikelaitos Edupolilla on sertifioitu ISO 140001 -ympäristöjärjestelmä, joka edellyttää ympäristöasioiden huomioimista kaikessa toiminnassa. Liikelaitos Edupolin palveluksessa on ympäristöasioiden asiantuntija, joka kehittää ympäristöasioita organisaatiossamme ja suunnittelee ja toteuttaa kestävään kehitykseen liittyviä koulutuksia, esimerkiksi eko- ja kierrätysneuvoja tai ympäristöhuollon ammattitutkinto. Edupoli on vuoden 2015 alusta lähtien Green Care Finland ry:n jäsen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Osaamon päätavoitteina oli alle 30-vuotiaiden työllistäminen tai opiskelupaikan saanti sekä työnantajien palvelu työllistämisen helpottamiseksi. Hankkeeseen osallistui 122 nuorta, joista 33 % oli maahanmuuttajia. Hankkeeseen ilmoittautui kolminkertainen määrä nuoria verrattuna siihen, kuinka moni heistä aloitti projektin asiakkaana. Ilmoittautuneita tavoiteltiin puhelimitse, sähköpostilla ja tekstiviestillä, mutta suuri osa jäi silti osallistumatta projektiin.
Työnantajayhteistyöllä haettiin työkokeilupaikkoja nuorille ja kehitettiin työpaikalla tapahtuvaa valmennusta.
Ennen työkokeilun aloittamista järjestettiin orientaatiojakso, jossa kartoitettiin osallistujien tilanne. Orientaatiojakson aikana osalla nuorista todettiin olevan liikaa haasteita työkokeilun aloittamiseen, ts. he eivät olleet työkuntoisia, joten heidät ohjattiin muihin palveluihin.
Kaikki motivoituneet ja työkykyiset nuoret saivat työkokeilupaikan. Hankkeen päättyessä avoimilla työmarkkinoilla oli 30 % ja opiskelemassa 32 % asiakkaista. 13 % nuorista oli ohjattu muihin ratkaisuihin heidän elämäntilanteensa perusteella. 10 % keskeytti asiakkuuden. Hankkeen päättyessä 15 % asiakkaista oli vielä työkokeilussa tai opiskelemassa. Opiskelemaan menneet nuoret suorittivat ammatillisia osatutkintoja tai tutkintoja.
Innovaationa hankkeessa kehitettiin ryhmämuotoista valmennusmallia työpaikalla sekä ryhmämuotoista tutkintotilaisuuksien arviointimallia. Lopputuotos on sivuilla edupoli.fi sekä osaamoprojekti.fi.