|
|
|
Hankekoodi: S20516
Hankkeen nimi: TUTTU- 6Aika
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.4.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0204819-8
Jakeluosoite: PL 355
Puhelinnumero: (02) 330 000
Postinumero: 20101
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turku.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kylmämetsä Katja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimistonhoitaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.kylmametsa(at)turku.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 537 6402
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika- strategiaa toteuttavat kuutoskaupungit Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Tässä hakemuksessa haetaan rahoitettavaksi kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020- rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteet 6.1 mukaista ja 6Aika-strategian Avoin Osallisuus ja asiakkuuspainopisteeseen kohdistuvaa ESR- hanketta. Hanke toteutetaan yhteistyöhankkeena, jossa ovat mukana Turun ja Tampereen kaupunkien työllisyyspalvelut sekä Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulut.
Hankkeen tavoitteena on tehdä asiakkaiden osallistumisesta luonteva osa työllisyydenhoidon ja sosiaalipalveluiden ideointia ja kehittämistä sekä huolehtia palveluiden laadun varmistamisesta yhdistämällä uudella tavalla työllisyyden hoito, työttömien asiakkaiden osallistaminen/aktivointi sekä elinkeinoelämän vahvistaminen.
Hankkeen uutuusarvoja ovat asiakkaan intensiivinen osallistaminen, asiakaslähtöiset palveluprosessit,asiakkaan aktivointi oman työllistymisensä kehittämiseen, yritysten työnantajarajapintaan kehitettävät uudet yhteistyömallit sekä sähköisen asiakaspalvelun voimakas kehittäminen tukemaan asiakkaan kokonaistyöllistymisprosessin onnistumista. Asiakkaan oman henkilökohtaisen osaamispotentiaalin tunnistaminen voimavaraksi ja "käyttöaineeksi" yritysten esille tuomiin ongelmiin ja haasteisiin on aivan uusi tulokulma työttömän ihmisen omaan ongelmaan - työpaikan puuttumiseen.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on työllistymistä edistävien palvelujen asiakkaiden osallistumisen lisääminen palveluiden ideoinnissa, kehittämisessä ja tuottamisessa palveluiden laadun, osuvuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Työllistymistä edistäviin palveluihin luetaan kaupunkien työllisyydenhoidon palvelut, sosiaalipalvelut ja työnantajapalvelut.Hankkeessa kehitetään ja tarjotaan palveluita, joiden kautta asiakkaiden osallisuus lisääntyy ja rooli omassa palvelu- ja työllistymisprosessissa vahvistuu.
Hankkeessa tavoitteita toteutetaan ideoimalla ja kehittämällä uusia palveluita palvelumuotoilun avulla yhdessä asiakkaiden kanssa tarkoituksena kehittää monipuolinen palveluprosessi, jossa sähköisen asioinnin mahdollisuutta ja roolia vahvistetaan. Asiakkaiden työllistyminen tehostuu asiakaslähtöisten, monikanavaisten ja innovatiivisten palveluiden avulla.
Turun hankkeen pääkohderyhmänä ovat 300-päiväiset työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevat asiakkaat,sinne valumassa olevat asiakkaat, nuoret työttömät työnhakijat sekä työnantajayritykset.
Tampereen osahankkeen kohderyhmänä ovat pidempään työttömänä olleet asiakkat, nuoret ja yli 50-vuotiaat työttömät.
Kuutoskaupunkien työllisyysorganisaatioiden sekä sosiaalipalveluiden henkilöstöt, ammattikorkeakouluopiskelijat, monialainen muu toimijaverkosto, 3.sektori sekä työnantajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 634 447
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 604 484
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 929 082
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 884 107
Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Tampereen, Turun
Kunnat: Tampere, Turku
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 83
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 630
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään palvelumuotoilua ja palvelutuotantoa mm.sähköistämällä palveluja ja kehittämällä niitä tehokkaammiksi ja vähemmän aineellisia materiaaleja kuluttaviksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään sähköisiä asiointi- ja palvelusovelluksia, jotka vähentävät ilmastoa rasittavaa liikkumista ja parantavat saavutettavuutta ilman ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien lisääntymistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa kehitettävien uusien sähköisten palvelujen myötä materiaalien tarve pienenee.Hankkeessa hyödynnetään mm. verkkoneuvotteluja ja digitaalista viestintää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeen myötä kehitetään vähähiilisiä ratkaisuja sähköisten palvelujen muodossa sekä tehostetaan ja otetaan käyttöön digitalisaation myötä hyödynnettävät työskentelytavat, kuten tiedottaminen ja asioiminen verkkoympäristössä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa pystytään hyödyntämään tehokkaasti paikalliset työvoimaresurssit luomalla uutta kasvua työpaikkojen määrään ja seudun elinekeinorakenteisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Sähköiset palvelut ja sähköiset palveluprosessit ovat tuotteita, joita voidaan tuottaa aineettomasti tavoittaen hyvin hankkeen kohderyhmä sekä toimintaympäristö,jossa hanke toimii. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeessa kehitettävät sähköiset asiakaspalvelut ja sähköiset sovellukset vähentävät liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa edistetään hyvinvointia edistämällä asiakkaiden työllistymistä laajasti avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa luodaan uusia asiakaslähtöisiä ja monikanavaisia palveluinnovaatioita, jotka lisäävät hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke edistää tasa-arvoa tukemalla työnhakijoiden osaamisen tunnistamista ja omien mahdollisuuksien havaitsemista. Hankkeessa edistetään tasa-arvoa mahdollistamalla asiakkaiden osallisuuden uusien asiakaslähtöisten pavelujen palvelumuotoilussa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Hankkeessa edistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden sijoittumista työmarkkinoille. Hankkeessa edistetään työnantajayritysten kehittymistä ja kasvua omilla aloillaan. Hankkeessa edistetään yhdenvertaisuutta osallistamalla eri etnisiä työnhakijaryhmiä osallistumaan hankkeen palveluinnovaatioiden kehittämiseen ja osallistumaan palveluihin digitaalisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään palvelusovelluksia, joihin osallistuvat eri etniset ryhmät. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa luotavissa uusissa sähköisissä palveluissa hyödynnetään uutta teknologiaa palveluratkaisuissa, jotka edistävät ympäristön tasapainoa ja vähentävät mm.ympäristöjätteitä. | ||
TUTTU-6Aika projektin lähtöajatuksena oli mahdollistaa työttömien työnhakijoiden osallistuminen oman tilanteensa eteenpäin viemiseen voimakkaammin kuin julkisissa työvoimapalveluissa on aikaisemmin totuttu. Perinteisestihän työttömät työnhakijat ja varsinkin pidemmän ajan työttömänä olleet ihmiset on nähty julkisten työvoimapalveluiden näkövinkkelistä hyvin pitkälle objekteina, joille tarjotaan tai joihin kokeillaan erilaisia jo olemassa olevia palveluita ja toimenpiteitä.
Projektin tavoitteena oli tehdä asiakasosallisuudesta luonteva osa työllisyydenhoidon ja sosiaalipalveluiden kehittämistä, jotta palvelut pystyisivät uusiutumaan ja vastaamaan siten paremmin asiakkaiden niille asettamia toiveita. Asiakkaiden aikaisempi osaaminen, kokemukset ja näkemykset olivat projektin polttoainetta, joilla olemassa olevia palveluja pyrittiin muokkaamaan tai pyrittiin syöttämään tuoreita ideoita yritysten suuntaan. Lyhyesti sanottuna; projektissa haluttiin nostaa asiakas työllisyydenhoidon keskiöön, jossa asiakkaan asema nykypalveluissa kuuluisikin olla.
Turun kaupungin osahanke ja Turun AMK keskittyivät osahankkeissaan Ideaverstas-palvelun kehittämiseen, josta luotiin työnhakijoille ja yrityksille aito kohtaamispaikka. Samalla edistettiin työnhakijoiden keinoja myydä omaa osaamistaan siitä kiinnostuneille tahoille esimerkiksi osuuskunnan kautta. Ideaverstaita organisoitiin hankekaudella noin reilut 30 kappaletta, joista 23 yrityksiin, 4 yhdistyksiin ja loput eri hankkeille sekä kaupungin sisäistä kehittämistä varten. Verstaat muotoutuivat yleensä kaksipäiväisiksi tapahtumiksi, joihin osallistui 4-10 työnhakijaa per verstas. Osallistujista yli 60 prosenttia oli yliopisto tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työnhakijoita. Ideaverstasiin osallistui myös pidemmän aikaa työttömänä olleita työnhakijoita ja malli näyttää siis tulosten ja kokemusten perusteella soveltuvan kohtuullisesti myös korkeakoulutaustaisten työttömien syrjäytymisen ehkäisyyn.
Yrityksille ja yhdistyksille tehtyjen verstaiden haasteet keskittyivät paljon markkinoinnin, digimarkkinoinnin ja sosiaalisen median sovellusten hyötykäyttöön yritysten arjessa. Ideaverstaan keskeisimmät tulokset kielivät lisääntyvästä työn pirstaloitumisesta. Verstaisiin osallistuneet yritykset olivat usein halukkaita ostamaan osallistujien osaamista projektinomaisesti mutta olivat harvemmin valmiita ottamaan heitä suoraan omille palkkalistoilleen. Toki joitain kokoaikaisia työsuhteitakin syntyi ideaverstasyrityksiin. Hanke pyrkikin aktiivisesti edistämään osuuskuntamaista toimintamallia Turun seudulla. Työosuuskunnasta käsin työnhakijalla on mahdollista myydä omaa osaamistaan esim. yrityksille mutta säilyttää silti työttömyysturvaoikeutensa. Yritykset kokivat Ideaverstaat lähinnä hyvänä tapana tutustua yrityksen kannalta mielenkiintoisiin työnhakijoihin ja heidän osaamiseensa. Ideaverstasmalli saatiin levitettyä Varsinais-Suomen alueella ainakin Loimaalle ja Saloon, joissa sitä aiotaan pilotoida.
Tampereen osahankkeiden (Tampereen kaupunki ja Tampereen AMK) tavoitteena oli toimintatapojen muutos ja asiakkaan intensiivinen osallistaminen palvelumuotoilun keinoin työllisyyspalveluiden kehittämiseksi. Asiakkaiden osallisuutta haluttiin lisätä, sillä kokemuksen perusteella osallistumisen ja konkreettisen vaikuttamisen kautta asiakkaiden kiinnostus oman työllistymisen edistämiseen lisääntyy. Asiakkaat pystyvät ottamaan enemmän vastuuta omasta tilanteestaan ja tuntevat itsensä osalliseksi omassa työllistymisprosessissaan. Palvelumuotoilu toimi hankkeessa kantavana teemana, sillä sen avulla oli mahdollista vaikuttaa asiakkaiden osallisuuteen palveluiden kehittämisessä.
Tampereella panostettiin osallisuuden edistämisen lisäksi työllistämistä edistävien palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen. Tarkoituksena oli kehittää myös työllisyyspalvelujen sähköistä maailmaa toimivammaksi ja luoda kokonaan uusia palveluja hankkeessa pilotoitavaksi. TAMK koulutti lisäksi vielä työllisyyspalvelujen henkilökuntaa käyttäjälähtöisyydestä ja valmentavasta työotteesta.
Hankkeen ansiosta Tampereella saatiin kehitettyä kokonaan uusia osallistumisen kanavia kuten Tulevaisuuspaja, otettiin käyttöön sähköinen Chat-palvelu ja kehitettiin fasilitointia avustava Futurologi-peli. Tampereella tehtiin myös palvelukokeiluja, joiden pohjalta syntyi uusia menetelmiä kuten Mentorointivalmennusmalli työpajoille. Hankkeen myötä asiakasosallisuus työllisyyspalveluissa korostui ja sen lisäämiseen panostettiin. Tavoitteen saavuttamista on edesauttanut organisaation johdon tuki. He ovat nähneet asiakkaiden osallisuuden merkityksellisenä palvelujen kehittämisessä. Myös jatkossa asiakkaat otetaan mukaan kehittämistyöhön ja heitä kuullaan kehittämisen eri vaiheissa.