Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20519

Hankkeen nimi: PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä -projekti

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rauman kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0138780-9

Jakeluosoite: Kalliokatu 1

Puhelinnumero: 02 834 11

Postinumero: 26101

Postitoimipaikka: Rauma

WWW-osoite: http://www.rauma.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KIVELÄ TARJA MARIANNE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marianne.kivela(at)rauma.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 403 6123

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Rauman TaitoKunto Oy, 2759165-6
Työterveyslaitos, 0220266-9
Someron kaupunki, 0153082-0
Turun kaupunki, 0204819-8
Eurajoen kunta, 0132322-3
Euran kunta, 0132239-4
Rauman TaitoKunto Oy, 2430975-8
Vates-säätiö, 0941232-7
Salon kaupunki, 0139533-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PARTY - Parempaa työ- ja toimintakykyä -hanke

PARTY on valtakunnallinen hanke, jonka päätoimija/hallinnoija on Rauman kaupunki ja osatoimijoina ovat Turku, Salo, Somero, Eura, Eurajoki, valtakunnallinen Vates-säätiö ja Työterveyslaitos sekä sosiaalinen yritys Rauman Taito-Kunto Oy (1.5.2016 alk. rekisteröity aputoiminimi TaitoKunto). Kumppaneiksi hankkeeseen lähtevät Työeläkeyhtiö Varma, Työttömien yhdistykset Turun Työttömät TST ry ja Rauman Seudun Työttömät ry sekä Porin ja Kaarinan kaupungit.

PARTY:n valtakunnallisen kokonaishankkeen avulla pilotoidaan TE-hallinnon vaikeimmin työllistyvien kohderyhmien (hyvin pitkään työttömänä olleet, osatyökykyiset, ikääntyvät, muut vakavassa syrjäytymisvaarassa olevat työttömät työnhakijat ml. kuntoutustuelta työelämään palaavat henkilöt) työllisyydenhoidon päävastuun siirtämistä valtiolta kuntien vastuulle. Hankkeessa on mukana erikokoisia kaupunkeja ja kuntia, joten hankkeen pilotoinnilla saadaan monipuolinen ja kattava kokemus monialaisen palvelun ja kohderyhmän työllisyydenhoidon toimivuudesta erikokoisissa kunnissa.Hankkeen kohderyhmänä ovat osatyökykyiset työnhakijat, pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät työttömät ja muut syrjäytymisvaarassa olevat työttömät työnhakijat mm. kuntoutustuelta työelämään palaavat henkilöt.

Hankkeen päätavoitteena on jatkokehittää ja vakiinnuttaa työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimintaa. Monialaista yhteispalvelua ollaan laajentamassa kaikkiin Suomen kuntiin ja kuntien paikalliset lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Näin ollen pilotointia tarvitaan eri kokoisissa ja palvelujärjestelmiltään erilaisissa kunnissa. Yhteishankkeeseen tulevat kunnat edustavat sekä pieniä, keskisuuria että suuria kuntia. Vertaisoppiminen on todettu hyväksi työn kehittämisen työtavaksi.

Kuntien yhteisenä tavoitteena on kehittää kuntien sosiaalisen kuntoutuksen ja työhönkuntoutuksen palveluja tukemaan etenkin osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palveluja ja heidän positiivisia siirtymiä työllisyyspolulla. Kaikkien tavoitteena on kehittää kuntien pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa kuntien roolin noustessa työttömyyden hoidossa.

Monialaisen yhteispalvelun näkökulmasta keskiössä on kuntoutuskoordinaation ja sosiaalisen, lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen kehittäminen. Hanke tulee pilotoimaan ja kehittämään monia uusia työttömien palvelumalleja muun muassa terveydenedistämis- ja työkykyklinikkaa ja työkykykoordinaattoripalveluja ja sosiaalisen kuntoutuksen ryhmäpalveluja. Keskiössä on erilaiset työ- ja toimintakyvyn arviomallit ja niiden kehittäminen. Työ- ja toimintakyvyn arviointimalleja kehitetään aktiivisessa yhteistyössä valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden Työterveyslaitoksen Solmun (Työkykyviisari) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sokran (mm. Osallisuuden lisääminen). Kuntoutusosaamisen ja ohjausosaamisen kehittäminen on myös tärkeää, koska monialaisen yhteispalvelun asiakaskunnassa on tutkitusti huomattavan paljon etenkin sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeessa olevia. Monialaisen yhteispalvelun kohderyhmän ulkopuolella on myös syrjäytymisvaarassa olevia työttömiä, jotka tarvitsisivat parempaa kuntoutusohjausta ja kuntoutuskoordinaatiota edistyäkseen kuntoutuksen polulla kohti työelämää.

Vates-säätiö on ansioitunut valtakunnallinen toimija osatyökykyisten ja sitä kautta pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittäjänä ja kouluttajana. Työterveyslaitos on valtakunnallinen tutkimuslaitos ja kehittäjäorganisaatio, jolla on PARTY -hankkeessa erityisesti lääkärien kouluttajan rooli. Näin ollen Vates-säätiö ja Työterveyslaitos ovat keskeisiä osatoimijoita etenkin kouluttajan ja hankkeen valtakunnallisen juurruttajan roolissa. Valtakunnassa ei ole viime vuosina ollut systemaattista monialaista yhteispalvelua tukevaa yhteistä koulutusta. Vertaisoppiminen on myös ollut melko satunnaista.

Kunnat kaipaavat työllisyydenhoitoon uusia keinoja, koska tällä hetkellä kuntien rooli on nousemassa, mutta perinteisesti kunnilla on ollut käytössään selkeinä lainsäädännöllisinä työvälineinä ainoastaan kuntouttava työtoiminta ja palkkatukityö. Näistä palveluista siirtymät avoimille työmarkkinoille ovat kuitenkin harvinaisia. Tarvitaan lisää kuntoutuspalveluja, mutta myös uusia työllistymisen malleja. Raumalainen sosiaalinen yritys Taitokunto Oy lähtee PARTY -hankkeeseen osatoimijaksi kehittämään pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa ja ns. siirtymätyötä ja selvittämään edellytyksiä työpankkitoimintaan. Tätä kautta voisi kehittyä syrjäytymisvaarassa oleville työttömille uusi porras esimerkiksi hyvin menneen palkkatukisijoituksen jälkeen, ennen avoimille työmarkkinoille siirtymistä.

Vertaisoppiminen ja osaamisen kasvattaminen on hankkeen pääperiaatteita ja näin ollen hankkeeseen on otettu hankekumppaneita. Työeläkeyhtiö Varma tuo hankkeeseen ammatillisen kuntoutuksen osaamistaan kehittämistyön tueksi. Työhönkuntoutuksen yhdeksi haasteeksi on nähty henkilöstön työeläkekuntoutuksen osaamisvajeet. Työttömien yhdistyksillä (Turku ja Rauma) on suurina työttömien yhteiskuntaosallisuuden edistäjinä ja välityömarkkinoiden työllisyystoimijoina keskeinen rooli kolmannen sektorin edustajina hankkeessa. Porin kaupunki ja Kaarinan kaupunki tuovat omaa osaamisnäkemystään hankkeisiin. Porissa on muun muassa työllisyydenhoidon kuntakokeilu meneillään.

Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ja työttömien osallistaminen hankkeeseen on kaikkien osahankkeiden keskeinen tavoite. Osahankkeilla on monia osallistamisen malleja. Hanke pyrkii myös edistämään kansalaisten tasa-arvoista kohtelua ja palvelua kaikessa toiminnassaan. Horisontaaliset tavoitteet huomioidaan hankeryhmien toiminnassa ja Green Care palvelutoimintaa pilotoidaan hankkeen aikana.

Hankkeen tuloksena syntyy muun muassa sosiaalisen kuntoutuksen uusia palvelumalleja, kuntoutuksen koordinaatio ja työttöminen terveydenhuolto paranee ja työttömien työllistymisen edellytykset paranevat. Työttömien työelämä- ja yhteiskuntaosallisuus paranee.

Raumalla on toiminut Työvoiman palvelukeskus jo yhteispalvelukokeilun ajoilta asti ja Rauman kaupungilla on pitkä kokemus työllisyydenhoidon ja kuntoutuskentän kehittämisestä. Viimeisimpänä on käynnistynyt osallistavan sosiaaliturvan pilotti, josta on saatu tärkeitä oppimiskokemuksia työllisyydenhoidon, yhteiskuntaosallisuuden ja kuntoutuskentän kehittämiseen. Rauman kaupungin sosiaalipalvelut ja sen osana Työvoiman palvelukeskus ja työttömien terveydenhuolto on myös ISO-SF laatusertifioitu keväällä 2014 ja sitä kautta Rauman kaupungilla on annettavaa vertaisoppimiseen muiden kuntien kanssa.

Työterveyslaitoksen TTP-hanke toimii Rauman kaupungin koordinoiman PARTY-hankeen osahankkeena. TTP-hankkeen tavoitteet ovat:
1) Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen. Hankkeessa lisätään perusterveydenhuollon osaamista työ- ja toimintakyvyn arvioinnista ja kuntoutustarpeen arvioinnista erityisesti osallistavan koulutuksen kautta. Keskiössä on yhdessä oppiminen alueen kehittämistarpeista käsin. Yhteistyö Vates-säätiön kanssa.
2) Työttömien terveydenhuollon nykytilan selvittäminen kohdealueella ja työttömien palvelutarpeen tunnistaminen. Lisätään moniammatillista verkostosaamista alueen toimijoiden kesken mm. kehittämällä yhteistyössä konkreettisia toimintamalleja valtakunnalliseen käyttöön.
3) Hankekokonaisuuden itsearviointi yhteistyössä kaikkien osahankkeiden kanssa.
4) Tuotoksena syntyy työttömien työkykyä tukeva arvioitu toimintamalli, joka viedään käytäntöön hankkeessa.

TTP-hankkeen ja Solmu-hankkeen välistä yhteistyötä tehdään lähinnä koordinaatiohankeen koulutuksiin osallistumalla. Solmu-hankkeen koulutus kohdistuu Kykyviisarin käyttöön ja kehittämiseen. TTP-hankkeessa toteutettava koulutus taas keskittyy työttömien terveyspalvelujen kehittämiseen; mm. työkyvyn arviointiin, kuntoutusosaamiseen, työttömien terveyspalvelujen erityispiirteisiin, moniammatillisen yhteistyöhön kehittämiseen, työterveyshuollon toimintatapojen soveltamiseen alueen kehittämistarpeista käsin. Päällekkäisyyttä ei ole Solmu-hankkeen kanssa. Kehittämistyöhön liittyy alkukartoitusten tekeminen kohdealueella. Kartoitusten perusteella suunnitellaan koulutuspäivien sisällöt yhteistyössä Vates-säätion ja hallinnoivan organisaation Rauman kaupungin kanssa. Vates-säätiön osaaminen koulutuksessa painottuu osatyökykyisten työllistämisen työkaluihin, asiakastapauksiin, tuettuun työhön ja työhönvalmentajapalveluihin sekä valtakunnalliseen verkosto-osaamiseen, jota pystytään hyödyntämään myös hyvien toimintamallien valtakunnallisessa levittämisessä ja juurruttamisessa.

TTP- hankkeessa (PARTY-osahanke) Kykyviisaria ei voi soveltaa, sillä TTP-hankkeen asiakastietoja katsotaan taaksepäin; mitä ennen 300 pv työttömyyttä on tapahtunut ja mitä steppejä asiakkaalla on ollut. Kartoituksen perusteella TTP-hankkeessa saadaan lisämateriaalia alueen terveydenhuollon, TE- toimiston ja muiden viranomaistoimijoiden koulutuksen tueksi; mm. caseja, joista voi oppia. Kykyviisari keskittyy tämän hetkisen työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja Solmu-koordinaatiohanke saa esille asiakkaiden työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen hankkeen aikana. PARTY-hankkeessa Kykyviisaria sovelletaan pilottiasiakasryhmälle ja Solmu-/Sokra -koulutuksissa ja yhteistyössä osallistutaan myös Työkykymittariston kehittämiseen.

Hankkeet ovat aktiivisia jalkautumaan hankekuntien ulkopuolelle kertomaan hyvistä käytännöistä, palvelumallit ja toiminta dokumentoidaan ja arvioidaan kustannus-hyöty näkökulmasta hyvin, hankeyhteistyötä tehdään muiden hankekuntien kanssa ja etenkin koordinaatiohankkeiden kanssa, hanketoiminta kiinnitetään vahvasti meneillään olevaan lainsäädännön uudistuksiin ja valtakunnallisiin kehittämissuosituksiin ja sitä kautta saadaan vahvuutta juurruttamiseen ja levittämiseen. Kokonaishanke tekee itsessään myös aktiivista vaikutustyötä sekä lainsäätäjiin että poliittiseen järjestelmään hyvien käytäntöjen vakiinnuttamiseksi ja juurruttamiseksi. Hyödynnetään myös Innokylää (www.innokyla.fi), joka on hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö. PARTY-hankkeessa Innokylää hyödynnetään erityisesti uusien, hankkeessa luotujen toimintamallien levittämisessä. Innokylän kautta voidaan myös kertoa oman kehitystyön tuloksista sekä ottaa käyttöön muiden kehittämiä toimintamalleja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, osatyökykyiset ja muut syrjäytymisvaarassa olevat työnhakijat. Lisäksi esim. kuntoutustuen saajat tai eläkkeen lepäämään jättävät tai eläkkeellä olevat sosiaaliseen työtoimintaan osallistuvat henkilöt, joilla on edellytyksiä palata työelämään.

Hankkeessa kehitettävän matalan kynnyksen palvelun piiriin voi hakeutua myös muut kuntoutuksellista neuvontaa, apua tai tukea tarvitsevat työnhakija-asiakkaat (muut työttömät esim. maahanmuuttajat).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, Rauman, Turun, Salon, Someron ja Kaarinan kaupunkien, Euran ja Eurajoen kunnan henkilöstö, Rauman TaitoKunto Oy:n henkilöstö ja heidän yhteistyökumppaninsa, Kelan ja TE-toimiston ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat kuntoutusasiantuntijat, Vates-säätiön ja Työterveyslaitoksen henkilöstö, Työeläkeyhtiö Varma, kolmas sektori, välityömarkkinatoimijat, muut hanketoimijat ja elinkeinoelämä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voi olla myös muiden kuin osahankekuntien henkilöstöä ja verkostoa, jotta pystytään tukemaan hyvien käytäntöjen valtakunnallista ja alueellista levittämistä ja juurruttamista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 3 361 221

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 992 663

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 4 172 355

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 674 629

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1118

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Käytettävissämme on ollut työhallinnon tilastoja alueiden työttömien määrästä, koulutustaustasta, ammattialoista, osaamisesta, ikäjakaumasta sekä työttömyyden kestosta ja syistä miesten ja naisten kesken. Rauman osalta on tämän lisäksi mm. telakalta saatu henkilöstöluetteloita ja STX:n infopisteen kautta on saatu informaatiota mm. irtisanottujen sukupuolijakaumasta. v. 2015 irtisanotuista enemmistö on ollut miespuolisia telakkatyöntekijöitä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kaikessa hankkeen toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Matalankynnyksen palvelupisteessä voi asioida työttömien työnhakijoiden lisäksi mm. kuntoutustuen saajat - niin miehet kuin naisetkin, jotka tarvitsevat ko.palvelua. Työttömien työkykykoordinaattoripalvelut ja erilaiset ammattitaidon, osaamisen ja työkyvyn kartoitukset on suunnattu tasapuolisesti sekä miehille että naisille. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan miesten ja naisten erilaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Ryhmätoimintojen sisältöä suunniteltaessa selvitetään myös, mitkä ovat hankkeeseen osallistuvien naisten ja miesten odotukset ja kiinnostuksen kohteet ja eriytetään toimintaa tarpeen mukaan. Hankkeessa järjestetään molempia sukupuolia tasapuolisesti houkuttelevia osallistumismahdollisuuksia ja huomioidaan, että toiminta aktivoi ja auttaa eteenpäin sekä miehiä että naisia. Jatkoratkaisut osallistujille haetaan aina henkilökohtaisesti. Tutkimusten mukaan miehet ovat yleensä naisia vakavammassa syrjäytymisvaarassa työttömyystilanteissa (mm. päihteiden käyttö, itsemurhat), joten erityisesti miehiä pyritään innostamaan ja saamaan mukaan hankkeen toimintaan. Naisten selviytyminen työttömyydestä on helpompaa, koska heillä on yleensä päävastuu arjen pyörittämisestä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa halutaan kaikessa toiminnassa edistää sukupuolten tasa-arvoa, vaikka sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole varsinaisena PARTY -hankkeen päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Luonnonvarojen kestävä käyttö. Hankeryhmissä käsitellään myös ko. aihetta. Kestävä kehitys edellyttää, että kansalaiset ja yritykset tekevät sitä tukevia valintoja. Osahankkeiden kanssa on jo hankevalmistelussa pidetty ja tullaan myös hankeaikana pitämään hankeasioista videoneuvotteluja ja skypetetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä vähennetään myös asioita käsittelemällä hankeryhmissä. Kestävä kehitys edellyttää, että yritykset ja kansalaiset tekevät sitä tukevia valintoja (mm. egologiset materiaalihankinnat). Hankkeen palvelu säästää ilmastoa ja ympäristöä (ml. joukkoliikenteen ja kimppakyytien käyttö, palaverit pääosin videoneuvotteluin tai skypen kautta eli vältetään turhaa liikkumista). Osahankkeiden kanssa pidetään hankeasioista pääosin videneuvotteluja ja skypetetään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Projektissa lisätään tietoutta ja vastuutetaan osallistujia luonnonsuojeluun, edistetään vastuullista toimintaa, jonka avulla pyritään olemaan luontoa vahingoittamatta. Ryhmissä on myös Green Care -toimintaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Egologinen ajattelumalli huomioidaan kaikessa hanketoiminnassa haittojen minimoimiseksi: mm. asennekasvatus, energian säästö, joukkoliikenteen käyttö, jätteiden lajittelu ja kierrätys.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Natura 2000-ohjelman huomioiminen: Egologinen ajattelumalli kaikessa toiminnassa haittojen minimoimiseksi: mm. asennekasvatus, energian säästö, joukkoliikenteen käyttö, jätteiden lajittelu ja kierrätys. Ryhmissä ohjataan asiakkaita Natura 2000-ohjelman mukaiseen toimintaan ja Green Care -ajatteluun.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Kierrätysmateriaalin käyttö sekä projektihenkilöstön tarvikkeissa että ryhmämuotoisissa työtoiminnoissa (vahva yhteistyö mm. alueen eri kierrätysyksiköiden kanssa). Hankkeessa syntyvien jätteiden lajittelu, jolla lisätään myös hankkeeseen osallistujien kierrätysintoa. Asennekasvatuksella vaikutetaan osallistujien kulutustottumuksiin, arvostuksiin ja elämäntapaan. Tietoa jakamalla lievitetään vaikeuksia, joita muuttuvassa taloudessa voi syntyä. Eurajoen kunnan osahankekeessa on yhtenä tavoitteena kehittää kierrätystoimintaa siten, että sitä kautta tarjoutuisi myös työmahdollisuuksia projektiin osallistuville.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Asennekasvatuksella ja tiedottamisella edistetään osallistujien vastuunkantoa uusiutuvien energialähteiden käyttämiseksi: Egologinen ajattelumalli kaikessa toiminnassa haittojen minimoimiseksi mm. asennekasvatus, energian säästö, jätteiden lajittelu ja kierrätys.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Yritysten toimintaedellytysten parantaminen tietoutta lisäämällä mm. ammatillisen kuntoutuksen tarjoamat mahdollisuudet ja erilaiset palkkatuen muodot, erityisesti hankkeessa kehitettävä palkkatuen siirtomalli (ent. edelleensijoitus) sekä Työpankkitoiminnan kehittäminen. Osallistujille tehtävät ammattitaidon, osaamisen ja työkyvyn kartoitukset auttavat työnantajan ja työnhakijan aidossa kohtaamisessa. Yhdessä räätälöidyt työllistämismallit (palkkatuen siirtomalli ym) ja yrityspalveluyhteistyö edistävät paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 10
Hankkeessa päätavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa uudenlaista erityisryhmien (hankkeen kohderyhmän) työllistymistä edistävää monialaisen yhteispalvelun toimintaa ja levittää mallia myös valtakunnallisesti. Työ- ja toimintakyvyn kartoitukset sekä työkykykoordinaattorin palvelut edistävät osallistujien työhön ja/tai koulutukseen pääsyä jopa taloudellisesti tuetusti. Hankkeen avulla parannetaan osallistujien elämän perusedellytyksiä sekä koulutukseen tai työhön pääsyä. Hankkeessa kehitettävä palvelu lisää perheiden ja yksilöiden hyvinvointia ja ehkäisee mm. sosiaali- ja terveysmenoja (mukaanlukien lasten huostaanotot), koska palvelu on kokonaisvaltaista koko perhettä tukevaa palvelutoimintaa. Matalankynnyksen palvelu tarjoaa työnhakijoille ennaltaehkäisevää, varhain puuttuvaa moniammatillista ja kokonaisvaltaista palvelua "saman katon alla".
Liikkuminen ja logistiikka 6 8
Projektiin osallistuville järjestetään logistisesti helppokulkuinen palvelu (myös osaprojektien osalta), joka edistää projektiin osallistuvien taloutta, yhteiskunnan kestävää kehitystä ja ehkäisee luonnon ja ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta. Hankeryhmien osalta myös hyötyliikunta, liikuntaan ja kimppakyyteihin kannustaminen edistävät myös pienempien hiilijalanjälkien jättämistä. PARTY-hankke pyrkii käyttämään niin paljon kuin mahdollista mm. videoneuvotteluja ja skype-yhteyttä hanketyössä (ei vaadi liikkumista paikkakunnalta toiselle).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää yksilöiden ja perheiden yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia; palvelu on suunnattu sitä erityisesti tarvitseville. Hankkeessa mm. osallistujan kokonaistilanteen haltuunotto; terveydentilan selvittely ja terveyden edistäminen, ammatillisen, sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittely, jota kautta osallistujan elämänhallinta ja taloudellinen tilanne paranee, osaaminen lisääntyy, koulutustarpeet ja - mahdollisuudet selvitetään ja osallistujan sosiaalinen verkosto kasvaa. Hanke tarjoaa siihen osallistuville ohjattua muutostyötä eri elämänalueilla (työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu, palvelujen saumaton yhteistyö!). Hankkeessa pyritään aktiivisesti viemään havaittuja lainsäädännön aukkokohtia päättäjien tietoisuuteen tilanteen korjaamiseksi.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeessa edistetään tasa-arvoa erityisesti hankkeen kohderyhmän eli osatyökykyisten, pitkään työttömänä olleiden ja ikääntyneiden työnhakijoiden osalta. Hankkeen kohderyhmänä ovat tasapuolisesti sekä miehet että naiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen palvelu on suunnattu kaikkiin eri ammatti- ja ikäryhmiin sekä eri kulttuureihin (ml. maahanmuuttajat), joten tarjoamme kaikille kansalaisille yhdenvertaista palvelua. Hankkeessa toteutuu verkostoituva ja ratkaisukeskeinen työote, jolla edistetään sekä yhteiskunnallista että kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen palvelu kohdentuu erityisesti heikoimmassa asemassa oleville ko. palvelua tarvitseville. Tarjoamamme palvelu on matalan kynnyksen palvelua, jonne asiakkaan on helppo tulla (ei mielletä ns. viranomaispalveluksi) ja palvelu on kaikille kansalaisille tarjolla. Hankkeessa pyritään aktiivisesti viemään havaittuja lainsäädännön aukkokohtia päättäjien tietoisuuteen tilanteen korjaamiseksi.
Kulttuuriympäristö 8 9
Hanke tarjoaa osallisuutta ja toimintaa monimuotoisessa kultturiympäristössä. Hankkeella on myös vahva yhteistyö kulttuuritoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen avulla lisätään osallistujien kulttuuritietoutta ja edistetään sen käyttämistä osallistujien itsetunnon ja esiintymistaidon parantamiseksi.
Ympäristöosaaminen 7 8
Hanke edistää egologista ajattelumallia kaikessa toiminnassa haittojen minimoimiseksi: mm. tiedottamisen, asennekasvatuksen, ympäristön suojelun, oikeiden valintojen/hankintojen, energiansäästämisen, joukkoliikenteen käytön, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen ja Green Care-ajattelun avulla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä –hanke oli ESR:n/STM:n rahoittama Rauman kaupungin hallinnoima yhdeksän eri organisaation (Rauma, Turku, Salo, Somero, Eura, Eurajoki, Vates-säätiö, Työterveyslaitos ja Rauman TaitoKunto Oy) hankekokonaisuus. Hankekumppaneina oli Työeläkeyhtiö VARMA, Turun ja Rauman seudun työttömien yhdistykset sekä Porin ja Kaarinan kaupungit. Hankkeen kokonaisnettobudjetti oli päivitysten jälkeen noin 4,2 miljoonaa euroa.

PARTY:n osahankekuntien tavoitteena oli pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työnhakijoiden palvelujen parantaminen ja osallisuuden lisääminen. Mielestämme onnistuimme tavoitteessamme hyvin. Hankeaikana kehitimme uusia työkaluja monialaiseen palveluun mm. työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointimalleja, sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintoja sekä työttömien perusterveydenhuoltoa. Työnhakijat osallistuivat hankkeen toimintojen (mm. erilaisten ryhmätoimintojen) suunnitteluun. Osallistuneilta asiakkailta saatu palaute oli pääosin hyvää tasoa. Asetetut asiakasmäärätavoitteet saavutettiin. Hankkeen aikana asiakkaan elämänhallinta ja -laatu yleensä parani, monen asiakkaan tulevaisuudensuunnitelmat selkiytyivät ja lähes 28 %:lle löytyi joku ratkaisu (työ, opiskelu tai työkyvyttömyysetuus) hankkeen päättäessään.

Suuri osa hankkeeseen osallistuneista jatkoi hankkeen päättäessään kuntouttavassa työtoiminnassa. Kohderyhmässä on kuitenkin osa ihmisiä, jotka eivät ole autettavissa hankkeen keinoin. Heidän toimeentulonsa tulisi turvata työttömyysturvan sijaan perustulon tai toimeentulotuen avulla.

PARTY teki aktiivista yhteistyötä mm. valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden Työterveyslaitoksen Solmu -hankeen Kykyviisarikyselyn pilotoinnissa ja kehittämisessä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sokra -hankkeen kanssa Osallisuuden palasten (hankkeen hyviä käytäntöjä) kehittämisessä. Osallisuuden palasia on yhteistyössä Sokran kanssa viety Innokylään.

Kokonaishankkeen tavoitteena oli myös kuntoutus- ja ohjausosaamisen lisääminen PARTY -hankkeen koulutusten avulla. Tästä olivat vastuussa Vates-säätiön ja Työterveyslaitoksen/TTP osahankkeet yhteistyössä hallinnoivan organisaation Rauman kaupungin kanssa. Molempien osahankkeiden tehtävänä olikin ammattilaisten kuntoutus- ohjausosaamisen lisääminen yhteisten koulutusten keinoin sekä viestintä ja tulosten levittäminen valtakunnallisesti. Koulutusprosessin eteneminen noudatti asiakkaan palveluprosessin kulkua ja se oli onnistunut ratkaisu. Vates-säätiö toi koulutuksiin asiakkaan sosiaaliseen tukemiseen liittyvät kysymykset sekä moniammatillisen työskentelyyn panostamisen kysymykset. Työterveyslaitos taas toi työttömien perusterveydenhuollon ja ammatillisen kuntoutuksen kehittämisnäkökulman. Nämä tukivat omalta osaltaan asiakkaan kokonaistilanteen huomioinnin tärkeyttä.

PARTY:n koulutusten avulla pystyttiin nostamaan esille ja saamaan käytännön kehittämiseen lisää sellaisia teemoja, jotka ovat pitkäaikaistyöttömillä vähemmän käytössä. Esimerkkinä tästä on mm. ammatillinen kuntoutuksen keinot ja mahdollisuudet työttömyyden aikana. Koulutustilaisuudet olivat erittäin suosittuja ja sinne saatiin koko ajan enemmän osallistujia hankekuntien ulkopuolelta. Osallistujissa oli vähitellen enemmän myös terveydenhuollon edustajia. Hankkeen loppuvaiheessa saimme lääkärikunnankin aktivoitua koulutuksiin erityisesti Satakunnan alueella. Heidän osallistumisensa keskusteluun nähtiin arvokkaana lisänä. Koulutuspalautteiden perusteella hanke onnistui nostamaan esiin tutuista asioista uusia näkökulmia ja oivalluksia, joita ammattilaiset kykenivät jatkossa hyödyntämään omassa työssään.

Vates-säätiön osahankkeella oli projektisuunnitelmassaan valmius antaa yksittäisille osahankkeille lisätukea niiden omiin kehittämistarpeisiin esim. räätälöidyn koulutuksen, paikallisen yhteistyön kehittämisen tai konsultoinnin avulla. Tähän osahankkeet eivät joko osanneet tarttua tai tarjottua lisäresurssia ei osattu hyödyntää. Tämä tavoite toteutui vain osittain. Isoin yhtenäinen kokonaisuus toteutui Eurajoen ja Someron yhden työntekijän kuntaosahankkeessa. Hankkeen aikana toteutettiin heidän tuekseen 1,5 vuotta kestänyt työnohjauksellinen prosessi, jota veti Vates-säätiön työnohjaajakoulutuksen saanut työntekijä. Toinen iso kokonaisuus oli palvelumuotoilusta järjestetyt koko hankehenkilöstölle suunnatut webinaarit (3 kpl). Taitokunto jatkoi niiden jälkeen syventäen omaa työpankkitoimintansa palvelumuotoilua. Sekä webinaarit että jatkotyöstäminen toteutuivat tähän perehtyneen Vates-säätiön työntekijän tuella hankkeen loppupuolella ja se palveli osana hankkeen juurruttamista.

Tavoitteena oli kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työnhakuvalmiuksien sekä heidän tarpeisiinsa uusien kokonaisvaltaisempien palvelujen kehittäminen. Näihin tavoitteisiin päästiin kehittämällä työ- ja toimintakyvyn arviointimallia, lisäämällä työnhakijoiden osallisuuden kokemusta sekä palveluohjauksen parantamisella ja monialaista verkostoyhteistyötä tiivistämällä. Asiakkuus kohdentui erityisesti niihin, jotka olivat suurimman syrjäytymisuhan alla.

Osahankekunnissa työnhakijoiden työ- ja toimintakykyarvioinnissa päästiin selkeämpään toimintatapaan, jonka avulla on myös saatu asiakkaiden tilanteita eteenpäin. Moniammatillinen verkostoyhteistyö vakiintui ja löysi paikkansa osana TYP-työtä. Saimme myös toimivia uusia yhteistyökumppaneita erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen piiriin.

Haasteellinen asiakastyö vaatii resursseja, joten suurimmat hankekulut syntyivät hankehenkilöstön kustannuksista. Kuntavetoisten osahankkeiden ostopalvelu- ja muut kustannukset liittyivät pääosin kohderyhmän kanssa tehtävään työhön. Näitä olivat erilaiset asiantuntijapalvelujen ostot (mm. lääkäri- ja psykologipalvelut) sekä ryhmätoiminnoissa tarvittavat elintarvikkeet (kokkauspäivä, mm. "Halvalla hyvää" kuty-ryhmä), ryhmän materiaalit (kädentaitoja), arvioinnin välineet sekä ulkopuolinen ammattiohjaus (ostopalvelut) ryhmätoimintaan. Ostopalvelujen tavoitteena oli uusien ryhmätoiminnan sisältöjen luominen (mm. hevostoiminta, NLP- ja draamaohjaus, itsetunnon ja esiintymistaidon kohentaminen teatterin keinoin sekä kulttuuritietämys mm. museokäynnit). Lisäksi ryhmät osallistuivat sisällön tuottamiseen ja kustannuksia kertyi mm. erilaisten liikuntalajien kokeilusta (esim. keilaus, uinti, kuntosali ja jooga) sekä elämyksellisistä retkistä, joita ryhmäläiset olivat itse toivoneet. TTL:n ja Vates-säätiön osalla suurimmat hankekulut syntyivät hankkeeseen liittyvän koulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen kulueristä sekä hankkeen tutkimuksesta ja itsearvioinnista.

Asiakasosallisuus/kokemusasiantuntijuus toteutui PARTY -hankkeessa seuraavasti:
Jo PARTY -hankkeen suunnittelussa oli kokemusasiantuntija mukana. PARTY -hankkeen alkuvaiheessa palkattiin hanketyöntekijäksi kokemusasiantuntija, joka hoiti mm. matalan kynnyksen palveluja. Hankkeen ohjausryhmässä oli kokemusasiantuntija varsinaisena jäsenenä ja hänellä oli varajäsen. Hankerahoittajan STM:n Rauman vierailulla oli PARTY:n asiakasryhmä haastateltavana. Turun PARTY osahankkeella oli palkattuna kokemusasiantuntija maahanmuuttajatyöhön. Asiakkaiden osallisuuden kokemisen lisääminen onnistui erityisesti Kimmoke-ryhmissä ja asiakasraatitoiminnassa.

Rauman kaupungin järjestämässä työ- ja toimintakyvynarvioinnin kehittämistyössä, joka toteutettiin fasilitoinnin menetelmin, oli myös PARTY:n kohderyhmäasiakkaita mukana. PARTY:n asiakkaat pääsivät uusien ryhmätoimintojen suunnitteluun mukaan ja heitä oli myös ryhmissä mukana kokemusasiantuntijoina/apuohjaajina. Hanke järjesti myös asiakasraateja palvelujen kehittämiseksi. Kokemusasiantuntijoita oli mukana kokonaishankkeen eduskunnan vaikuttajatapaamisessa ja he saivat äänensä kuuluviin. Kokemusasiantuntijoita oli mukana hankkeesta tiedotettaessa (lehdistö, videot, seminaarit). Lisäksi kokemusasiantuntijoita oli mukana hankkeen päättöarvioinnissa. Näin kohderyhmäasiakkaille turvattiin mm. asiakkaan tasavertainen kuuleminen, todellinen asiakasvaikuttaminen ja asiakastarpeiden huomioiminen esim. toimintojen jatkokehittämisessä.

PARTY -hanke teki hankkeen loppuvaiheessa 7.11.2017 eduskuntavierailun tavoitteena viedä vaikuttajien tietoisuuteen hankkeen aikana havaittuja epäkohtia. Hanke jätti kansanedustajille yhdessä laaditun kirjelmän, johon oli kirjattu näitä epäkohtia. Viestitettiin myös, että sote- ja maakuntauudistuksessa on huomioitava osatyökykyisten ja kuntoutujien erilaiset palvelutarpeet. Palveluihin tulisi varata riittävästi henkilöstöresursseja.