Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20520

Hankkeen nimi: Terve kiinteistö, tehokas työympäristö TYRKKY

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0681365-1

Jakeluosoite: Kaartokatu 2, PL 72

Puhelinnumero: 019 764 200

Postinumero: 11101

Postitoimipaikka: Riihimäki

WWW-osoite: http://www.sykli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nina Teirasvuo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nina.teirasvuo(at)sykli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503634646

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Käytössä olevien kiinteistöjen keskiössä ovat kunnossapito, huolto sekä käyttäjien toimet. Oikealla tavalla huollettu ja käytetty rakennus säästää ympäristöä, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja tukee vähähiilistä taloutta. Suomessa rakennuskanta vie merkittävän osan yhteiskunnan energiantarpeesta ja rakennusten energiatehokkuutta onkin jo pyritty parantamaan erilaisin säädöksin ja toimenpitein. Aina ei kuitenkaan ymmärretä mm. energiatehokkuustoimien vaikutuksia kokonaisuuteen, mikä voi aiheuttaa sisäilmaongelmia tai kiinteistölle ennen aikaisen peruskorjaustarpeen. Kokonaisuuden toiminnasta vastaa kiinteistöhuolto. Kiinteistöhuolto on nopealla tahdilla teknistynyt, joten kiinteistöteknisten ja hybridijärjestelmien ymmärtäminen, niiden vaikutus ympäristöterveyteen sekä elinkaariajattelu luovat uusia osaamistarpeita kiinteistöalan ammattilaisille. Kiinteistöhuolto on enenevissä määrin osa kasvavaa ympäristöliiketoimintasektoria, sillä kiinteistöhuollolla on suoria vaikutuksia energiatehokkuuteen, kiinteistöjen elinkaareen, käyttäjien tyytyväisyyteen ja sisäilmaan.

Toteutettujen kehityshankkeiden, koulutusten ja sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella näyttää siltä, että sisäilmaongelmiin vaikuttavat rakentamisen laadun ja taloteknisten ratkaisujen lisäksi kiinteistönhoidon ja käyttäjien toiminta. Kiinteistönhoitajat ovat ammattilaisia, jotka päivittäisellä työllään varmistavat kiinteistön käytettävyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta. Heillä on työssään mahdollisuus havainnoida riskejä, nähdä jo syntyneet ongelmatilanteet sekä kuulla käyttäjien positiiviset ja negatiiviset kokemukset. Kiinteistönhoitajien koulutuksen avulla pystytään tehostamaan sisäilmaongelmien ja muiden kiinteistön ylläpitoon liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa kiinteistöjen käytettävyyttä ja kuntoa sekä pidentää kiinteistöjen käyttöikää ja elinkaaren hallintaa kouluttamalla kiinteistöalan toimijoita, kuten kiinteistöhuollon ja kunnossapidon henkilöstöä sekä työnjohtoa, edistää kunnossapitotöiden sekä kiinteistöhuollon laadunvarmistustoimenpiteiden toteutumista. Toimijoiden koulutustarpeet selvitetään ja niihin pyritään vastaamaan etenkin kiinteistönpidon osalta. Työntekijöiden osaamistarpeiden selvityksen myötä nähdään myös kiinteistönpidon ongelmakohdat.

Hankkeessa seurataan valittujen julkisten kiinteistöjen käyttömukavuutta ja terveellisyyttä. Oikeiden kiinteistönpidon käytäntöjen myötä saavutetaan parempia tuloksia sisäilman laadussa, energiatehokkuudessa sekä käyttömukavuudessa. Samalla kiinteistöjä käyttävien työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyy ja kiinteistönpidon ammattilaisten osaaminen karttuu entisestään. Hankkeen tuloksena syntyy ajankohtainen koulutuskokonaisuus kiinteistöhuollon henkilöstölle, joka ottaa kiinteistön ja sen käyttäjät kokonaisuutena huomioon.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kiinteistöhuollon ja kunnossapidon toimijat, työnjohto, tekniset isännöitsijät, tilapalvelujen johto niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työterveyshuollon toimijat, puhtaanapidon toimijat, rakennus- ja terveysvalvontojen työntekijät, organisaatioiden työsuojeluasiamiehet, kiinteistöjen käyttäjät. Organisaatioiden asiakkaat, kiinteistöjen omistajat, muut kiinteistö- ja rakennusalan toimijat, kuten tilaajat, suunnittelijat, rakennuttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 062

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 117 165

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 173 750

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 176 641

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Riihimäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolten välinen ero on otettu huomioon toteutussuunnitelman valmistelussa sukupuolten välisten näkemyserojen tasaamiseksi. Kiinteistöhuolto on miesvaltainen ala ja teknillinen näkökulma on alalla korostunut. Tämän vuoksi koulutukseen sisällytetään käyttäjän huomioiminen ja viestintä. Vaikka kiinteistön käyttäjissä on sekä miehiä että naisia, koetaan yleensä kiinteistötekniikka hankalaksi ymmärtää. Hankkeessa pyrimme lisäämään käyttäjän ymmärrystä kiinteistön toiminnasta, käyttäjän vaikutuksesta sekä tekniikan tuomista mahdollisuuksista ja reunaehdoista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten välillä on eroja työhyvinvoinnin arvioinnissa. Sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan huomioon koulutuksissa, perehdytysmateriaalien tekemisessä sekä arvioinneissa. Esim. hankkeessa edistetään alojen välistä yhteistyötä ja toisen työn ymmärtämistä. Kiinteistöhuolto on miesvaltainen ala ja teknillinen näkökulma on alalla korostunut. Tämän vuoksi koulutukseen sisällytetään käyttäjän huomioiminen ja viestintä. Vaikka kiinteistön käyttäjissä on sekä miehiä että naisia, koetaan yleensä kiinteistötekniikka hankalaksi ymmärtää. Hankkeessa pyrimme lisäämään käyttäjän ymmärrystä kiinteistön toiminnasta, käyttäjän vaikutuksesta sekä tekniikan tuomista mahdollisuuksista ja reunaehdoista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka sukupuolinäkökulma on tärkeä huomioda hankkeen toteutuksessa, tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 8
Kokonaisuuden ymmärtäminen ja hallitseminen kiinteistöhuollossa tehostaa luonnonvarojen käyttöä, esimerkkinä oikeaoppinen jätehuolto, energiansäästö sekä kiinteistöjen elinkaaren pidentyminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Kestävän kehityksen mukaiset toimenpiteet ja energiatehokkuus vähentävät riippuvuutta luonnonvaroista sekä auttavat varautumaan muuttuviin sääolosuhteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Kestävän kehityksen mukaiset toimenpiteet, kuten materiaali- ja energiatehokkuus, tukevat luonnon monimuotoisuutta pitkällä tähtäimellä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Energiatehokkaat toimenpiteet ja muut kestävän kiinteistönpidon toimenpiteet edistävät etenkin ilmanpuhtautta sekä toimivan ympäristöhuollon myötä myös vesistöjen ja maaperän puhtautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Pitkällä tähtäimellä kestävän kehityksen periaatteisiin kouluttatuminen vaikuttaa positiivisesti myös luonnon olosuhteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 8
Ympäristöhuolto osana henkilöstön koulutusta edistää materiaalitehokkuutta ja johtaa jätteiden vähentämiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 6
Henkilöstökoulutus, energiatehokas kiinteistönhuolto ja kestävän rakentamisen työpajat ulottuvat kiinteistönpidon lisäksi esimies- ja johtotasolle, jossa tehdään päätöksiä mm. energiaremontteihin ja -omavaraisuuteen liittyen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 8
Ympäristöterveyden osaamisen lisääminen edistää työn tuottavuutta ja työntekijöiden osaamisen kartuttaminen johtaa pitkäjänteiseen kehitykseen myös elinkeinorakenteessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 7
Kestävän kehityksen mukaisten käytäntöjen käyttöönotto edistää työntekijöiden asiantuntemusta, mikä voi johtaa palvelurakenteen muutokseen etenkin organisaatiotasolla.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Kestävän kehityksen koulutus organisaatiotasolla voi johtaa myös kestävien liikkumismuotojen ja logistiikan kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Terveellinen työympäristä (esim. sisäilman laatu) ja tiedon saanti edistää työhyvinvointia henkilöstön keskuudessa. Myös osaamisen kartuttaminen johtaa työhyvinvoinnin edistämiseen asiantuntemuksen ja ammattitaidon lisääntymisen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi hankkeessa mahdollistetaan henkilöstön osaamisen hyödyntäminen työhyvinvoinnin parantamisessa sekä tuetaan osallistumista organisaatiotason laadunarviointiin ja kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 3
Organisaation laajuinen kestävien käytäntöjen käyttöönotto edistää yhteistoiminnallisuutta ja siten myös yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Kiinteistökannan laadukas ylläpito on osa kulttuuriympäristöä tukevia toimenpiteitä.
Ympäristöosaaminen 7 8
Koulutus, perehdytys ja tiedotus edistävät koko henkilöstön ja sidosryhmien ympäristöosaamista ja syy-seuraussuhteiden tuntemusta esim. sisäilmaongelmien osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Terve kiinteistö, tehokas työympäristö -hanke totetettiin ajalla 2016-2018. Hankkeen tavoitteena oli edistää kiinteistöjen kestävää käyttöä parantamalla niiden käyttöikää, kuntoa ja käytettävyyttä kiinteistönhuollon uusilla ja kokonaisvaltaisilla ratkaisuilla. Hankkeessa painotettiin ennakoivaa ja havainnoivaa kiinteistönhuollon toimijoiden koulutusta sekä keskityttiin lisäämään vuoropuhelua toimijoiden välillä.

Asianmukainen kiinteistönpito vaikuttaa muun muassa kiinteistön kuntoon, energiatehokkuuteen ja sisäilmanlaatuun. Etenkin jälkimmäinen vaikuttaa myös työympäristön viihtyisyyteen ja työn tuottavuuteen. Miellyttävä lämpötila ja puhdas sisäilma edistävät työn tehokkuutta ja parantavat työilmapiiriä.

Hankkeessa laadittiin selvitysten perusteella 7 päivän koulutussuunnitelma materiaaleineen, jota toteutettiin hankeaikana neljässä eri kohteessa Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Janakkalassa (kesto 5 päivää). Koulutukseen osallistuivat kiinteistönhuollon ammattilaiset. Koulutus kattoi seuraavat osa-alueet: Ympäristöosaaminen ja työturvallisuus, rakennusfysiikka, sisäilma, vesi-ja viemäritekniikka sekä ilmanvaihtojärjestelmät, lämmitys- ja automaatiojärjestelmät sekä viestintä ja käyttäjien huomioiminen. Koulutuskokonaisuus keskittyi löytämään uusia ja kokonaisvaltaisia lähestymistapoja kiinteistönhuollon toiminnan kehittämiselle ja työntekijöiden osaamisen lisäämiselle. Ajatusmalli kannustaa elinikäiseen oppimiseen.

Koulutuksiin osalistui yhteensä 99 henkilöä, joista 88% suosittelisi koulutusta muille - vain 3,66% ei pitänyt koulutusta syystä tai toisesta suosittelun arvoisena. Kokonaisarvosana koulutukselle oli 4,1/5, mitä voidaan pitää varsin hyvänä. Koulutus antoi konkreettisa eväitä kiinteistönhuoltajien päivittäiseen työhön sekä korosti ennakoivan huollon ja ylläpidon merkitystä kestävässä kiinteistönpidossa. Myös käyttäjän ja kiinteistönhuollon välistä vuoropuhelua korostettiin. Kestävä kiinteistönhuolto edesauttaa energia-, resurssi- ja materiaalitehokkuutta sekä toteutuessaan vähentää ilmaan, veteen ja maahan kulkeutuvia päästöjä ainakin välillisesti, parhaassa tapauksessa myös välittömästi. Henkilöstön ympäristöosaaminen lisää myös pätevyyttä hoitaa haastaviakin työtehtäviä ja vaikuttaa omaan työ- ja kulttuuriympäristöön sekä sen viihtyisyyteen. Kestävässä kiinteistönhuollossa merkittävä rooli on myös taloudellisilla säästöillä, joita oikeat ja ennakoivat huoltotoimenpiteet ja kulutuksen seuranta edistävät.

Hankkeessa myös julkaistiin tietoa kiinteistönhuollon osaamistarpeista ja niiden kehittämisestä. Lisäksi päivitettiin kiinteistönhuollon osiota Ympäristöosaava ammattilainen -palvelussa ja laadittiin opastavia videoita niin kiinteistöjen käyttäjille kuin kiinteistönhuoltajillekin. Ennakoivan ja kestävän kiinteistönpidon toimenpiteitä toteutettiin koulutusmateriaalin laatimisen tukena myös muiden hankkeiden kanssa yhteistyössä.