Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20522

Hankkeen nimi: RIMENTORI - RINNEKOTISÄÄTIÖN TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄ MENTORIOHJELMA KEHITYSVAMMA-ALALLE

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rinnekoti-Säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0201976-8

Jakeluosoite: Rinnekodintie 10, 02980 ESPOO

Puhelinnumero: 02063 855 11

Postinumero: 02980

Postitoimipaikka: ESPOO

WWW-osoite: http://www.rinnekoti.fi/fi/etusivu

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kallio Henna-Marita

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektivastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henna-marita.kallio(at)rinnekoti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 712 4213

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

RIMENTORI - RINNEKOTI-SÄÄTIÖN MENTOROINTIOHJELMA


RIMENTORI-hankkeen päätavoitteena on tarjota erityisesti työttömänä oleville miehille keinoja päästä kiinni työelämään sekä vähentää työttömyyttä mentorointiohjelman avulla.

Hankkeen osatavoitteita ovat

1. Saada miehet kiinnostumaan sosiaali- ja terveysalasta sekä erityisesti kehitysvamma-alasta ja sen tukitöistä mentorointiohjelman avulla

2. Tarjota työttömille henkilöille työkokemusta turvallisesti ohjatussa ja aidossa työympäristössä käytännön työtä tekemällä

Hankkeen määrällisenä tavoitteena on tarjota työllistää vuosittain 20 henkilöä erilaisin työllisyyttä edistävin palveluin (työkokeilu keskeisenä). Määrä sisältää sekä alalle ohjattavat työttömät työnhakijat että työttömyysuhanalaiset henkilöt. Hanke suosii miespuolisia työttömiä työnhakijoita ja työttömyysuhanalaisia henkilöitä valitessaan ohjelmaan osallistuvia työnhakijoita. Tavoitteena on, että vähintään 70 % osallistujista on miehiä.

Mentoroinnilla tarkoitetaan RIMENTORI-ohjelmassa, että työnhakija voi tutustua kehitysvamma-alaan työskentelemällä yhdessä henkilökohtaisen mentorinsa (ohjaajansa, neuvonantajansa) kanssa kehitysvamma-alan avustavissa tehtävissä Rinnekoti-Säätiön eri toimipisteissä.

Mentorointiohjelman kesto on 2 kuukautta ja se toteutetaan kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Osallistuvat henkilöt otetaan työkokeiluun ohjelman ajaksi. Ohjelman alussa on osallistujia aktivoiva, ohjaava ja valmentava lähiopetusjakso (0,5 kk), jonka jälkeen siirrytään kokeilemaan avustavia töitä koulutetun mentorin ohjauksessa Rinnekoti-Säätiön eri yksiköihin (1,5 kk). Harjoittelujakson aikana kokoonnutaan muutaman kerran ryhmän kanssa yhteen reflektoimaan opittua ja kokemuksia. Yksilövalmennusta kukin osallistuja saa koko ohjelman ajan.

Mentrointiohjelman jälkeen osallistujat voivat työllistyä mahdollisesti palkkatuella Rinnekoti-Säätiöön, Lakiston palvelut Oy:n kautta eri tehtäviin sekä avoimille työmarkkinoille. Osallistujat saattavat myös jatkokouluttautua joko hakeutumalla opintoihin oppilaitokseen tai Rinnekoti-Säätiöön oppisopimuksella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Aktoreina ensisijaisesti eri ikäiset miehet ja toissijaisesti naiset

• joilla ei ole ammatillista koulutusta
• jotka ovat kouluttautuneet jollekin alalle, jolla ei ole työtä
• jotka eivät tiedä millaista työtä haluavat tulevaisuudessa tehdä
- ikääntyvät rakennetyöttömyyden takia työttömäksi jääneet henkilöt
• pitkään työttömänä olleet
• yli vuoden työttömänä olleet
• työttömyysuhanalaiset osatyökykyiset käytännön osaajat

Edellä mainittuja henkilöitä on sekä kantaväestössä että maahanmuuttajataustaisessa väestössä.

Mentorit

• Rinnekoti-Säätiössä työskentelevät alan ammattilaiset, joilla on koulutusta ja/tai paljon kokemusta ja osaamista kehitysvamma-alalta
• Rinnekoti-Säätiön tukitoiminnoissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Kehitysvammaiset henkilöt, jotka saavat parempaa palvelua henkilöstön osaamisen kehittämisen ja työn keskittämisen kautta. Työn keskittämisellä tarkoitetaan tässä sitä, että ammattihenkilöstö voi keskittyä paremmin osaamisalueelleen saadessaan apua avustaviin tehtäviin.

- Oppilaitokset, jotka saavat uusia hakijoita kehitysvamma-alan tutkintoihin, joiden motivaatiota on perusteellisesti selvitetty ja tuettu. Tästä seuraa myös, että alalle valimistuu motivoituneempaa ja osaavampaa työvaoimaa.

- Työnantajat, jotka saavat työelämän perustaidoilla varustettuja nuoria töihin sekä motivoituneita, osaamistasonsa tiedostavia ja valmennettuja yli 54-vuotiaita eri alojen osaajia.

- TE-palvelut, jotka saavat apua työllistämispalveluiden toteuttamiseen hankkeelta

-Sosiaali- ja terveysalan sekä työllistämisalan ammattilaiset, jotka saavat uutta kokemusperäistä tietoa sekä apua toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä mahdollisesti tulevaisuudessa työvoimaa, jonka osaaminen on varmistettua koulutuksen kautta.

- Henkilöstöhallinnon ammattilaiset, jotka saavat tietoa mentoroinnin toimivuudesta sekä laadukkaiden perehdytyskäytänteiden kehittämisestä ja hyödyistä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 170 497

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 147 431

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 170 497

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 147 431

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisvaltaisuudessa terveys- ja sosiaalityönalalla on useita tutkimuksia ja seurantaa (barometrit ym.). Rinnekoti-Säätiö ei ole tässä sukupuolijakauman suhteen poikkeus.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
79% aktoreista miehiä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoitteena on edistää erityisesti miesten työllistymistä naisvaltaisella alalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Koulutuksen ja työkokeilun kautta Rinnekoti-Säätiön kestävän kehityksen periaatteet tulevat esiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ekologisuus yleensä toiminnassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Työkokeilun aikana tulee esiin asiakkaidemme kanssa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Työkokeilun aikana tulee esiin työyksiköissä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Työkokeilun aikana lajitellaan jätteitä kaikissa paikoissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Osalla voi nousta esiin työyksiköissä, osalla ei.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Kohderyhmänä työttömät syrjäytymisvaarassa olevat miehet. Työttömästä työntekijäksi tavoitteena.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Ammatillisen osaamisen kehittämisenä syntyy aineetonta tuotetta ja parempaa palvelua kehitysvammaisille. Myös mallin tuotoksena syntyy palvelua työttömille työnhakijoille, joka on aineetonta.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Työllistettävät pyritään työllistämään omalle asuinalueelle sekä parhaiten sitä tukevaan Rinnekoti-Säätiön yksikköön. Valmennusjaksot pidetään pääasiassa Lakiston alueella, mutta osallistuja tulee metropolialueen ulkopuolelta, niin hän voi tarvittaessa majoittua Lakiston alueella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
RIMENTORI-ohjelma edistää niin työttömien kuin Rinnekodin ammattilaisten ja asiakkaiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Mikäli asiakkaiden ohjautuvuus ohjelmaan on tavotteiden mukaista, RIMENTORI edistää vahvasti tasa-arvoisuutta hoitoalalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Asiakkuuksia löytyy niin kantaväestöstä kuin maahanmuuttajista.
Kulttuuriympäristö 6 8
Rinnekoti-Säätiö on vanha säätiö, jolla on merkittävä asema Suomen kulttuuriperimässä. RIMENTORI-ohjelmassa tutustutaan myös organisaation historiaan ja lisätään näin tietoa arvokkaasta ja tunnetusta suomalaisesta kulttuuriympäristöstä.
Ympäristöosaaminen 0 2
Kestävän kehityksen periaatteet ja ekologisuus jokaisessa yksikössämme.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päämäärä Hankkeen päämääränä oli tarjota työttömänä oleville miehille keinoja päästä kiinni työelämään sekä vähentää työttömyyttä mentorointiohjelman avulla. Osatavoitteena oli saada miehet kiinnostumaan sosiaali- ja terveysalasta mentorointiohjelman avulla sekä tarjota työttömille henkilöille työkokemusta turvallisesti ohjatussa ja aidossa työympäristössä käytännön työtä tekemällä. Sosiaali- ja terveysala ja kehitysvamma-ala ovat naisvaltaista ja alalle tarvitaan lisää miehiä. RIMENTORI-hanke vastasi erityistavoitteeseen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen (8.1). Hankkeen pääkohderyhmänä olivat miehet, mutta hankesuunnitelman mukaisesti myös naisia voitiin ottaa mukaan ohjelmaan 30 %, ja heitä oli 24 % osallistujista.

Toteutus
Hanke tarjosi yhteensä 42 työttömälle työnhakijalle TE-toimiston kahdeksan viikkoa kestävän työkokeilujakson. Työkokeilut järjestettiin ryhmämuotoisina neljässä eri ryhmässä. Työkokeilujaksosta kolme ensimmäistä viikkoa oli ryhmämuotoista valmennusta kehitysvamma-alalle ja viisi viikkoa käytännön työskentelyä kehitysvamma-alan työpaikalla mentorin tukemana.

Valmennusjakso
Valmennusjaksoon sisältyi Rinnekodin asiantuntijoiden pitämiä luentoja mm. aiheista
• Kehitysvammaisuus
• Kehitysvammaisen ihmisen avustaminen
• Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa
• Työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvointi
• Arjen kuntoutuksen perusteet
• Miehenä työssä sosiaali- ja terveysalalla
Lisäksi jakson aikana tehtiin useita tutustumiskäyntejä kehitysvamma-alan yksiköihin ja alan oppilaitokseen.

Mentorikoulutus
Käytännön työskentelyjakson aikana työkokeilijoita tukivat työpaikoilla alan ammattilaiset, mentorit. Mentoreille tarjottiin ennen työkokeilujakson alkamista koulutus mentorointiin ja he pääsivät myös tapaamaan oman työkokeilijansa ennen jakson alkua. Mentoreita koulutettiin hankkeessa yhteensä 52 henkilöä 1,5 päivän mittaisella mentorikoulutuksella.
Kolmen ensimmäisen ryhmän kohdalla käytännön jakson työpaikat sijaisivat Rinnekodin kehitysvammayksiköissä pääkaupunkiseudulla. Viimeisen, neljännen ryhmän kohdalla, mentorointimallia levitettiin myös muille alan toimijoille ja näin kerättiin kokemuksia laajemmin. Tuolloin valmennusjakso järjestettiin Rinnekodissa kuten aikaisempien ryhmienkin kohdalla, mutta käytännön työskentelyjakson työpaikat sijaitsivat eri kehitysvamma-alan toimijoilla pääkaupunkiseudulla. Mukana pilotoinnissa olivat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, ASPA-säätiö, Mereo – Vanhusten palvelukotiyhdistys ry, Helsingin kehitysvammatuki 57 ry sekä Lyhty ry. Pilottikokeilu toteutui onnistuneesti ja mukaan lähteneet työkokeilupaikat osoittivat aktiivisuutta mentorointia kohtaan sekä halusivat olla mukana tukemassa työkokeilijan työuralla etenemistä esim. jakamalla tietoa oppisopimus- ja työllistymismahdollisuuksista. Osassa esimiehiä heräsi kiinnostus palkkatukityöllistämisestä.

Tulokset
Hankkeen aikana osallistujilta, sekä työkokeilijoilta että mentoreilta, kerättiin kirjallisia palautteita valmennusjaksosta, mentorikoulutuksesta sekä käytännön työskentelyjaksosta. Kaiken kaikkiaan ohjelma koettiin hyödyllisenä, tarpeellisena ja toimivana. Lähes poikkeuksetta työkokeilijat innostuivat kehitysvamma-alasta ja olivat kiinnostuneita työllistymään alalle.

Marraskuuhun 2017 mennessä saatavilla olevien tietojen mukaisesti, 34 % osallistujista on jatkanut opiskelemaan alaa joko hoiva-avustajan, lähihoitajan tai sairaanhoitajan opintoihin. Osallistujista 23 % on myös työllistynyt tuntityöhön tai määräaikaiseen työsuhteeseen opintojen ohella tai muutoin. Muutama osallistuja on työllistynyt muulle alalle. Kun mukaan luetaan edellä mainittujen lisäksi myös muun alan opinnot aloittaneet sekä kuntouttavaan työtoimintaan tai vapaaehtoistyöhön jatkaneet, on osallistujista aktivoitunut kaiken kaikkiaan 63 %. Keskeyttäneitä työkokeilijoita on hankkeessa ollut kaiken kaikkiaan 10 %, joista yksi keskeytys johtui opintojen aloituksesta.

Hanke on ollut esillä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa sekä eri julkaisuissa. Hankkeen tuloksia on jaettu myös eri seminaareissa kuten Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivillä, Vates-säätiön Työllistämisen kehittämispäivillä ja TE-palveluiden järjestämässä Työ kuuluu kaikille -verkostotapahtumassa. Tätä kautta alan tasa-arvokysymys, mentorointimalli sekä siinä ohella kehitysvamma-ala, ovat saaneet näkyvyyttä. Alan ammattilaiset lähtivät mentorointiin mukaan yllättävän innokkaasti. He halusivat tukea osaltaan työttömien urapolkuja, houkutella uusia miestyöntekijöitä alalle sekä tehdä kehitysvamma-alaa tunnetummaksi ja kutsuvammaksi. Innostus lisääntyi myös selvästi mentorikoulutuspäivissä ja tehtävä nähtiin tärkeänä.

Laajasta viestinnästä huolimatta, hankkeen haasteena oli ensimmäisten ryhmien kohdalla työnhakijoiden ohjautuminen hankkeeseen. Tiedon työkokeilumahdollisuudesta suurin osa hakijoista oli saanut TE-palvelujen kautta, mutta myös esim. Metro-lehden ilmoitus herätti joidenkin osallistujien kiinnostuksen. Valinnat ohjelmaan tehtiin hanketyöntekijöiden haastattelujen kautta.

Hankkeessa kehitetty toiminta on mallinnettu ja tuotteistettu ja TE-palvelut on osoittanut kiinnostusta ostaa mallia ostopalveluna.