Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20523

Hankkeen nimi: Monitaitoinen rakennuksen energiasuunnittelija

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: Visamäentie 35 B

Puhelinnumero: 03 6461

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lassi Martikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lassi.martikainen(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408221734

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tulevaisuudessa energia-alalla tarvitaan yhä enemmän teknisen alan osaamista ja ammattilaisia. Uuden energiateknologian kysyntä kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Pientuotantoa tullaan rakentamaan tuottajien omiin tarpeisiinsa esim. pientuulivoimalan tai aurinkopaneelien avulla. Uudenlaista osaamista ja tekniikkaa tarvitaan mm. uusiutuvia energianlähteitä käyttävässä tuotannossa ja sen suunnittelussa, asentamisessa, huollossa ja kunnossapidossa. Osaaminen liittyy esim. lämpöpumppujärjestelmiin, maalämpöön, aurinkolämpöön ja –sähköön sekä tulisijojen monipuoliseen käyttöön ja biopolttoaineiden käyttöön. Uusia osaamistarpeita on odotettavissa järjestelmien suunnittelu- ja mitoitustehtäviin.

Rakennetun ympäristön energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät kaiken aikaa. Energiatehokkuusosaamisessa korostuu kyky hahmottaa asioiden keskinäisiä kytköksiä ja kyvykkyys kehittää kokonaisvaltaisesti ja teknistaloudellisesti energiatehokkaita kestäviä ratkaisuja.

Hankkeessa kehitetään rakennusten (pientalot, pienet tuotantotilat) energiasuunnitteluun, energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvää teknisen ammattiosaamisen kohentamiseen liittyvää täydennyskoulutusta rakennus-, talo- ja kiinteistötekniikan osaajille, viranomaisille, isännöitsijöille, kiinteistönvälittäjille ja rakennuttajille. Koulutuksen sisällöllisiä tarpeita selvitetään yhteistyössä alan yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Hankkeen sisällöllinen painopiste on uusiutuvan energian käytön lisäämisessä mutta myös rakenteellista energiatehokkuuden parantamista käsitellään.

Hankkeessa suunnitellaan, valmistellaan, kokeillaan ja kehitetään koulutuskokonaisuus, joka painottuu rakennusten (pientalot, pienet tuotantotilat) monipuoliseen energiasuunnitteluun, jossa rakennuksen energiatalous huomioidaan kokonaisuutena, ei yksittäisten osien summana. Koulutus suunnataan henkilöille, jotka työtehtävissään tarvitsevat tai tulevat tarvitsemaan tietämystä rakennusten energiatehokkuudesta, uusiutuvasta energiantuotannosta ja sen hyödyntämisestä sekä hahmotuskykyä, miten ja mistä elementeistä rakennuksen energiahuolto suunnitellaan ja miten eri tekijät vaikuttuvat toisiinsa. Hankkeen aikana toteutetaan täydennyskoulutukseen soveltuva pilotointikoulutus valituista aiheista. Myöhemmin koulutus voi olla myös osa tutkintoon johtavia opintoja.

Hankkeen tavoitteena on kehittää rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöalan ammattilaisten rakennusten energiasuunnitteluun liittyvää osaamista ja vastata kasvavaan tarpeeseen energiasuunnittelun moniosaajista. Hankkeen tavoitteena on myös laajentaa ja synnyttää uutta osaamista hakijan organisaatioon.

Hankkeessa syntyy kiinteistöjen energiatalouden hallintaan liittyvä moderni ja monimuotoinen koulutuskokonaisuus. Hanke sisältää koulutuksen sisällön suunnittelun, koulutusmateriaalin valmistelun, koulutuksen pilotoinnin ja sen yhteydessä tehtävän arvioinnin. Hankkeella luodaan pohja koulutukselle, jota hakija kehittää edelleen hankkeen jälkeen.

Horisontaalisista periaatteista sukupuolten tasa-arvo on huomioitu tekemällä toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ja ottamalla hankkeen toteutustapojen valinnassa huomioon molempien sukupuolten osallistumismahdollisuudet. Hankkeen vaikutukset kestävän kehityksen edistämiseen ovat hyvin myönteisiä, sillä uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto edistää paitsi ekologista kestävyyttä myös taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ympäristön kuormittumisen vähenemisen kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöalan ammattilaiset, joiden tehtäväkenttään rakennusten energiatehokkuuteen ja energiantuotantoon sekä niiden suunnitteluun liittyvät toimenpiteet kuuluvat tai tulevat kuulumaan tulevaisuudessa. Hankkeen toimenpiteet on suunnattu ensisijassa teknisen (rakennus-/talotekniikka) koulutuksen omaaville henkilöille, jotka työskentelevät esimerkiksi pientalosuunnittelijoina tai uudis- ja korjausrakentamisen urakoitsijoina sekä teknisen/kaupallisen koulutustaustan omaaville henkilöille, joiden tehtäväkenttää rakennusten energiatehokkuus ja energiasuunnittelu sivuavat, esimerkiksi isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös Hämeen ammattikorkeakoulun hankkeeseen osallistuvat opetus- ja tutkimushenkilöt, joiden osaamisalueet laajenevat hankkeen toteutuksessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä hankkeen toteutuksen aikana voidaan pitää Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoita, joille on tarkoitus tarjota tulevaisuudessa hankkeen teemaan liittyviä uusia opintojaksoja. Tutkinto-opiskelijoille tarkoitettua koulutusta suunnitellaan hankkeessa (toimenpide 1.5).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 112 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 112 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 160 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen

Kunnat: Loppi, Jokioinen, Riihimäki, Hausjärvi, Ypäjä, Tammela, Hämeenlinna, Humppila, Janakkala, Hattula, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Visamäentie 35 B

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke keskittyy ensisijaisesti teknisen korkeakoulutuksen omaavien henkilöiden ammattitaidon kehittämiseen, joten toimintaympäristön analyysi painotettiin tähän lähtökohtaan. Arviointi perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tasa-arvotiedon keskus Minnan verkkosivujen artikkeleihin, julkaisuun ”Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa – opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön (KoulutusAvain Oy, WoM Oy ja työ- ja elinkeinoministeriö, 2011) sekä opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen tietoihin (2015). Rakennusala on yksi miesvaltaisimmista aloista, jossa yli 90 % työskentelevistä on miehiä. Myös suoritettujen rakennus- ja talotekniikan amk-tutkintojen määrä vastaa tätä jakaumaa, sillä noin 10 vuoden ajanjaksolla tilastoituna miesten osuus rakennustekniikan amk-tutkinnoista on 80 % ja talotekniikassa 89 %. Rakentamisen toimialalla naisyrittäjien osuus on runsas 5 % kaikista yrittäjistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutustapojen valinnassa huomioidaan, että ne edistävät sekä miesten että naisten osallistumista. Sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeen toimenpiteisiin sekä seurantaan koko hankkeen ajan ja se huomioidaan hankkeessa tehtävissä arvioinneissa, raportoinnissa sekä tiedotuksessa ja viestinnässä. Hankkeen toteuttamista ohjaa myös hakijan laatukäsikirjan mukainen toimintaohje yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 6
Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja niihin liittyviä ympäristövaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 6
Uusiutuva energiantuotanto ja energiatehokkuus vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisen myötä myönteisesti ilmastonmuutosten aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 3
Uusiutuvan energian käyttö vähentää uusiutumattomien fossiilisten energianlähteiden käyttötarvetta ja siten turvaa luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 6
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät korvattaessa fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla ja energiankäytön tehostuessa. Pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisriskit esimerkiksi polttoaineiden kuljetuksiin liittyen vähenevät korvattaessa öljyä uusiutuvalla energialla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Hanke edistää taloudellista kestävyyttä parantamalla rakennusten materiaali- ja energiatehokkuutta. Hankkeen toiminnoissa huomioidaan jätteen syntymisen ehkäisy hyödyntämällä mm. digitaalisia opiskelumenetelmiä ja -välineitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 5
Hankkeen päätavoite on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat suoraan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen koulutuksen kautta. Välillisesti hyöty laajenee, kun koulutukseen osallistuneet hyödyntävät oppimaansa työtehtävissään, esimerkiksi asiakastilanteissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hankkeen toteutuksessa käytetään ensisijassa paikallisia kohteita oppimisympäristöinä ja vierailukohteina. Hanke tuo lisäarvoa Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa toimintalinjoiksi nimettyihin monipuolisen asumiseen ja hyvinvointiin sekä biotalouteen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hanke edistää maakunnassa osaamisen vahvistumista, työvoiman ammattitaidon ja pätevyyden kohentumista, vähäpäästöistä hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Koulutukseen osallistuneiden valmiudet kehittää, suunnitella ja toteuttaa rakennusten uusiutuvan energian käytön lisäämisen ja energiatehokkuuteen liittyviä palveluita paranevat. Uudet palvelut edistävät vähähiilisen yhteiskunnan kehittymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Energian lähituotanto ja energiatehokkuus vähentävät fossiilisten polttoaineiden ja niillä tuotetun energian kuljetus- ja siirtotarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen lisääntyvä käyttö vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja parantaa Suomen omavaraisuutta, mitä voidaan pitää yhteiskunnan hyvinvointia edistävänä tekijänä. Hanke edistää myös ammatillista hyvinvointia lisäämällä koulutukseen osallistuvien osaamispääomaa.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen kohderyhmään kuuluvilla on tasapuolinen mahdollisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin.
Kulttuuriympäristö 3 5
Hankkeella on vaikutusta rakennettuun ympäristöön ja sen estetiikkaan rakennuksissa käytettävien energiantuotantojärjestelmien kautta esimerkiksi aurinkopaneelijärjestelmien ja lämpöpumppujen ulkoyksiköiden näkyminen kaupunkikuvassa. Maisemakuvalliset haasteet järjestelmien suunnittelussa otetaan hankkeessa huomioon.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hanke edistää uuden energiateknologian käyttöönottoa. Hankkeeseen osallistuvien ympäristöosaaminen vahvistuu sekä poikkitieteellisesti että teoreettisella ja käytännönläheisellä tasolla. Hankkeen osallistuvat toimivat ympäristötiedon välittäjinä, jolloin ympäristötietoisuus vahvistuu myös hankkeeseen osallistuvien organisaatioissa, sidosryhmissä ja asiakaskunnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa on pyritty päivittämään ja laajentamaan työssäolevien osaamista vastaamaan nopeaa energia-alan muutosta, jossa esim. pientuotannon ja uusiutuvan energian kysyntä on vahvassa kasvussa. Tarjolla oleva koulutus ei ole vastannut kasvavaa tarvetta rakennuksen energiatalouden hallinnan moniosaajista. Rakennuksen energiasuunnittelu edellyttää laaja-alaista ymmärrystä niin energianlähteistä, energiantuotantotavoista, rakennuksen rakenne- ja muista teknisistä ominaisuuksista sekä taloudellisuudesta. Tästä seuraa, että koulutuksen, joka tähtää tällaisen osaamiseen kehittämiseen, laajuus on merkittävä, jotta todellista osaamista voi syntyä.

Hankkeella oli kolme päätavoitetta: Kehittää pienten rakennusten energiasuunnitteluun liittyvää osaamista ja vastata sitä kautta kasvavaan tarpeeseen energiasuunnittelun moniosaajista, laajentaa ja synnyttää uutta osaamista toteuttajan organisaatioon sekä tuottaa kiinteistöjen energiatalouden hallintaan liittyvä moderni ja monimuotoinen koulutuskokonaisuus.

Hankkeessa suunniteltua koulutusta kokeiltiin kahdessa pilotointikoulutuksessa, joista ensimmäinen osa oli päivän mittainen, toi esille aihepiirejä, joita toisessa koulutuksessa (kuusi päivää) käsiteltiin tarkemmin. Näihin koulutuksiin osallistui enemmän henkilöitä ja yrityksiä kuin tavoite oli. Koulutukseen osallistuneilta saadussa palautteessa pidettiin hyvänä juuri koulutuksen laaja-alaisuutta. Hankkeen voidaan katsoa kehittäneen koulutukseen osallistuneiden osaamista. Hanke tuki merkittävästi myös hankkeen toteutukseen osallistuneen hankehenkilöstön osaamisen kehittymistä. Heidän kauttaan osaamista leviää opetukseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä myös muualle organisaatioon. Koulutus on hankkeen aikana suunniteltu ja toteutettu suunnitelman mukaan. Koulutus rakentuu kuudesta moduulista, joille kullekin on asetettu osaamistavoitteet ja sisällöt. Koulutusta varten on koottu olemassa olevista aineistoista opiskelumateriaalia ja tehty tai teetetty tarvittavin osin uutta materiaalia.

Hankkeen tuloksena syntyi teknisen koulutustaustan (insinööri, teknikko tai vastaava talo-, rakennus-, sähkö- ja automaatio- tai LVI-tekniikassa) omaaville henkilöille suunnattu monitaitoinen rakennuksen energiasuunnittelija -täydennyskoulutus, jota testattiin hankkeen aikana. Uuden koulutuksen rakentaminen koostui suunnitteluvaiheesta, koulutusmateriaalin valmistelusta, pilotointikoulutuksien suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta sekä pilotointien arvioinnista ja jatkokehityksestä.