Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20525

Hankkeen nimi: Hyvä alku Hämeessä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0205303-4

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 03 6581600

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.kktavastia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Alhainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: monikulttuurisuuskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.alhainen(at)kktavastia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4347008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hämeenlinnan kaupunki, 0146921-4
Suomen Akateemisten Naisten liitto, Luetaan yhdessä- verkosto, 0550388-9
Hämeenlinnan seudun Setlementti ry, 1524933-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää toimiva alueellinen palvelumalli, jossa kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajat saavat palveluja joustavasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Hankkeessa kuvataan kotoutumisen alkuvaiheen prosessit ja palveluketjut alueen eri kotoutumisesta vastuussa oleville toimijoille ja pyritään vähentämään eri organisaatioiden mahdollisia päällekäisiä toimintoja. Kotoutumistyö tehostuu ja sen laatu paranee, kun palveluketjut toimivat koordinoidusti. Kotoutumisen tehostuminen vahvistaa maahanmuuttajien siirtymistä työmarkkinoille ja heidän kiinnittymistään paikkakunnalle. Hankkeessa käytetään palveluverkoston toimijoiden välistä prosessi- ja verkostotyötä, vahvistetaan toimijoiden monikulttuurisuusosaamista koulutuksin ja mentoroinnein ja kehitetään uudentyyppisiä kotouttamiskoulutusmalleja. Hankkeen tuloksena syntyy kuntien, TE-hallinnon, koulutusorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja maahanmuuttajien itsensä kehittämä alkuvaiheen kotoutumisen toimintamalli. Siinä palvelujärjestelmä katvealueet ja päällekäisyydet on poistettu, kotoutumisprosessin vastuut ja työnjaot ovat selkeät ja viestintä organisaatioiden välillä toimii tehokkaasti. Kotouttamisen polku johtaa koulutusmoduleihin, jotka takaavat nopean pääsyn suomen kielen opintoihin ja siirtymiseen työmarkkinoille. Maahanmuuttajat toimivat aktiivisina kansalaisina ja omien palveluidensa kehittäjinä ja tukevat toisiaan vapaaehtoistyön verkostoissa. Työelämä tunnistaa maahanmuuttajat kansainvälistymisen ja kasvun resurssina. Sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon hankkeessa: turvapaikanhakijataustaisesti Suomeen tulevista suurin osa on miehiä. Naisten osallistumisessa koulutuksiin näkyy lastenhoidon vaikutus. Hankkeen toiminnassa tavoitellaan mm. kotiäitien saamista alkukartoituksiin, ohjaukseen ja koulutusmoduuleihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pilottihankkeiden kohderyhmään kuuluu laajasti kotoutumisen alkuvaiheessa olevia maahanmuuttajia, esimerkiksi Hämeenlinnan seutukunnan:

1. TE - palvelujen maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka ovat alkuvaiheen kotoutumispalveluiden ja / tai ohjauspalveluiden tarpeessa, esimerkiksi ennen kotoutumiskoulutuksen alkamista. Ensisijaisesti kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajat, mutta tarvittaessa myös muita kotoutumislain soveltamisalaan kuuluvia maahanmuuttajia. (Hämeen TE-tomisto vastuutaho)

2. Muut kuin TE - toimiston asiakkaana olevat maahanmuuttajat, kaupungin maahanmuuttoinfon ja/tai maahanmuuttajapalveluiden haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat.(Hämeenlinnan kaupungin maahanmuuttajapalvelut vastuutaho)

3. Humanitaarisen maahanmuuton kautta tulevat asiakkaat (Hämeenlinnan kaupungin maahanmuuttajapalvelut vastuutaho)

4. Työssä olevat maahanmuuttajat, jotka ovat jääneet niin sanottuihin sisääntuloammatteihin; ulkomaiset opiskelijat ja kotona lapsia hoitavat vanhemmat. (Hämeenlinnan kaupunki vastuutaho)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- Hanketoimijaverkoston henkilöstö, joka toimii alkuvaiheen kotoutujien kanssa
- Alueen työ- ja elinkeinoelämä
- Kolmannen sektorin toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 343 298

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 289

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 457 534

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 561

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Janakkala, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi perustuu toimijoiden tilastotietoihin ja kokemukseen. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevistä suurin osa on naisia. Turvapaikanhakijataustalla tulevista suurin osa on miehiä. Naisten ikäjakaumassa koulutuksissa näkyy lastenhoidon vaikutus. Kansainväliset opiskelijat opiskelevat pääosin tekniikan ja liikenteen alojen koulutuksissa, jotka ovat miesvaltaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa tavoitellaan mm. kotiäitien saamista alkukartoituksiin, ohjaukseen ja koulutusmoduuleihin. Toimintaympäristössä on huomioitu lastenhoito ja osallistumismahdollisuudet perhe-elämään yhteensovittaen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kuvattu kohdassa Tavoitteet. Hankkeen tavoitteet tukevat sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Teema otetaan huomioon opetussuunnitelmatyössä ja yhteiskuntainfoissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Teema otetaan huomioon opetussuunnitelmatyössä ja yhteiskuntainfoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Teema otetaan huomioon opetussuunnitelmatyössä ja yhteiskuntainfoissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Teema otetaan huomioon tarvittaessa opetussuunnitelmatyössä ja yhteiskuntainfoissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Teema otetaan huomioon tarvittaessa opetussuunnitelmatyössä ja yhteiskuntainfoissa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 8
Infoissa ja koulutuksissa opiskellaan jätteiden lajittelua
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 7
Lisätään tietoisuutta uusiutuvista energialähteistä ja niiden tarjoamista tulevaisuudennäkymistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Maahanmuuttajien parempi sijoittuminen työ- ja elinkeinoelämään tukee sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 8
Hankkeen päätavoite on kehittää tietotaitoon perustuva palvelujärjestelmä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 4
Opetusta ja ohjausta sekä hankkeen toimintaa toteutetaan osin verkkopedagogiikkaa, etäyhteyksiä ja mobiiliteknologiaa hyödyntäen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Yksilötasolla ihmiset saavat verkostoa ja tapaavat muita, tulevat osaksi kansalaisyhteiskuntaa ja ohjautuvat järjestöjen, seurojen ja muiden yhteisöjen pariin.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Hankkeen toiminta tukee suomalaisen tasa-arvoajattelun omaksumista myös eriarvoisemmista kulttuureista tulevilla. Teemoja käsitellään infoissa ja toimijoina on sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hyvä kotoutuminen luo toimivaa yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kielitaidon kehittymisen lisäksi yhteiskuntatietietoisuuden ja -taitojen omaksuminen on ensiaskel yhdenvertaisuuden kokemiseen.
Kulttuuriympäristö 5 7
Kohderyhmää ohjataan mukaan järjestöjen, kansalaisopiston ja kulttuuritoimijoiden toimintaan.
Ympäristöosaaminen 5 5
Teemoja käsitellään hankkeen koulutuksissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvä alku Hämeessä ESR-hanketta koordinoi Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Osatoteuttajina toimivat Hämeenlinnan kaupunki, Ammattiopisto Tavastia, Vanajaveden Opisto, Hämeen Setlementti ry. ja Suomen akateemisten naisten liitto/Luetaan yhdessä -verkosto. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2016 – 30.6.2018.

Hanke kuului valtakunnalliseen Kotona Suomessa -kokonaisuuteen. Hanke osallistui valtakunnalliseen kehittämistyöhön työskentelemällä alkuvaiheen kotouttamisen palvelumallin valmistelleessa työryhmässä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Hämeenlinnan seutukunnalle toimiva alueellinen palvelumalli, jossa kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajat saavat palveluja joustavasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Hankkeessa kuvattiin kotoutumisen alkuvaiheen prosesseja ja palveluketjuja alueen eri kotoutumisesta vastuussa oleville toimijoille ja pyrittiin vähentämään eri organisaatioiden mahdollisia päällekkäisiä toimintoja. Prosessityössä käännettiin ajatus organisaatioiden prosesseista kotoutujan omaan prosessiin, kotoutuja haluttiin nähdä prosessinsa omistajana. Kotoutumistyö tehostui ja sen laatu parani, kun katvealueiden ja päällekkäisyyksien tunnistamisen ansiosta palveluketjut toimivat koordinoidummin.

Hankkeessa käytettiin palveluverkoston toimijoiden välistä prosessi- ja verkostotyötä, vahvistettiin toimijoiden monikulttuurisuusosaamista koulutuksin ja kehitettiin uudentyyppisiä kotoutumiskoulutusmalleja.

Uusissa koulutusmalleissa hyödynnettiin oppilaitosten pedagogisen osaamisen lisäksi kansalaisjärjestöjen vapaaehtoisten aktiivisuutta. Syntyi oppaita suomen kielen opinnoissa ohjaaville ja opiskelijoille sekä www.osaansuomea.fi- sivusto. Samoin hankkeessa syntyi pilottien ja kokeilujen avulla tuotekorteiksi kiteytettyjä tapoja opettaa suomea ja monikulttuurisuustaitoja monimuotoisesti työelämässä. Työelämä tunnistaa maahanmuuttajat kansainvälistymisen ja kasvun resurssina.

Hankkeen tuloksena syntyi kuntien, TE-hallinnon, koulutusorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja maahanmuuttajien itsensä kehittämiä alkuvaiheen kotoutumisen toimintamalli Paavo -pilotti. Paavo -pilottitoiminnassa tavoitetaan, ohjataan ja tuetaan alkuvaiheen kotoutujia monitoimijaisesti paikaten katvetta niillä kotoutujilla, jotka eivät osallistu kotoutumiskoulutukseen tai odottavat sen alkua. Toiminnassa yhdistyvät sosiaali- ja terveysalan osaaminen, kansalaisjärjestötyö, omakielisyys, vertaisohjaus ja pedagogisesti ammatillisesti toteutettu S2-opetus.

Maahanmuuttajat toimivat aktiivisina kansalaisina ja omien palveluidensa kehittäjinä ja tukevat toisiaan vapaaehtoistyön verkostoissa. Maahanmuuttajat saivat tietoa yhteiskunnasta omalla kielellään yhteiskuntainfoissa. Sukupuolten tasa-arvo otettiin huomioon hankkeessa: Naisten osallistumisessa koulutuksiin näkyi lastenhoidon vaikutus. Hankkeessa mahdollistettiin kotiäitien saamista alkukartoituksiin, ohjaukseen ja koulutusmoduuleihin. Hankkeen toiminnot juurtuivat allianssimaisesti useamman toimijan resurssein, osaamisella ja rahoituksella toteutettaviksi myös jatkossa.

Palvelujärjestelmän katvealueita ja päällekkäisyyksiä on poistettu, kotoutumisprosessin vastuut ja työnjaot ovat selkeämmät ja viestintä organisaatioiden välillä toimii tehokkaasti. Toiminta kehittyi yhdessä tekemällä, niin se kehittyy jatkossakin. Monia hankkeen toiminnoista jatkokehitetään edelleen uusilla hankerahoituksilla organisaatioissa, joihin ne ovat juurtuneet.