Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20531

Hankkeen nimi: Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksiin (STRATOS)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 0233351

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi/tse

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Tähtinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: taloussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.tahtinen(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401768710

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, 0973110-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osaaminen on keskeinen tekijä tuottavuuden kehittämisessä ja osaamisen johtamisella on siten tärkeä strateginen rooli. Mikro- ja pk-yrityksissä ei kuitenkaan ole riittävästi toimintamalleja eikä resursseja osaamisen johtamisen kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa mikro- ja pk-yrityksille soveltuva strategiaperustainen osaamisen johtamisen toimintamalli. Tavoitteena on saada yritysten henkilöstö ja johto oivaltamaan strategialähtöisen osaamisen johtamisen periaatteet ja näkemään tästä koituvat hyödyt ja ymmärtämään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin keskinäisyhteyden arjen käytännöissä ja johtamisessa. Uudenlaisen toimintamallin avulla yritysten osaamisresurssit saadaan entistä tehokkaampaan käyttöön tuottavuutta lisäten. Toimintamallilla varmistetaan, että osaamisen kehittämisen toimenpiteet kohdentuvat tarkasti liiketoiminnan kannalta oleellisiin osaamispuutteisiin ja lisäksi uuden toimintamallin avulla parannetaan henkilöstön työhyvinvointia.

Strategiaperustaisen osaamisen johtamisen mallia testataan ja jalostetaan yrityspiloteissa. Konkreettiset pilotit tuottavat kohdeyrityksille osaamisen johtamisen toimintamallin sekä henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat. Kehittävän arvioinnin avulla tuotetaan tietoa, miten testattavaa mallia pitää edelleen kehittää ja millaisia tuloksia osaamisen johtamisella saavutetaan. Hankkeessa järjestetään myös pilottiyrityksille yritysseminaareja, joiden workshopeissa keskitytään osaamisen johtamisen toimintamallin suunnitteluun ja kehittämiseen. Näihin seminaareihin osallistuu pilottiyritysten lisäksi muita yrityksiä ja kehittäjäorganisaatioita.

Hankkeella tuetaan naisten ja miesten osaamisen tunnistamista ja strategista kehittämistä tasa-arvoisesti huomioiden nais- ja miestyypilliset työt ja niiden erityispiirteet eri toimialoilla. Strategisen osaamisen ja tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen nostaa esiin myös resurssien järkevän käytön, joka tukee kestävää kehityksen ja ympäristöosaamisen kehittymistä ja siten tukee paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä.

Hankkeen tavoitteena on tulosten ja osaamisen johtamisen mallin juurruttaminen pilotoitaviin yrityksiin sekä levittäminen laajasti kansallisesti eri yhteistyökumppaneiden avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset, joissa osaamisen johtaminen ei ole ollut systemaattista eikä pysyväisluonteista. Tavallisesti tämän kaltaisista yrityksistä puuttuu HR-asiantuntija kokonaan. Tehdyn taustaselvityksen perusteella suurimmassa osassa näistä yrityksistä tarve osaamisen johtamisen strategiseen kehittämiseen on todettu, mutta ei ole ollut ratkaisua siihen, minkälaisella mallilla asiaa alettaisiin viedä eteenpäin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat työelämän kehittäjäorganisaatioita ja -toimijoita, jotka voivat omassa työssään hyödyntää hankkeessa kehitettyä strategiaperustaista osaamisen johtamisen mallia konsultoidessaan yrityksiä. Näitä ovat mm. TE-toimistot, ELY-keskukset, oppisopimuskeskukset ja paikalliset yrittäjäyhdistykset ja yrityskehittäjät. Hanke tuottaa myös laajaa tutkimustietoa yritysten osaamistarpeista, erityisesti liiketoiminta-, esimiestyö- ja työyhteisöosaamiseen sekä digitaaliseen osaamiseen liittyen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 323 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 781

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 988

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 430 375

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 105

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 66

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 315

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yrittäjistä noin 1/3 on naisia. Eri toimialojen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja naisten ja miesten osuudessa; naiset ovat yliedustettuina pienissä palveluyrityksissä ja miehet tuotannollisissa työnantajayrityksissä. Hankkeeseen rekrytoidaan sekä tuotannollisia että palvelualan yrityksiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma, mm. tuetaan sitä, että osaamisen arvioinnissa tunnistetaan ja huomioidaan osaamiset siten, että erityistä huomiota kiinnitetään naisille ja miehille tyypillisinä pidettyjen taitojen ja osaamisten arvostamiseen yhtäläisesti. Naisille tyypillisen osaamisen arvostaminen uudella tapaa tärkeänä osaamisena voi tukea tasa-arvotyötä, esim. avata uusia urakehitysnäkymiä ja tehdä osaamisen kehittämisestä myös houkuttelevampaa myös naisille. Hankkeessa toteutettavissa työpajoissa tuetaan luottamuksen ilmapiirin syntymistä ja tuetaan sitä, että eri sukupuolten – samoin kuin eri-ikäisten ja eri koulutus- ja asematasoissa olevien – näkemykset tulevat kuulluiksi. Osaamisen johtamisen mallissa otetaan huomioon eri työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus ja mahdolliset jouston tarpeet työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Osaamisen johtamisen tulosten arvioinnissa otetaan huomioon, että tuottavuuden, tuloksellisuuden, työelämän laadun ja hyvinvoinnin ehdot ja vaikutukset ovat eri toimialojen yrityksissä erilaiset ja toimialojen sukupuolisen segregaation vuoksi näiden tulosten arvioinnissa täytyy ottaa huomioon myös sukupuolinäkökulma. Hankkeessa korostetaan yksittäisen työntekijän vastuuta oman osaamisen kehittämisestä, mutta otetaan huomioon että eri alojen työntekijöillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja koskee eri tavoin naisille ja miehille tyypillistä työtä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on strategisen osaamisen johtamisen kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Strategisen osaamisen ja tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen nostaa esiin myös resurssien järkevän käytön, joka osaltaan tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus on neutraali.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Strategisen osaamisen ja tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen nostaa esiin myös resurssien järkevän käytön, joka osaltaan tukee jätteiden uusiokäyttöä ja materiaalien resurssiviisasta käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Strategisen osaamisen ja tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen nostaa esiin myös resurssien järkevän käytön, joka osaltaan tukee uusien energialähteiden hyödyntämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 10
Hankkeessa pyritään osaamisen johtamisen kehittymiseen, jolla erityisesti välillisesti on merkittävät kerrannaisvaikutukset paikallisen elinkeinorakenteen kehittymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Osaamisen johtamista kehittämällä voidaan tunnistaa osaamisia, joilla on strategista merkitystä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi sekä suoraan ja välillisesti. Toisaalta osaamisen kehittämisellä voidaan tukea uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on osaamisen kehittäminen siten että se lisää työntekijöiden hyvinvointia, jolla on kerrannaisvaikutuksia myös yhteiskuntaan laajemmin.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeessa pyritään osaamisen johtamista kehittämällä tunnistamaan osaamisia, joilla merkitystä yrityksen liiketoiminnalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali vaikutus.
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali vaikutus.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeella pyritään kehittämään yritysten resurssitietoisuutta, ml. materiaaleihin, jätteisiin ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvää osaamista ja siten tuetaan ympäristöosaamisen kehittymistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Osaaminen on keskeinen tekijä tuottavuuden kehittämisessä ja osaamisen johtamisella on siten tärkeä strateginen rooli. Mikro- ja pk-yrityksissä ei kuitenkaan ole ollut riittävästi toimintamalleja, työkaluja eikä resursseja osaamisen johtamisen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella osaamisen johtamista mikro- ja pk-yritysten näkökulmasta ja luoda toimintamalleja ja työkaluja mikro ja pk yritysten strategisen osaamisen johtamisen tueksi. Tavoitteena oli myös saada yritykset ja niiden henkilöstö oivaltamaan strategialähtöisen osaamisen johtamisen periaatteet ja näkemään tästä koituvat hyödyt ja ymmärtämään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin keskinäisyhteyden arjen käytännöissä ja johtamisessa.

Hankkeeseen rekrytoitiin 70 mikro ja pk-yritystä, joiden kanssa määriteltiin tulevaisuuden osaamistarpeet, kartoitettiin yritysten tämän hetkinen osaaminen merkitykselliseksi koetuilla osaamisalueilla ja suunniteltiin kehityspolut osaamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa.

Hankkeessa saadun aineiston perusteella Strategiaperustaisen osaamisen johtamisen mallia tarkennettiin mikro- ja pienten yritysten näkökulmasta. Malliin lisättiin osaamisen johtamiseen liittyviä havaintoja, jotka ovat tyypillisiä erityisesti mikro- ja pienille yritykselle. Mallin lisäksi hankkeessa konseptoitiin alustavasti kahta toimintamallia mikro –ja pk yritysten osaamisen johtamisen tueksi: verkostokartoitus ja yrittäjän kesätreeni. Osaamisen johtamiseen havahduttamiseksi hankkeessa tehtiin piirrosvideo ja osaamisen johtamisen tärkeydestä muistuttava tulosraportti yrityskehittäjille. Lisäksi hankkeessa tuotettiin työkirja, joka avaa osaamisen johtamisen perusteita ja mahdollistaa osaamisen johtamisen aloittamisen työkirjan avulla. Yrityksille tehtiin myös sähköinen osaamiskartoitus tärkeimmiksi tunnistettujen tulevaisuuden osaamistarpeiden osalta. Sähköinen kartoitus on mahdollista täyttää verkossa.

Hankkeen toimenpiteiden kautta edistettiin myös työhyvinvointia ja nostetiin sen merkitystä ja siihen kuuluvia asioita esiin hankkeen tilaisuuksissa ja tuloksissa. Hankkeen tavoitteissa on kuvattu, miten osaamisen johtamisella ja systemaattisilla prosesseilla on merkitystä työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Positiiviset vaikutukset työhyvinvointiin ovat seurausta siitä, että yrityksissä nähdään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteys arjen käytännöissä ja johtamisessa. Lisäksi työhyvinvoinnin kehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää, että yrityksen henkilöstö osallistetaan osaamispääoman nostamiseen. Kun henkilöstö on mukana määrittelemässä omaa osaamistaan ja sen kehityskohteita sekä saa olla mukana kehittämässä omaa työnkuvaansa, niin että omaan ostamistaan voi täysimittaisesti hyödyntää, voidaan nähdä myös työhyvinvoinnin lisääntyvän. Stratos – hankkeessa osallistuneiden yritysten henkilöstö on päässyt kartoittamaan omaa osaamistaan ja saanut itselleen osaamiskortin. Osaamisen johtamiseen on kehityskohteiden määrittelyn jälkeen päätetty myös kehityspolut. Hankkeessa saatuja tuloksia ja tärkeitä oivalluksia on pyritty tuomaan esiin hankkeen lopputuloksissa (työkirja, loppuraportti kehittäjille ja sähköinen alusta osaamiskartoituksille), jotta osaltamme voimme edistää uudenlaisen kehittymiskulttuurin muodostumista osaamisen johtamiseen suomalaisessa yrityskentässä, erityisesti mikro- ja pienissä yrityksissä.