Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20533

Hankkeen nimi: Osaamisella tehokkuutta toimintaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun Tiedepuisto Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0840525-6

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: 0133377175

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: JOENSUU

WWW-osoite: http://www.tiedepuisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RAUTASALO JOUKO TAPIO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouko.rautasalo(at)tiedepuisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503805190

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tuottavuuden kasvu on Suomessa jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Pohjois-Karjalassa on vähän vientiä harjoittavia ja kasvuyrityksiä verrattuna Suomeen keskimäärin. Alueen yritysten kilpailukyky ja tuottavuus eivät usein riitä kasvavan ja kannattavan liiketoiminnan perustaksi.

Yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä yhtenä tärkeänä osa-alueena on osaamisen kehittäminen. Yritysten osaamisen kehittämistarpeista suuri osa painottuu tuottavuuden, johtamisen ja digitalisaation hyödyntämisen osa-alueille. Myös vihreän kasvun mahdollistamien muutosten läpivientiin yrityksissä tarvitaan lisäosaamista.

Hankkeen tavoitteena on kehittää yritysten tuottavuutta, johtamista ja digitalisaation hyödyntämistä tarjoamalla yrityskohtaisia valmennuksia, asiantuntijapalveluja ja koulutuksia. Toimintamallin lähtökohtana on strategialähtöinen kehittäminen, jossa ensin tarkistetaan yrityksen strategian/liiketoimintasuunnitelman ajantasaisuus ja siitä johdetut kehittämistoimenpiteet. Osaamiseen liittyvät kehitystoimenpiteet pitää olla valitun strategian/liiketoimintasuunnitelman mukaisia ja tukea yrityksen kilpailukyvyn ja kasvun kehittymistä. Osaamisen kehittämisen osalta yrityksille tuodaan esille tarjolla olevia julkisia kehitys- ja koulutuspalveluja (mm. ELY-keskuksen yritysten kehityspalvelut, TE-toimiston erilaiset palvelut - Täsmä- ja Rekrykoulutukset, F.E.C.-koulutus, jne.). Osaamiseen liittyvistä toimenpiteistä toteutetaan hankkeen puitteissa niitä, joihin ei löydy tarjolla muita julkisia kehittämispalveluja. Lisäksi aktivoidaan yrityksiä valmistelemaan laajempia kehittämishankkeita ja tarvittaessa avustetaan rahoitushakemusten laatimisessa yhteistyössä Kauppamies-hankkeen kanssa.

Hankkeen tavoitteena on löytää yritykselle parhaat mahdolliset asiantuntijat valmennusten toteuttajiksi. Hankkeen alussa toteutetaan puitekilpailutus valittujen osa-alueiden osalta. Lisäksi tiettyihin erityistarpeisiin voidaan hakea asiantuntijoita erilliskilpailutuksilla. Yritysten kehittämisessä hyödynnetään tarvittaessa myös yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vahvaa erityisosaamista.

Toteutettavilla toimenpiteillä pitää olla selkeä vaikutus yrityksen toimintaan, sen pitää näkyä toiminnan tuottavuuden tehostumisena, uusina toimintamalleina tai parempana johtamisena. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen toimintaprosesseissa voi tuoda lisää tietoa päätöksenteon pohjalle, nopeuttaa toimintaprosessia tai jättää turhia manuaalitoimenpiteitä pois työvaiheista. Tuotannon tehostuminen mm. Lean-ajattelun pohjalta lyhentää läpimenoaikoja ja toimintaan sitoutuneita pääomia.

Yhtenä hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten verkostoitumista, siten että muodostuu erilaisia yhteistyömalleja, yritysten toisilta oppimista, benchmarkkausta, jne.. Tätä toteutetaan mm. erilaisilla teematilaisuuksilla, yhteisvalmennuksilla ja yritysvierailuilla.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset pk-yritykset, jotka tarvitsevat tuottavuuteen, johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyviä osaamisen kehittämisen palveluja. Yrityksissä pitää olla selkeä halu kasvaa ja kehittää toimintaansa siten, että näkyvissä on myös pitkällä aikavälillä uusien työpaikkojen syntymistä. Pääasiassa kohdeyrityksiä ovat tuotannolliset ja niille palveluja tuottavat yritykset (mm. ict- ja suunnitteluyritykset) mukaan lukien myös vihreän kasvun parissa työskentelevät yritykset.

Hankkeen toteutuksesta vastaa päätoiminen projektipäällikkö. Hankkeen viestinnässä ja tilaisuuksien järjestämisessä avustaa viestintä-/projektikoordinaattori n. 1 kk/vuosi työmäärällä.

Hankkeen aluksi ja myös hankkeen ajan viestitään kohderyhmälle hankkeen palveluista suorilla yrityskontakteilla sekä mm. Karjalainen kauppamies kansainvälistyy-hankkeen hankepäälliköiden toimesta ja muilla hankkeen viestintäsuunnitelmassa määritellyillä keinoilla.

Yrityskohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan aikaisemmissa hankkeissa kehitettyä toimintamallia ja hyviä käytäntöjä. Toimintamallin mukaiset päävaiheet ovat:
1. Yrityksen strategian/liiketoimintasuunnitelman ajantasaisuuden varmistaminen ja kehittämistoimenpiteiden identifiointi
2. Yrityksen kehittämistoimenpiteiden ja niiden strategian mukaisuuden toteaminen
3. Kehittämistoimenpiteiden tarkentaminen ja eri toteutusvaihtoehtojen tarkastelu (kehittämishanke, te-toimiston palvelut, yritysten kehittämispalvelut, muu vaihtoehto)
4. Jos päädytään hankkeen järjestämään koulutukseen/valmennukseen:
4.1. Koulutuksen/valmennuksen/asiantuntijapalvelujen suunnittelu, aikataulutus, hankinta ja toteutus (huomioidaan mahdolliset yhteiskoulutusmahdollisuudet)
4.2. Mahdolliset jatkotoimenpiteet
5. Jälkiseuranta

Jos useammalla yrityksellä on samanlaisia osaamistarpeita, voidaan valmennus/koulutus toteuttaa yhteiskoulutuksena, jolloin edistetään myös yritysten verkostoitumista. Verkostoitumista tuetaan myös järjestämällä avoimia teematilaisuuksia ja yritysvierailuja.

Yritysten osaaminen kehittyy ja se näkyy yrityksen toiminnassa kilpailukyvyn paranemisena. Yrityksen toimintamalli ja johtamistapa kehittyvät, tuotanto tehostuu mm. läpimenoaikoja lyhentämällä, varastojen ja keskeneräisen työn arvoja pienentämällä, uusilla tuotantomenetelmillä, turhien työvaiheiden vähentämisellä, tietotekniikan paremmalla hyödyntämisellä. Työtä organisoidaan uusilla, tehokkaammilla ohjaus- ja johtamismalleilla. Kehittynyt innovaatiokyky lisää tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja sitä kautta sopeutumista kovenevaan kilpailuun.

Pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn kasvu näkyy liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuna sekä uusina työpaikkoina.

Hankkeen aikana toteutetaan kehittämistoimenpiteitä n. 50 yrityksessä.

Mittarit:
Koulutuksiin/valmennuksiin osallistuneiden yritysten lukumäärä.
Koulutuksiin/valmennuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä ja koulutus-/valmennuspäivien lukumäärä.
Koulutuksiin/valmennuksiin osallistuneiden henkilöiden tyytyväisyys - palautekyselyn tulokset.
Yritysten arvio liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehittymisestä kahden vuoden aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset pk-yritykset, jotka tarvitsevat tuottavuuteen, johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyviä osaamisen kehittämisen palveluja. Yrityksissä pitää olla selkeä halu kasvaa ja kehittää toimintaansa siten, että näkyvissä on myös uusien työpaikkojen syntymistä. Pääasiassa kohdeyrityksiä ovat tuotannolliset ja niille palveluja tuottavat yritykset (mm. ICT- ja suunnitteluyritykset) mukaan lukien myös vihreän kasvun parissa työskentelevät yritykset.

Kohderyhmään kuuluvia yrityksiä (ovat olleet aikaisemmin vastaavien hankkeiden asiakkaita)ovat mm. ACA Systems Oy, All-Plast Oy, Alpro Ky, Ambientia Code Stars Oy, Arbonaut Oy, Arcusys Oy, Artic-Kaihdin Oy, Bitcomp Oy, Blancco Oy, Carelia Forest Oy, Carelia Tools Oy, CNC Kakkonen, Collapick Comppany Oy, David Health Solutions Oy, EH Services, Eko-Aims Oy, FastROI Oy, Feteco Oy, Fodesco Oy, Gardiset Finland Oy, Greenfox Oy, Hestek Oy, Insinööritoimisto Kupiainen Oy, Jalosteel Oy, Joensuun Meskari Oy, Joensuun Sänkytehdas Oy, Joptek Composites Oy, Karelia Ikkuna Oy, Katatec Oy, Kesla Oyj, Kesmac Oy, Keypro Oy, Kirike Oy, Kiteen Huonekalutehdas Oy, Kit-Sell Oy, Koju Film Company Oy, Konekorjaamo Riikonen Oy, Konepaja M.Pappinen Oy, Kotileipomo Riikonen Oy, LVI-Bioneerit Oy, Mantsinen Group, MFG Components Oy, Muottituote Oy, Nanocomp Oy, Nordic Koivu Oy, NS Group, Nurmeksen Metalli Oy, Nurmeksen työstö ja tarvike, Okun Koneistuspalvelu Oy, Olapcon Oy, Outokummun Metalli Oy, Parelco Oy, Pekotek Oy, Piicon Oy, Piippo Oy, PK-levy Oy, Plasthill Oy, Poimukate Oy, Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Oy, Pro Grinding AM Oy, Process Genius Oy, PS kakkonen Oy, Rakennus Hassinen Oy, Rakennusliike InnoB Oy, Rakennusliike Joen Talo Oy, Rakennustempo Oy, Solenovo Oy, Steelbow Oy, Suomen Biathlon Oy, Suomen Levyprofiili Oy, Tecwill Oy, Toolman Oy, Vibratec Oy, Viimet Oy, Viitek Oy. Lisäksi alueelle on perustettu uusia kohderyhmään kuuluvia yrityksiä, joita hankkeen aikana käydään läpi ja joille tarjotaan hankkeen palveluja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat mm. koulutusorganisaatiot, alueen yrityskehitysorganisaation henkilöt ja koulutus-, valmennus- ja konsultointipalveluja tarjoavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 321 859

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 302 701

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 349 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 327 370

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Tohmajärvi, Polvijärvi, Rääkkylä, Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Joensuu, Outokumpu, Valtimo, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 55

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 81

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke valmentaa yritysten henkilöstöä siten, että yritysten kilpailukyky, tuottavuus ja kasvu toteutuisi. Tuotannollisissa yrityksissä naisten osuus on selkeästi vähäisempi kuin muilla toimialoilla. Kohdeyrityksissä naisten osuus henkilöstöstä on n. 10 - 30 %. Hankkeen koulutuksissa ja valmennuksissa huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa valmennetaan yrityksen tarpeiden mukaisesti henkilöitä siten, että yrityksen kannattava kasvu turvattaisiin mahdollisimman hyvin. Kielitaitoisille ja hyvän koulutustason omaaville naisille tuotannollisten yritysten toiminnot tarjoavat hyvän uramahdollisuuden. Tuotannolliset yritykset saavat siten vahvaa osaamista kehittäessään kilpailukykyään. Hankkeen koulutuksissa ja valmennuksissa huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kehittää yritysten tuottavuutta, johtamista ja digitalisaation hyödyntämistä tarjoamalla yrityskohtaisia valmennuksia, asiantuntijapalveluja ja koulutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Osaamista lisäämällä voi löytyä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta tuotteiden/palvelujen ekologisuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailukeino.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Osaamista lisäämällä voi löytyä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta tuotteiden/palvelujen ekologisuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailukeino.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Osaamista lisäämällä voi löytyä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta tuotteiden/palvelujen ekologisuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailukeino. Tehostamalla materiaalien käyttöä saadaan hukkaprosentit pienemmiksi ja sitä kautta kustannustehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Osaamista lisäämällä voi löytyä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta tuotteiden/palvelujen ekologisuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailukeino. Hyödyntämällä uusituvia energialähteitä voidaan lisätä paikallista energiatehokkuutta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 6
Kilpailukyvyn lisääminen mahdollistaa elinkeinorakenteen pysymisen vireänä ja sen kehittämisen tavoitteiden suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 3
Tuotannollisten tuotteiden lisäksi hankkeessa painotetaan myös erilaisten palveluyritysten (mm. ICT- ja suunnittelutoimistot)kehittämistä. Useilla toimialoilla palveluliiketoiminnan osuus on nopeasti kasvava ja se tuo yritykselle tasaisemman kassavirran kuin perinteinen tuotepohjainen toimintamalli. osaamisen kautta pyritään lisäämään innovointikykyä ja uusien palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Logistiikan kehittämisen kautta voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Kannattavassa yrityksessä myös henkilökunnan hyvinvointi on paremmalla tasolla.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei merkitystä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei merkitystä
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 5 6
Ympäristöosaaminen on joillain yrityksillä ydintoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana on järjestetty personoituja täsmäkoulutuksia alueen yrityksille. Koulutukset ovat olleet perustasolta lähtevistä hitsauksen laatukoulutuksista tuotannon digitalisoimiseen tilaus- toimitusprosessin automaation avulla. Näiden lisäksi on valmennettu johtamista ja strategia sekä hallitustyöskentelyä.
Hankkeen aikana järjestettiin kolme avointa LEAN-tehdasta, joissa pienyritykset ja yrittäjät pääsivät normaalisti vain suuremmille yrityksille olevan koulutuksen piiriin.
Näiden lisäksi rakennettiin täysin uusi Pienyrityksen toimitusjohtajakurssi, joka käsittää 6 päivän opintokokonaisuuden. Tämän kurssin suoritti yli 30 yritysten toimihenkilöä. Hanke keräsi myös yhteen Kesla Oyj:n toimittajaverkoston, jonka laatujärjestelmiä aloitettiin rakentamaan yhden mukaisiksi. Metalliteollisuudelle rakennettiin myös vuosittainen teemapäivä, SYYSHITSI, jossa esitellään alan uutuuksia laitetoimittajien, materiaalitoimittajien, turvavälinetoimittajien ym. toimesta.