Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20534

Hankkeen nimi: Kompetenssiperustainen yrittäjyys KYKY

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 311 6314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 0212371-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Akateeminen työttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat voimakkaassa kasvussa kansallisesti ja maakunnassa. Tämän vuoksi Pohjois-Karjalan ammatillista koulutusta toteuttavat oppilaitokset haluavat yhteisellä kehittämishankkeella olla edelläkävijöitä Suomessa edistämällä opiskelijoiden (ja jo valmistuneiden, mutta työttömiksi jääneiden) kykyä johtaa itseään muuttuvilla työmarkkinoilla sekä lisäämällä yrittäjämäisen ajattelun kasvua.

Integroimalla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä osana opintoja, annetaan opiskelijoille onnistumisen kokemuksia oman osaamisen myynnistä ja markkinoinnista lisätään rohkeutta omiin kompetenssiperustaisiin kykyihin. Tällä yhteishankkeella halutaan viedä yrittäjyysmyönteisen ja tiimioppimisen sekä tiimiyrittäjyyden asennetta pedagogisiin toimintatapoihin, oppilaitosten henkilöstön käyttöön valmentavaksi työotteeksi ja opiskelijoille uusiksi tavoiksi oppia hankkeen kehittämistoimenpiteiden painopisteen ollessa nimenomaan yrittäjyyden osaamisen kehittämisessä. Tällaiset toimintakulttuurin muutokset vaativat aikaa, jotta niitä ehditään yhdessä soveltaa omaan käyttöön sopiviksi ja tarvitaan volyymia, että mahdollisimman moni yksilö kohderyhmistä ehditään tavoittaa. Havaitut ongelmat aiemmissa yrittäjyyshankkeissa ja -koulutuksessa ovat olleet, ettei yrittäjyyttä pääse välttämättä opettelemaan käytännössä tai opetus on tavoittanut vain pienen ryhmän valmiiksi erikoismotivoituneita opiskelijoita tai koulutus on organisoitu tuotteen/yrityksen elinkaaren mukaan - ei siis oppijan osaamistason mukaan. Viime vuosina on kehittynyt joukko uusia yrittämisen ja opetuksen digitaalisia työkaluja, jotka mahdollistavat em. haasteiden voittamisen ja kokonaan uudenlaisen yrittäjyyskasvatuskoulutuksen luomisen.

Hankkeen tavoitteena on edistää alueen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta merkittävää yrittäjyyttä vahvistamalla kohderyhmien yrittäjyyskompetensseja siten, että henkilöiden osaaminen kehittyy hankkeen aikana seuraavalle tasolle. Toisin sanoen esimerkiksi niille joilla ei ole kokemusta yrittäjyydestä saavat hankkeen toimenpiteiden seurauksena käytännön kokemusta pienimuotoisesta yrittäjyydestä (kevytyrittäjyys) ja heille avautuu uusia mahdollisuuksia työllistyä jo olemassa olevaan yritykseen tai jatkaa uuden yrittäjyyden syntyyn tähtäävää kaupallistamisprosessia. Hankkeessa kokeillaan uusia, nopeisiin ja matalan kynnyksen kokeiluihin perustuvia yrittäjyyden muotoja ja osaamista siten, että yrittäjyyden harjoittelu sulautuu paremmin osaksi kohderyhmien kannalta relevanttien ja hankkeen toteuttajien ja sidosryhmien vaikutuspiirissä olevia toiminta- ja oppimisympäristöjä. Näitä toimintaympäristöjä ovat esimerkiksi yrittäjyyden kokeilun yhdistäminen opintoihin sekä niihin kuuluviin työelämäprojekteihin, työharjoitteluihin/työssäoppimisiin ja Karelia-ammattikorkeakoulussa opinnäytetyöprosessiin. Lisäksi valmistumisen jälkeen yrittäjyyttä voi toteuttaa esim. osuuskunnassa työttömyysturvan turvin. Lisäksi kehitetään sellaista uuden yrittäjyyden pedagogiikkaa, joka skaalautuu ja skaalataan huomattavasti aiempaa paremmin siten, että eritasoisten yrittäjyyskokeilujen määrää, eli yrittäjyyskompetenssien tasoa, nostetaan mahdollisimman suurilla massoilla. Tämä lisää huippumenestystarinoiden syntymahdollisuuksia sekä merkittävää uuden työn kasvua. Hankkeen valmistelun aikana on keskusteltu 11.9.2015 Joensuun TE-palveluiden (Antero Kallinen, Esko Mantsinen ja Kaija-Anmari Tunttunen) kanssa työttömien mahdollisuudesta osallistua avoimen amk:n opintojen kautta uudenlaiseen yrittäjyyskoulutukseen. Todettiin, ettei osallistuminen muuta työmarkkinastatusta, kun opinnot eivät ole päätoimisia, joten ei vaikuta osallistujien sosiaalisiin etuuksiin. Tämä hanke tarjoaa turvallisen tavan kokeilla yrittäjyyttä aivan uudella tavalla.

Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan viiden työpaketin kautta erilaisia menetelmiä testaten ja pedagogisen toiminnan kehittämistyönä. Tämä tarkoittaa, että Karelia-amk:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän konkreettiset työskentelytavat kohderyhmien kanssa ovat omanlaisensa. Toimenpiteiden tuloksina Karelia-amk ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä oppilaitoksineen edistävät opiskelijoiden työllistymistä haastavassa markkinatilanteessa. Työllistymistä edistää yrittäjämäisen ajattelun kasvu, itsensä johtamisen taitojen kehittyminen ja erilaisten osaamisten yhdistyminen tiimi- ja tiimiyrittäjyyden myötä.

Yhteistoteutus edistää osaltaan siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakoulukseen tutkinto-opiskelijaksi.

Työpaketti 1: Uuden yrittäjyyden osaamisvaatimusten määrittelyssä tehdään yhteistyötä johtavien uuden yrittäjyyden asiantuntijoiden (kuten kasvu- ja sarjayrittäjät, bisnesenkelit ja erilaiset yrityskiihdyttämövalmentajat) kanssa määritellen kolmitasoinen 2020-luvun vaatimuksiin valmistava yrittäjyysvalmennus soveltuvin osin molemmille hankkeen toteuttajatahoille. Keskeistä osaamistavoitteiden määrittelyssä on se, että se madaltaa yrittäjyyden kynnystä (aika, taito, raha). Työpaketissa toteutetaan pieniä kokeiluja eli menetelmien testausta iteratiivisella otteella samanaikaisesti kehittyvän koulutussisällön kanssa. Pienten ryhmien kanssa toimintatapoja testaamalla muodostetaan hankkeelle suuntaviivoja konkreettiselle toteutukselle. Tällä työpaketilla mahdollistetaan yrityselämän osallistuminen opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteissa olevien sisältöjen toteutuksen suunnitteluun ja opetukseen aiempaa näkyvämmässä roolissa. Näin luodaan tulevaisuuteen tähtääviä, työelämän tarpeet reaaliaikaisesti huomioivia koulutussisältöjä, jotka jatkavat hankkeen jälkeen täydentäen muuta yrittäjyyskoulutusta.

Työpaketti 2: Skaalautuvan kompetenssipohjaisen yrittäjyyskoulutuksen työpaketissa kehitetään verkkopedagogiikkaa uuden yrittäjyyden osaamistavoitteiden levittämiseen. Erityisesti tässä osiossa Karelia ammattikorkeakoulun toimijat perehtyvät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä jo toteutettavaan verkkopedagogiikkaan ja tarkoituksena on onnistua yhdistämään täysin online-pohjainen koulutus siten, että se on ajasta ja paikasta riippumaton. Tämä on edellytys sille, että opinnot voidaan nopeasti skaalata suurille osallistujamäärille ja kouluttautuminen mahdollistuu katkonaisissa ja vaikeasti ennustettavissa elämäntilanteissa oleville henkilöille (valmistuvat, pätkätyöläiset, työttömät). Koulutus edellyttää ja perustuu yrittäjyyden, eli myynnin, markkinoinnin, uusien tuotteiden testaamisen jne. tekemiseen pienimuotoisesti käytännössä. Tämä vaatimus mahdollistetaan erityisesti uusia digitaalisia palveluita, kuten laskutuspalvelut, hyödyntäen siten, että osallistujat eivät saa yrittäjästatusta ja toimivat esim. työttömyysturvan suojaosan piirissä. Koulutus on kompetenssipohjainen (competency-based). Tämä tarkoittaa sitä, että opinnoissa voi edetä seuraavaan pieniin palasiin palasteltuun sisältöön. Toteuttaminen suunnitellaan molemmille toteuttajatahoille tarkoituksenmukaisella tavalla. Yrittäjyyskompetenssin kehittyminen tapahtuu portaittain ja tavoite on luoda Karelia ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan 15 opintopisteen verran opintoja, jolloin osasuoritukset ovat mahdollisia.

Yrittäjyyskasvatus vaatii uudenlaista yksilöitä ja tiimejä valmentavaa opettajuutta. Hankkeen toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa luodaan online-opinnoissa etenemistä tukevia ja toisaalta uusien yrittäjien verkostoja luovia lähiryhmiä oppilaitosten yhteyteen ja hajautetusti maakunnan alueelle. Lähiryhmiin linkittyvät opetus- ja tukihenkilöstölle annetaan valmentavaan opettajuuteen liittyvää koulutusta. Parhaimmillaan verkkoperusteista yrittäjyyskasvatusta opiskelee tiimi, jonka muodostavat esim. opiskelijat eri koulutusalalta ja -asteelta, opettaja, muu henkilöstön edustaja ja avoimen AMK:n kautta mukaan tullut korkeastikoulutettu työtön. Jatkuvuus toteutuu hankkeen jälkeen osana opintosisältöjä ja opiskelijoiden opintoja kerryttävien opintopisteiden myötä. Tarkoitus on saada koulutuksen kolme eri kokonaisuutta viiden opintopisteen kokoisiksi opintojaksoiksi ja saataville avoimen amk:n tarjontaan 15 op kokonaisuutena ja näin myös väylä-opinnoiksi PKKY:stä Karelia-amk:n.

Työpaketti 3: Yrittäjämäisen harjoittelun pilotoinnin myötä halutaan kehittää alariippumaton, mutta erityisesti huonosti työllistäville aloille tarkoitettu yrittäjämäisen työharjoittelun/työssäoppimisen yrittäjänä -muoto. Tällöin työharjoitteluvaihetta opiskelija hyödyntää uuden yrittäjyyden taitojen kokeiluun, omaan koulutusalaan liittyvän substanssiosaamisen vahvistamiseen ja yhteyksien luomiseen työmarkkinoille. Tämä työpaketti tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten ja muiden työelämäorganisaatioiden kanssa, sillä tarkoitus on konkretisoida opiskelijoiden kevytyrittäjyyskokeilut oikeissa toimeksiannoissa, ns. alihankinta. Tämän työpaketin kautta syntyy uutta liiketoimintaa, joka jatkuu opiskelijoiden valmistumisen myötä heidän omanaan. Verkostojen kautta vahvistetaan ammatillisen identiteetin ja yrittäjyysasenteen kompetenssia, jotka edistävät opiskelijoiden työmarkkinakelpoisuutta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä aikaisemmin HOPE YTY- hankkeessa pilotoitu TOY-malli (Työssäoppiminen yrittäjänä) halutaan tämän hankkeen myötä levittää toimintaan käyttöönottovalmennuksen avulla projektitoimijoiden toimesta.

Työpaketti 4: Karelia-ammattikorkeakoulussa yrittäjyystoiminnan mahdollistava opinnäytetyö -työpaketissa kehitetään ja otetaan käyttöön yrittäjämäisen toiminnan ja tutkimusosaamisen yhdistävä, ja kohderyhmän yrittäjyyskompetenssitasoon mitoitettu opinnäytetyön toteuttaminen. Tavoitteena on ottaa opinnäytetyövaiheesta sekä valmistuvan uran, että korkeakoulun elinkeinoelämärelevanssin kannalta kaikki mahdollinen hyöty irti. Toisella asteella opinnäytetyötoiminta ei ole enää uudistuneissa tutkinnon perusteissa mukana.

Työpaketti 5: Mikrorahoituksen saamiseksi ja oppilaitosresurssien hyödyntämiseksi halutaan luoda ja pilotoida kolme erilaista tapaa kerätä tiimeille tarjottavaa mikrorahoitusta suoraan yrityksiltä (kuten paikalliset suuryritykset ja Draft- ohjelmaan aiemmin osallistuneet yritykset) ja yksityisiltä tukijoilta. Tavoitteena on nostaa rahoituksen volyymi sille tasolle, että vuosittain voidaan mikrorahoittaa useita kymmeniä innovatiivisia tiimejä. Tarvitaan selvitystyötä uudenlaisten rahoitusmallien esille tuomiseksi. Viidennessä työpaketissa halutaan myös luoda yhteinen toimintapa sekä periaatteet sille, kuinka oppilaitosten erittäin merkittäviä ja usein vajaakäytöllä olevia resursseja voidaan keskitetysti kanavoida oppilaitosten sisältä tulevien ja toisaalta ulkopuolisten esim. korkeasti koulutettujen työttömien palvelu- tai tuoteidean kaupallistamistarpeisiin mm. prototyyppien ja demojen toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa myös oppilaitosten kiinteistöissä sijaitsevien työpajojen, laboratorioiden yms. oppimisympäristöjen skaalautuvampaa hyödyntämistä.

Hankkeen toteutukseen osallistuu noin 45 yritystä osallistuen uuden yrittäjyyden kehittämiseen mm. toimeksiantajina, koulutussisältöjen kehittäjinä, kasvuyrittäjyysosaajina.

Hankkeen tuloksena syntyy uusi yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan edistämisen kokonaisuus, joka on integroitunut osaksi oppilaitosten perustoimintaa.
Hankkeen tuloksena yrittäjyyskompetenssien tasoa nostetaan siten, että hankkeen loppuvaiheessa vuodessa vähintään 500 henkilöä on saanut käytännön kokemusta pienimuotoisesta yrittäjämäisestä toiminnasta, vähintään 125 henkilöä on saanut kohtalaista kokemusta yritystoiminnasta ja vähintään 30 henkilöä on toiminut kansainvälisille markkinoille tähtäävässä startup-yrityksessä. Kompetenssitason nousu näkyy yrittäjämäisessä toiminnassa pysyvästi työllistyneiden henkilöiden määrässä, perustettujen yritysten määrässä sekä toisen palvelukseen uuden tuotteen tai palvelun kaupallistamiseen työllistyneiden määrässä. Vaativampien yrittäjyyskompetenssien osalta hankkeessa syntyvän koulutustoiminnan kautta maakuntaan saadaan ensimäistä kertaa ns. Lean StartUp -osaamista, joka on keskeinen kansainvälisesti suuntautuneiden start up -yritysten toimintaperiaate.
Pitkällä aikavälillä hankkeen toiminta uudistaa ja myötävaikuttaa siihen, että kansainvälisesti suuntautunut yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta on yhä useamman nuoren ja korkeasti koulutetun selkeä uravaihtoehto. Yrittäjyyden kasvu ja työllistyminen ovat seurausta osallistujien yrittäjyyskompetenssin kehittymisestä ja itsensä työllistämisen rohkeus edistää uusien yritysten syntymistä (osuuskunta, toiminimiyrittäjät, start-up ym. kevytyrittäjyysmuodot).
Liiketalousosaamisen kasvu ja itsensä johtamisen taidot edistävät työllistymistä myös jo olemassa oleviin yrityksiin ja työpaikan saaminen ehkäisee syrjäytymistä ja edistää sosiaalista osallisuutta. Hankkeella vaikutetaan alueen elinkeinoelämään osaavamman (yrittäjyyskompetenssiperusteisemman) työvoiman saatavuutena sekä koulutuksen sisältöihin huomioiden elinkeinoelämän tarpeet. Näin hankkeella lisätään kasvuyrityksien tarvitsemaa osaamispääomaa, joka vaikuttaa kilpailukykyä edistävästi.

Hankkeen aikana tehdään julkaisuja tiedotus- ja levitystarkoituksiin ja tietoa toiminnasta levitetään aktiivisesti. Hanke edistää välillisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ekologista kestävyyttä. Hankkeella on sekä suoria että välillisiä positiivisia vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sekä yhdenvertaisuuteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhminä ovat toteuttajaoppilaitosten opiskelijat, opetushenkilöstö, määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevä TKI-henkilöstö sekä korkeasti koulutetut työttömät henkilöt. Hankkeen valmistelijat keskustelivat syyskuun 11. päivä 2015 Joensuun TE-palveluiden (Antero Kallinen, Esko Mantsinen ja
Kaija-Anmari Tunttunen) kanssa työttömien mahdollisuudesta osallistua avoimen amk:n opintojen kautta uudenlaiseen yrittäjyyskoulutukseen, erityisesti ensimmäisten työpakettien mukaisesti kevytyrittäjyyden pilotoinneilla. Todettiin, ettei osallistuminen muuta työmarkkinastatusta, kun opinnot eivät ole päätoimisia, joten ei vaikuta osallistujien sosiaalisiin etuuksiin. Tämä hanke tarjoaa turvallisen tavan kokeilla yrittäjyyttä. Te-palvelut voivat kertoa eli markkinoida asiakkailleen (korkeastikoulutetut työttömät) tästä yrittäjyystaitoja lisäävästä koulutuksesta omien käytänteidensä kautta.

Hankkeen kohderyhmät on jaoteltu neljään luokkaan niihin kuuluvien henkilöiden yrittäjyyskompetenssitason perusteella:
1. Ei kokemusta: Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joille ei ole minkäänlaista aikaisempaa yrittäjyyskokemusta tai uuden tuotteen tai palvelun lanseerauskokemusta ml. oman työn laskuttaminen. Ylivoimaisesti suurin osa oppilaitosten opiskelijoista, tutkijoista ja henkilöstöstä sekä työttömistä kuuluu tähän luokkaan.
2. Pientä kokemusta: Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on kokemusta pienimuotoisesta ajoittaisesta, freelancer- tyyppisestä esim. oman työn laskuttamiseen perustuvasta yrittäjyydestä tai esimerkiksi uuden alkavan yrityksen perustajatiimissä vähäisessä roolissa työskentelystä.
3. Kohtalaista kokemusta: Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on kokemusta kannattavasta osa-aikaisesta tai kokopäiväisestä liiketoiminnasta. Myös henkilöt, jotka ovat työskennelleet merkittävässä roolissa uuden tuotteen tai palvelun kaupallistamisen tähtäävässä ulkopuolista rahoitusta saavassa startup-yrityksessä kuuluvat tähän luokkaan.
4. Merkittävää kokemusta: Tähän luokkaan kuuluvat henkilöt joilla on monipuolista kokemusta kasvuun tähtäävästä ja kansainvälistäkin menestystä saavuttaneesta yrittämisestä. Usein ns. sarjayrittäjät kuuluvat tähän ryhmään.

Tämä kohderyhmäjaottelu ei erottele osallistuvia opiskelijoita iän, aiemman tutkinnon tms. perusteella, vaan mukaan halutaan molempien organisaatioiden kaikilta koulutusaloilta opiskelijoita niin nuorten koulutusohjelmista kuin aikuisopiskelijoitakin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yrittäjyysneuvontaa toteuttavien organisaatioiden henkilöstö (te-palvelut, kehittämisyhtiöt, hautomotoimintaa toteuttavat tahot, starttirahapäätöksiä tekevät ym. neuvojat). Ministeriöt (lähinnä TEM & OKM) ja alueen kansanedustajat, joille tuodaan tiedoksi tarve uudenlaisten toimintamallien kehittämistarpeista sekä mm. oppilaitosten rahoitusmalliin liittyvän lainsäädännön muokkaamistarpeista. Asioiden edistämiseksi tehdään yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa alueellisesti ja kansallisella tasolla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 651 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 590 807

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 930 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 844 010

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Valtimo, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 49

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty ja toteutuksessa tullaan huomioimaan oppilaitosten olemassa olevaa koulutusalakohtaista tilastoaineistoa valmistuvien opiskelijoiden sukupuolen mukaisesta työllistymisestä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Erityisesti vaikeasti työllistävillä aloilla on havaittu sukupuolisekretoitumista. On tärkeää hankkeessa tukea opiskelijoiden ammatillisen identiteetin ja pätevyyden esille tulemista riippumatta sukupuolille stereotyypitellyistä aloista. Yrittäjyyskompetenssia kehittämällä nuorten työllisyyden tasa-arvoisessa edistämisessä tuodaan esille yrittäjyyden mahdollisuudet myös muuttuvissa perhetilanteissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen välillinen tavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ei päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Ympäristötietoisten osaajien yrittäjyystestauksissa voi edistää välillisesti luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvaa toimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa vältetään pitkien matkojen aiheuttamia liikenteellisiä ongelmia (fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat kuormitukset) suosimalla yhteydenpidossa, tiedotuksessa, koulutuksessa ja ohjauksessa sekä palauteprosessissa etäyhteyksiä, e-oppimisratkaisuja ja paperittomia työvälineitä. Näillä ratkaisuilla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutokseen johtavien hiilidioksipäästöjen muodostumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Osallistujien, ympäristötietoisten, osaajien yrittäjyyspilotoinneissa ja yhteistyössä yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuminen alueen pk-yrityksissä voi edistää välillisesti yritysten luonnon monimuotoisuutta edistävää tuotekehitystoimintaa esim. metsäsektorin arvoketjun toimijoiden prosesseissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeessa vältetään pitkien matkojen aiheuttamia liikenteellisiä ongelmia (fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat kuormitukset) suosimalla yhteydenpidossa, tiedotuksessa, koulutuksessa ja ohjauksessa sekä palauteprosessissa etäyhteyksiä, e-oppimisratkaisuja ja paperittomia työvälineitä. Näillä ratkaisuilla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutokseen johtavien hiilidioksipäästöjen muodostumista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Osallistujien, ympäristötietoisten, osaajien yrittäjyyspilotoinneissa ja yhteistyössä yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuen alueen pk-yrityksissä edistää välillisesti materiaali- ja jätteenkäsittelyn tehokkuutta sekä osana tuotantoprosesseja että tuotekehitystä (uudet tuotteet ja liiketoiminta-alueet).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Osallistujien, ympäristötietoisten, osaajien yrittäjyyspilotoinneissa ja yhteistyössä yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuen alueen pk-yrityksissä edistää välillisesti esim. uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämistä (uudet tuotteet, liiketoiminta-alueet) ja käyttöä yrityksissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämään osaavamman (yrittäjyyskompetenssiperusteisemman) työvoiman saatavuutena sekä koulutuksen sisältöihin vaikuttavana elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Näin hankkeella lisätään kasvuyrityksien tarvitsemaa osaamispääomaa, joka vaikuttaa kilpailukykyä edistävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Hankkeella vaikutetaan välillisesti alueen elinkeinoelämän aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen edistämällä opiskelijoiden ja työttömien osallistumista yritysten tuotteiden ja palvelujen kehitysprojekteihin mm. oman kevytyrittäjyyskokeilun asiakastilauksena.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Ympäristötietoisten osaajien osallistumisella elinkeinoelämän tuotekehitysprojekteihin edistää liikkumiseen ja logistiikkaan kohdistuvien tuote- ja palveluratkaisujen kehittymistä alueen yrityksissä. Hankkeessa vältetään pitkien matkojen aiheuttamia liikenteellisiä ongelmia (fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat kuormitukset) suosimalla yhteydenpidossa, tiedotuksessa, koulutuksessa ja ohjauksessa sekä palauteprosessissa etäyhteyksiä, e-oppimisratkaisuja ja paperittomia työvälineitä. Näillä ratkaisuilla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutokseen johtavien hiilidioksipäästöjen muodostumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeen tavoitteena oleva yrittäjyysosaamisen kasvu ja itsensä työllistämisen rohkeus edistää suoraan yksilöiden, heidän perheidensä ja yhteisöjen hyvinvointia. Itsensä johtamisen taidot edistävät työllistymistä myös jo olemassa oleviin yrityksiin ja työpaikan saaminen ehkäisee syrjäytymistä ja edistää sosiaalista osallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Sukupuolisekrekaatiota sisältäviltä koulutusaloilta valmistuvien työllisyyden edistäminen ylittäen toimialarajat edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä suoraan että välillisesti (työyhteisöt). Työllistyminen ehkäisee suoraan ja välillisesti (perheet ja lähiyhteisöt) myös sosiaalista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Hankkeen tavoitteena oleva yrittäjyysosaamisen kasvu ja näin työllisyyden parantuminen edistää suoraan kohderyhmän ja välillisesti heidän perheidensä ja yhteisöjensä yhteiskunnallista ja kulttuurista hyvinvointia. Työpaikan saaminen tai oman yrityksen perustaminen ehkäisee syrjäytymistä ja kohentaa sosiaalista asemaa sekä suoraan että välillisesti. Hankkeessa huomioidaan vaikeasti työllistyvien alojen opiskelijat ja erityisryhmät esim. kv-taustan omaavat. Työllisyyden parantuminen edistää merkittävästi välillistä yhdenvertaisuutta mm. työyhteisöjen moninaisuuden kautta.
Kulttuuriympäristö 0 4
Kulttuuriympäristöön hanke vaikuttaa lisäämällä aiempaa vahvemmin valmistuvien osallisuutta yrittäjinä ja aktiivisina toimijoina. Kulttuurialojen osaajien työllisyyttä ja yrittäjyyskompetenssia edistetään ylittämällä perinteiset toimialarajat liiketoiminnan kenttänä.
Ympäristöosaaminen 0 4
Ympäristöosaamiseen hanke vaikuttaa lisäämällä tuote- ja palvelukehitykseen uusia tuotteita ja liiketoiminta-alueita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana siihen osallistuneiden opiskelijoiden yrittäjyysosaamista saatiin nostettua merkittävästi ja hanke aikaansai muutoksen myös opetushenkilöstön mielipiteissä yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjyyttä saatiin aidosti integroitua osaksi opetusta - ei ainoastaan yrittäjyyskursseille - läpileikkaavasti yli koulutusrajojen. Uudenlaista tiimivalmennukseen pohjautuvaa pedagogiikkaa koulutettiin laajalti kummankin toteuttajaorganisaation puolella, josta näkyvinä tuloksina voidaan nostaa esille Y-akatemian perustaminen Karelialla ja ProRiverian rakentaminen Riverialla. Uudenlaisia verkkokursseja kehitettiin ja saatiin osaksi perusopetusta, toiminnallista yrittäjyysopetusta vietiin eteenpäin ja järjestettiin lukuisia tapahtumia ympäri maakuntaa. Selviä hankkeen tuloksia oli useiden kymmenien opiskelijayritysten perustaminen joko hankkeen koulutusten ja kurssien aikana tai niiden jälkeen.

KYKY-hankkeen tavoitteena oli edistää alueen hyvinvoinnin kannalta merkittävää yrittäjyyttä vahvistamalla kohderyhmien yrittäjyyskompetensseja siten, että henkilöiden osaaminen kehittyy hankkeen aikana seuraavalle tasolle. Hankkeen alussa eri kompetenssitasoille määriteltiin ensin kolme porrasta mutta hieman myöhemmin niitä täydennettiin vielä yhdellä, ns. "nollatasolla". Seuraavassa on esitetty eri kompetenssitasot tiivistettynä:

0) Tällä tasolla opiskelijalla ei vielä ole käytännössä mitään yhtymäpintaa yrittäjyyteen.
1) Ensimmäisellä kompetenssitasolla opiskelijalla on selkeä kuva yrittäjyyden eri osa-alueista, kuten itsensä johtamisesta, myynnistä, tuotteistamisesta ja yritystoiminnan perusjuridiikasta.
2) Toisella tasolla opiskelijalla on jo vahvaa osaamista yrittäjyydestä sekä kyky viedä toimintaa käytäntöön.
3) Kolmannella tasolla oletetaan henkilöllä olevan jo strategista osaamista aina vaativaan hallitustyöhön saakka.

Hankkeen toiminnassa keskityttiin pitkälti "nollatason" opiskelijoiden nostamiseen ensimmäiselle kompetenssitasolle. Tapahtumia, valmennuksia ja opintokokonaisuuksia suunniteltiin ja toteutettiin laajalti ja uusia toimintatapoja kokeillen. Hankkeen aikana opiskelijoiden suurta massaa saatiin kiitettävästi liikkeelle ja heidän ymmärrystään yrittäjyydestä saatiin nostettua merkittävästi. Yhtenä tavoitteena hankkeessa oli saada jo olemassa olevia yrittäjyyspalveluita kehitettyä eteenpäin ja tehtyä niitä helpommin löydettäviksi. Hankkeessa kokeiltiin uusia, nopeisiin ja matalan kynnyksen kokeiluihin perustuvia yrittäjyyden muotoja ja osaamista siten, että yrittäjyyden harjoittelu sulautui paremmin osaksi kohderyhmien kannalta relevantteja toiminta- ja oppimisympäristöjä. Esimerkiksi opiskelijat tekivät harjoittelujaksojaan sekä opinnäytetöitä omiin yrityksiinsä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin sellaista uuden yrittäjyyden pedagogiikkaa, joka skaalautuu ja skaalataan huomattavasti aiempaa paremmin siten, että eritasoisten yrittäjyyskokeilujen määrää, eli yrittäjyyskompetenssien tasoa, nostetaan mahdollisimman suurilla massoilla.

Kompetenssiperustainen yrittäjyys KYKY-hanke on onnistunut Kareliassa sekä Pohjois-Karjalan koulutusyhtymässä, sittemmin Riveriassa, integroimaan yrittäjyyden osaksi opintoja. Tämä johtuu osaltaan siitä että NY- vuosi yrittäjänä –ohjelma, NY Startup sekä DRAFT on opinnollistettu yhä selkeämmin. Yhä useammat alat ja opiskelijat ovat yhdistäneet oman alansa ja yrittäjyyden opinnot, eli he tekevät oman alan töitä projekteina yrityksille. Myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut moninkertaisesti. Myös opettajille suunnattu tiimioppimisen ja –yrittäjyyden valmennukset ovat innostaneet opettajia uusiin rohkeisiin kokeiluihin pedagogisesti, jotka ovat lisänneet opiskelijoiden oma-aloitteisuutta sekä luovuutta.

Hankkeen aikana kehitetyt 15 opintopisteen ns. "KYKY-opinnot" on otettu osaksi Karelian ja Avoimen AMK:n opintotarjontaa joko kokonaan tai osana muuta koulutusta: Opintojaksolla "Innovoidaan yhdessä - työelämän tuotekehityshaaste" (5op) pilotoitiin kesällä 2017 rohkeasti sitä, kuinka tiimit voivat työskennellä kokonaan verkon välityksellä TKI-hankkeilta saatujen haasteiden parissa. Pilotin kokemuksia hyödynnettiin edelleen erityisesti Karelian EPIC Challenge -opintojaksojen kehityksessä sekä hankkeessa toteutetuissa workshopeissa. "Businesspaja (2op)" -opintojaksolla pilotoitiin yhteistyömallia alueen lukioiden kanssa. Jaksolla lukiolaiset kehittivät viikon ajan omaa liikeideaansa. Jakson keskeisiä teemoja oli maakunnallisuus, lukio-yhteistyö, Y-akatemian opiskelijaosaamisen hyödyntäminen sekä yhteistyö alueellisten kehitysyhtiöiden kanssa. "Tunnista ja tuotteista osaamisesi (3op)" -opintojaksolla keskityttiin matalan kynnyksen osaamisen tuotteistamiseen. Hankkeessa havaittiin, että yksi keskisimpiä toiminnan kohteita on opiskelijoiden "sytyttäminen" yrittäjämäiseen ajatteluun. Tämä kurssi toimii tehokkaana työvälineenä paitsi oman osaamisen havaitsemisessa ja tuotteistamisessa myös yrittäjyysajattelun herättäjänä. "Liikeidean kehittäminen - Business Idea Development (5op)" -opintojakso toimii kaikille, jotka tahtovat kehittää omaa liikeideaansa tai toimivat jo yrittäjinä. Opintojakso on myös osa DRAFT-ohjelman tukimateriaalia, siten, että opiskelijat saavat kurssin opintopisteet itselleen suoritettuaan tietyt portaat DRAFT-ohjelmassa.

KYKY-hankkeen aikana yrittäjyyden edistäminen on muuttunut enemmän toiminnalliseksi. Esimerkiksi NY- sekä NY Startup -ohjelmat ovat tuottaneet runsaasti nuorten perustamia yrityksiä: NY-yrityksiä on hankkeen aikana vuonna 2017 perustettu 29, joissa toimi 36 henkilöä ja vuonna 2018 42, joissa toimii 55 opiskelijaa. Toimintaa jatketaan normaalina toimintana myös hankkeen jälkeen, vuodesta 2019 eteenpäin. Riverian ja Karelian opiskelijoiden yhteistyö on tiivistynyt erityisesti NY Start up-toiminnan avulla. Lisäksi hankkeessa kehitetyt yhteistyömallit ovat jatkossa hyödynnettävissä oppilaitosten välisessä Y-yhteisössä, joka mahdollistaa eri alojen opiskelijoiden yrittäjyysopinnot samassa toimipisteessä.