Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20536

Hankkeen nimi: Kotona Jyväskylässä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0174666-4

Jakeluosoite: Matarankatu 6 A

Puhelinnumero: 014-2660000

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: PL 193

WWW-osoite: http://www.jyvaskyla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JAANA TAPALINEN

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.tapalinen(at)jkl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: (014) 266 0849

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 1006550-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jyväskylässä asuu yli 5700 vieraskielistä asukasta, joiden määrä on kasvanut vuosittain noin 350 henkilöllä 2010-luvulla (Tilastokeskus). 20─30 prosenttia väestönkasvusta Jyväskylässä tulee maahanmuutosta. Alueen yleisen työllisyystilanteen heikentyessä myös ulkomaalaisten työllisyystilanne on heikentynyt ollen vuonna 2014 jo 42,2 prosenttia (TEM työnvälitystilasto).

Jyväskylän kaupungilla ei ole olemassa olevaa mallia kotoutumislain mukaisen alkukartoitusten tekemiseen maahanmuuttajille esim. ulkomaalaisten opiskelijoiden, yliopistoon työhön tulevien tai kotivanhempien kotoutumisen käynnistämiseksi. Jyväskylän kaupungin palveluista puuttuu myös maahanmuuttajien systemaattinen neuvonta- ja ohjauspalvelu koulutukseen, työpaikan etsimiseen tai yrityksen perustamiseen liittyen. Suomenkielen taito on edellytyksenä työelämässä pärjäämiseen. Virallisten ja lakisääteisten suomenkielen kurssien ohessa Monikulttuurikeskus Gloria on järjestänyt erityisryhmille suomenkielen kursseja vapaaehtoisvoimin. Yhä kasvavan osallistujamäärän vuoksi tarvitaan myös suomenkielen opettajaa ohjaamaan vapaaehtoisia ja kehittämään opiskelua. Lisäksi sujuvan ja onnistuneen kotoutumisen takaamiseksi on paikallisten toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen tärkeää. Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan molemmat sukupuolet.

Hankkeen tavoitteena on kunnan vastuulla olevan kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen toteuttaminen, neuvontapalvelujen kehittäminen, maahanmuuttajien ammatilliseen ja muuhun jatkokoulutukseen osallistumisen edistäminen kotoutumiskoulutuksen jälkeen ja siten työllisyyden parantaminen (Poluttamo-toiminta), maahanmuuttajien alkuvaiheen suomen kielen oppimisen vahvistaminen, maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen henkilökohtaisen palveluohjauksen kautta ja uuden monialaisen kansainvälistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvän asiantuntijaverkoston luominen. Maahanmuuttajayrittäjien verkostoiminen ja yrittäjä-valmiuksien parantaminen on myös tärkeä osa hankkeen toteuttamista.

Jyväskylän kaupungilla on hankkeen jälkeen eri maahanmuuttajaryhmille alkukartoituksen ja ryhmäinfotilaisuuksien järjestämisen malli. Kotoutumiskoulutuksen jälkeisen ammatilliseen koulutukseen ohjauksen mallia (Poluttamo-toiminta) jatketaan yhteistyökumppaneitten panostuksella esimerkiksi kunnan palvelupisteessä, jossa on muitakin maahanmuuttajille tarjottuja palveluita. Suomenkielen opettaja ohjaa vapaaehtoisia ja opettaa maahanmuuttajille suomenkieltä Monikulttuurikeskus Gloriassa. Maahanmuuttajat saavat henkilökohtaista palveluohjausta alkukartoituksesta työllistymiseen saakka ja apua paikallisen toimijoiden verkostosta. Maahanmuuttajayrittäjien verkosto on luotu ja toimii säännöllisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on maahanmuuttajat: opiskelijat, työssä käyvät, työttömät ja kotivanhemmat, puolisot. Kohderyhmään kuuluvat myös luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat viranomaiset (mm. TE-hallinto, poliisi, verohallinto), oppilaitokset, yrittäjäverkostot, järjestöt ja maahanmuuttajaverkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 520 449

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 515 487

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 687 883

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 684 896

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 922

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysissä on huomioitu molemmat sukupuolet. Tasa-arvon valtavirtaistaminen tulee huomioiduksi hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke koskee molempia sukupuolia. Kotouttamisen tarkoitus on integroida sekä miehet että naiset suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tapahtuu tarjoamalla tietoa suomalaisesta yhteiskuntajärjestelmästä sekä työelämän mahdollisuuksista, joiden pitäisi olla yhtenevät molemmille sukupuolille. Poluttamo-toiminnassa on tarkoitus tarjota toiminnallisia kielenoppimisen menetelmiä yhdenvertaisesti molemmille sukupuolille. Palvelutilanteissa huomoioidaan sukupuoli ja erilaiset palvelutarpeet. Toiminnassa mukana olevien tulee olla kulttuuritietoisia ja osata tunnistaa erilaisista kulttuureista tulevien lähtökohdat. Näin tuetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, maaperään ekä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeeseen kuuluvien infoviikkojen kautta osallistujien tietoisuus lisääntyy esimerkiksi kierrätyksestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeessa on tavoitteena maahanmuuttajien työllistymisen kautta monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta. Hankkeessa hyödynnetään paikallisia toimijoita opinto-ohjauksessa ja kielikoulutuksessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on luoda maahanmuuttajille nopea polku työllistymiseen alkukartoituksen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää maahanmuuttajien hyvinvointia alkukartoituksesta lähtien. Kielikoulutus mahdollistaa mm. paremmat mahdollisuudet työllistymiseen sekä edistää sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Palveluohjauksen avulla maahanmuuttajaa autetaan henkilökohtaisesti työllistymään. Poluttamo-malli auttaa oman osaamisen tunnistamisessa ja jatko-opintomahdollisuuksien löytämisessä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää perinteisten sukupuolikäsitysten purkamista ja esimerkiksi kotona olevien puolisoiden työllistymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen avulla maahanmuuttajat saavat mahdollisuuksia työllistyä, mikä osaltaan edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Kielikoulutus mahdollistaa suomenkielisen informaation ymmärtämisen ja auttaa toimimaan suomalaisenssa järjestelmässä ja tunnistamaan omat oikeudet. Kulttuurinen yhdenvertaisuus lisääntyy kun maahanmuuttajat ja kantaväestö kohtaavat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 2
Infotilaisuuksissa voidaan jakaa tietoa liittyen ympäristöön ja sen suojeluun.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Jyväskylän kaupungilla ei ollut olemassa olevaa mallia kotoutumislain mukaisen alkukartoitusten tekemiseen maahanmuuttajille esim. ulkomaalaisten opiskelijoiden, yliopistoon työhön tulevien tai kotivanhempien kotoutumisen käynnistämiseksi. Lisäksi, Jyväskylän kaupungin palveluista puuttui myös maahanmuuttajien systemaattinen neuvonta- ja ohjauspalvelu koulutukseen, työpaikan etsimiseen tai yrityksen perustamiseen liittyen. Suomen kielen taito on edellytyksenä työelämässä pärjäämiseen. Yhä kasvava maahanmuuttajien määrä johtaa pitkiin jonotusaikoihin varsinaisiin kotoutumiskoulutuksiin. Virallisten ja lakisääteisten suomen kielen kurssien ohessa Monikulttuurikeskus Gloria on järjestänyt erityisryhmille suomen kielen kursseja vapaaehtoisvoimin, johon on tarvittu myös suomen kielen opettajaa ohjaamaan vapaaehtoisia ja kehittämään opiskelua. Iso osa alueen maahanmuuttajista on työikäistä väestöä. Maahanmuuttajien heikon työllisyyskehityksen perusteella alueella on huomattu tarvetta edistää kohderyhmän työllistymistä parantamalla maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksia sekä työnhakuvalmiuksia erityisesti kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Lisäksi sujuvan ja onnistuneen kotoutumisen takaamiseksi, paikallisten toimijoiden yhteistyölle ja verkostoitumiselle on ollut tarvetta. Näille tarpeille hanke oli haettu. Hankkeen varsinainen kohderyhmä oli maahanmuuttajat: opiskelijat, työssä käyvät, työttömät, kotivanhemmat ja puolisot. Kohderyhmään kuuluivat myös luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat.

Hanke oli hyvä ratkaisu tarttua ongelmaan, koska hankkeen kautta saatiin luotua maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen palvelumalli Jyväskylään, joka vastaa yllämainittuihin tarpeisiin. Hanke on hyvä työkalu maahantulon alkuvaiheen eri toimenpiteiden ja palveluiden koordinoimiselle ja sujuvasti etenemiselle ja on sekä asiakaslähtöinen että kustannustehokas. Hankkeessa kehitetty palvelumalli (liite 1) toimii yhteispalvelupisteen periaatteella, jossa toteutettiin lakisääteisiä maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavia kotoutumisen alkuvaiheen palveluja. Yhteispalvelupiste(mallin) kautta kunnan maahanmuuttajien on mahdollista saada lakisääteiset kotoutumisen alkuvaiheen palvelujen (alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, ohjaus ja neuvonta, perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta) lisäksi omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia, monialaista ja moniasteista koulutusohjausta sekä tukea yrittäjyyteen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa samasta pisteestä omalla äidinkielellä, mikä nopeuttaa ja selkiyttää maahanmuuttajien kotoutumisen prosessia.

Hankkeen toimintamallin kehittäminen jaettiin kahteen jaksoon. Vuonna 2016 tiimi loi toimintamallia hankkeen asiakkaiden palvelemiseksi ja vastasi heidän tarpeisiin tulkkien avulla englannin, arabian, somalin, persian, thain, venäjän kielillä. Näistä palveluista saadun palautteen ja niistä aiheutuneiden kustannusten vuoksi hankkeelle tehtiin keväällä 2017 muutoshakemus, jonka perustana oli ajatus käyttää omakielisiä kotoutumisvalmentajia, joiden ammattitaito ja asiakkaan kulttuurin ja kielen tuntemus vastaavat kohderyhmän tarpeisiin paremmin ja kustannustehokkaammalla tavalla. Muutoshakemuksen hyväksymisen jälkeen ja osana hankkeen yhteispalvelupistemallia hankkeeseen palkattiin syyskuussa 2017 viisi kotoutumisvalmentajaa. He ja hankkeen muut tiimin jäsenet palvelivat asiakkaita yhteensä 14 eri kielellä. Palvelukielet olivat suomen ja englannin lisäksi arabia, dari, gurani, hindi (urdu), persia, ranska, somali, sorani, thai, turkki, viro ja venäjä.

Osana hankkeen yhteispalvelupistemallia Jyväskylään saapuville ja siellä jo asuville maahanmuuttajille kehitettiin omakielistä alkuhaastattelu- ja -kartoitusmallia, joiden perusteella maahanmuuttajat ohjataan tarpeitaan vastaaviin, kotoutumista edistäviin toimintoihin. Hankkeessa kehitettiin alkuhaastattelu- ja alkukartoituslomakkeet, joiden toimivuutta testattiin opiskelu-, perhe-, työ- ja muilla perusteilla kuntaan saapuville maahanmuuttajille. Lomakkeista luotiin interaktiiviset pdf-versiot, joita on myös mahdollista käyttää mobiililaitteilla. Osana samaa yhteispalvelupistemallia hankkeessa kehitettiin yhdistelmäkoulutusmalli, jossa yhdistettiin suomen kielen opetus ja omakielinen yhteiskuntaorientaatio. Tätä koulutusmallia on mahdollista käyttää kotoutumislain mukaisena omaehtoisena opiskeluna ja sen tavoitteena oli antaa osallistuville perusvalmiuksia kielen opiskeluun ja lyhentää jonotusaikoja kotoutumiskoulutukseen, sekä tarjota sellaiset yhteiskunnalliset, työelämään sijoittumista edistävät ja kulttuurilliset valmiudet, joiden avulla he kykenevät suunnittelemaan omaa kotoutumistaan ja elämäänsä Suomessa tavoitteellisesti. Lisäksi hankkeessa kehitettiin omakielinen kotoutumis- ja uravalmennusmalli, joka selkeästi lisää kotoutujan työllistymis- ja koulutusvalmiuksia, että vastaa kotoutumislain mukaisen ohjauksen ja neuvonnan antamisesta maahanmuuttajille kunnan puolesta. Hankkeessa kehitettiin myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ja muuhun jatkokoulutukseen ohjaukseen Poluttamo-toimintamalli yhteistyössä alueen oppilaitosten, eli Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Gradia Jyväskylän, Jyväskylän kansalaisopiston, Jyväskylän kristillisen opiston, Jyväskylän palvelualan opiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Hankkeessa rakennettiin hankekumppaneiden ja Jyväskylän työllisyyspalveluiden kanssa maahanmuuttajille erilaisia, tarpeisiin vastaavia työllisyyspolkuja. Hankkeessa kokeiltiin yhteistyössä osatoteuttaja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Kotona Suomessa - hyvä polku ESR-hankkeen aluekoordinaattorin kanssa erilaisia maahanmuuttotyön laaja-alaisen ja moniammatillisen verkoston toiminnan kehittämiseen ja edistämiseen liittyviä toimintoja.