Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20537

Hankkeen nimi: Kiertotalouden uudet osaajat yrityksille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kotkan kampus: Pääskysentie 1

Puhelinnumero: 0447028888

Postinumero: 48220

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arja Sinkko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutusjohtaja, rakennus- ja energiatekniikan koulutusyksikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arja.sinkko(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447028219

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kouvola Innovation Oy, 2221859-6
Kouvolan seudun ammattiopisto, 0161075-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on vastata 2020 voimaan astuvan jätedirektiivin vaatimuksiin luomalla osaamista, jonka avulla yritysten ja yrittäjiksi aikovien on mahdollista toimia direktiivin edellyttämällä tavalla ja mm. kierrättää 70% rakennusjätteestä materiaalina. Tavoitteeseen päästään ammatillisen toisen asteen rakennusalan ja/tai ympäristöalan sekä insinöörikoulutuksen ja näiden oppimisympäristöjen kehittämisellä. Näin sekä rakennusalan että ympäristöalan koulutuksen suorittaminen on entistä houkuttelevampaa ja opintoihin motivoivampaa, sillä lisääntynyt koulutuksen ja työelämän yhteistyö myös edesauttaa parempaa työllistymistä sekä mahdollistaa työvoiman paremman käytettävyyden eri toimintojen vaiheissa: suunnittelu, rakentaminen, purkutyöt, jätteenkäsittely ja –jalostaminen jne. Toisen asteen koulutuksen ja oppimisympäristön kehittämisessä huomioidaan myös mahdollisuus opintojen jatkamiseen ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen esim. ammattikorkeakoulussa tai täydennyskoulutuksen avulla.

Tavoite saavutetaan kehittämällä yritys-oppilaitos välistä oppimisympäristöä, jossa harjoittelu on alusta asti sisällöltään suunnitelmallista ja opintoihin ajoitettua sekä harjoittelun sisältö, ohjaus ja arviointi avointa ja eri osapuolia hyödyntävää. Hankkeessa oppimisympäristön luomiseen liittyy mm. yritysten koulutussisältötarpeiden määrittely, uuden sisällön luominen sekä yritysten sitouttamisen yhteistyöverkkoon. Hankkeessa luodaan myös vuorovaikutteinen toimintaympäristö, jossa oppilaiden työelämäjaksojen ja yritysten tarjoamien työssäoppimispaikkojen/kehittämistehtävien sisällöllinen ja ajallinen yhteensovittaminen on joustavaa, ennakoitavissa ja palvelee sekä oppilasta että yritystä entistä paremmin. Ympäristön kautta yritykset ja oppilaitokset muodostavat koulutus-yrityspuiston; uudenlaisen oppimisympäristön osan, joka tuottaa harjoittelupaikkoja oppilaille työssäoppimista/työharjoittelua sekä osaamisen tunnistamista (näytöt) varten. Toiminta myös testataan pilotoimalla, jotta se voidaan vakiinnuttaa osaksi olemassa olevaa koulutusrakennetta.

Tuloksena saadun vuorovaikutusympäristön avulla voidaan yritysten kanssa jatkuvasti yhteistyössä toimien luoda koulutuksellisia kehittämisratkaisuja muuttuviin työelämän tarpeisiin.
Uudet koulutussisällöt ja -ratkaisut, mm. yrityshaastattelut ja webcastit (verkon kautta tapahtuvat opetustuokiot) mahdollistavat myös yritysten henkilöstön jatkuvan osaamisen kehittämisen työn ohella.

Kehitystyötä tehdään yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) ja Kouvola Innovation Oy:n (Kinno) sekä alueen ympäristöalan yritysten kanssa. Hanke toteutetaan 1.2.2016 - 31.12.2017.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Erityisesti ympäristöalan yritykset (Umacon Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Hyötyvirta ry) ja koulutusorganisaatiot (KSAO, Xamk).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Rakennus- ja ympäristöalan ammattikoulun opiskelijat ja amk-opiskelijat sekä opettajat. Rakennus- ja ympäristöalan yritysten työntekijät ja johtotehtävissä työskentelevät, kaikki rakennus- ja ympäristöalasta kiinnostuneet mahdolliset tulevat alan opiskelijat sekä rakennusjätteen jalostusmahdollisuuksia hyödyntävät aloittavat pienyrittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 127 387

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 77 218

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 169 850

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 102 958

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on tarkasteltu osana hankevalmistelua. Hankkeen toiminta keskittyy rakennus- ja ympäristöalankoulutuksien kehittämiseen, joista Tilastokeskuksen Px-Web-tietokannan mukaan (viittaus 31.8.2015) esim. Kymenlaaksossa oli v. 2013 tekniikan ja liikenteen ammattikoulutuksen parissa opiskelevia n. 3500, joista naisia vain 13%. Vastaavasti Luonnonvara- ja ympäristöpuolella opiskelijoita oli 560, joista naisia 75%. Amk-opinnoissa rakennus-, energia- ja ympäristökoulutuksessa oli yhteensä 570 opiskelijaa, joista naisia vain 13 %. Näistä voi päätellä, että kehitettävät koulutusalat on mahdollista rakentaa niin, että koulutuksen osallistujat jakautuisivat sukupuolinäkökulmasta tasaisemmin sekä antaisivat paremman motivaation myös naisille jatkaa rakennus- tai ympäristöalan amk-opintoihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitetta olemalla syrjimätön sekä edistämällä tietoista ajattelua siitä, miten tasa-arvo sadaan toteutumaan hankkeessa: miten edistetään miesten hakeutumista luonnonvara-alalle, ja miten vastaavasti naisten hakeutumista tekniikan pariin (vrt. tilastot yllä). Oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen ja sitä kautta opiskelumotivaation edistämisellä lisätään tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutuksen suorittamiseen. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan naisten ja miesten erilaiset tavat, tarpeet ja motivaation lähteet koulutuksia suunniteltaessa, esim. koulutusmateriaalien kiinnostavuus sukupuolinäkökulmasta sekä koulutuksen antama kuva sukupuolesta ja yhteiskunnasta (esim. erilaisissa koulutusmateriaaleissa (mm. haastattelut, luennoitsijat) esiin tuodaan miehiä/naisia, jotka sukupuolivähemmistönä alalla; lisäksi hankkeessa on mm. miesvaltaisen rakennusalan opettajana amk-kehitystyössä alan naisopettaja).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on rakennusalan ja/tai ympäristöalan koulutuksen/oppimisympäristön kehittäminen niin, että sekä rakennusalan että ympäristöalan koulutuksen suorittaminen on entistä houkuttelevampaa ja opintoihin motivoivampaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 9
Hankkeella edistetään kestävän kehityksen mukaista rakennus/ ympäristöalan koulutusta ja parempaa kiertotalouden ymmärrystä, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hanke edistää siirtymistä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 8
Kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden kehittymisen ansiosta hanke vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä; raaka-aineita ja tuotannon muita resursseja kulutetaan vähemmän, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee vastaavasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 8
Materiaalien tehokkaampi uusiokäyttö vähentää raaka-aineiden käyttöä, joten luonnonvaroja säästyy ja eliöstön elinympäristö ja sitä kautta luonnon monimuotoisuus säilyy paremmin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 8
Koulutus lisää tietoisuutta ympäristön huomioimisesta eri toimintavaiheissa. Kaikki jätevirrat ympäristöön vähenevät materiaali- ja resurssitehokkuuden kehittyessä alueella: käyttö, käsittely ja kuljetus vähenevät, jolloin mm. liikenteen päästöt vähenenvät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 8
Materiaalien käytön kehittymisen ansiosta raaka-aineiden ja polttoaineiden kuljetukset vähenevät, joka vaikuttaa myös Natura-alueisiin kauttakulkuliikenteen vähenemisen ansiosta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 9
Osaamisen/tiedon lisääntyminen eri materiaaleista/jätteistä ja niiden hyödynnettävyydestä parantuu. Siten lisääntyvät ekologisuus ja taloudellinen kestävyys.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeella ei ole suoraa yhteyttä uusiutuvaan energiaan. Välillisesti kuitenkin tietoisuuden lisääntyminen kestävästä kehityksestä kannustaa myös uusiutuvan energian käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeessa edistetään yritysten kilpailukykyä kehittämällä koulutusta ja yhteistyötä yritysten kanssa kehittämistehtävien kautta yritystarpeiden suuntaan. Tämä myös mahdollistaa toimintaympäristön (yritysten) määrällisen ja laadullisen kehittymisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa tuotetaan uudenlainen toimintamalli/ympäristö, jossa yritykset voivat paremmin tarjota työssäoppimispaikkoja ja kehittämistehtäviä opiskelijoille ajallisesti heillekin sopivimpaan aikaan. Toisaalta koulutusorganisaatiot pystyvät esittämään omat opiskelijoiden koulutustarpeensa sekä tuottamaan webinaareja niin yritysten kuin opiskelijoiden käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 2 6
Kierrätyksen ja materiaalien uusiokäytön lisääntyessä kuljetusmäärät ja -kustannukset vähenevät jätteiden osalta ja kohdentuvat tuotteisiin, kun materiaaleja voidaan käyttää syntyalueella uudelleen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Hankkeen avulla edistetään toiminta-alueen kestävää kasvua, joka tarjoaa yrityksille laajenemis- ja kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näillä on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen.
Tasa-arvon edistäminen 1 5
Hanke edistää tasa-arvoa luomalla motivoivan oppimisympäristön, joka mahdollistaa tasapuolisen osallistumisen koulutukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hanke toteutetaan ensisijaisesti Kouvola/Kotka -akselilla, ja koulutus-yrityspuistoa kehitetään erityisesti Kouvolan alueen (Hyötyvirta) rakennus ja ympäristöalan mikro- ja pk-yritysten parissa mutta niin, että kaikilla ympäristöalan yrityksillä on mahdollisuus kehittämistehtävään osallistua. Ympäristö- ja jätealaa kehittävä amm. koulutus sopii edistämään monikultturisuutta, sillä esim. kielitaidolliset vaatimukset eivät ole niin kriittisiä kuin toisilla aloilla.
Kulttuuriympäristö 2 4
Hanke edistää yritystoiminnan jatkumista ja kehittymistä rakennus/ympäristöalalla ja alueella, jossa on valmiudet laajenemiseen vahingoittamatta kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 8 10
Hankkeella on vaikutus koulutuksen kautta ympäristöosaamisen kehittymiseen mm. materiaalituntemuksen, eri materiaalien uusiokäytön ja kokonaisprosessien hallinan ja ymmärryksen kannalta. Kokonaiskädityksen kehittyminen myös mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen, mikä puolestaan edistää kestävää kehitystä ja kilpailukykyä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli vastata v. 2020 voimaan astuvan EU:n jätedirektiivin vaatimuksiin, erityisesti koskien rakennusjätteen kierrätysasteen nostamista 70 %:iin. Tavoitteeseen päästiin kehittämällä koulutusta, sekä 2-asteen ammatillista että korkeakoulutusta. Yritysten tieto-taidon osaaminen kehittyy uusien työntekijöiden kautta, mutta myös yritykset tarvitsevat koulutusta omalle henkilöstölleen. Tähän pyrittiin vastaamaan kehittämällä digitaalisia oppimisympäristöja, jotka ajasta ja paikasta riippumattomina mahdollistavat henkilöstön jatkuvan kouluttautumisen. Kouvolan seudun kehittämisyhtiö (KINNO)toteutti hankkeessa mukana olevien yritysten (21 pohjoiskymenlaaksolaista rakennus- ja ympäristöalan yritystä)osaamistarpeiden kartoituksen haastattelemalla - haastattelujen ja kyselyjen tuloksia hyödynnettiin oppimisympäristön sisällön kehittämisessä. Yhteenveto haastattelujen tuloksista löytyy hankkeen Eliademy-alustalta "Kiertotalouden uudet osaajat yrityksille".

Hankkeen aikana kehitettiin Kouvolan Seudun ammattiopiston (KSAO) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) opetussisältöjä vastaamaan purkuosaamisen vaatimuksia. Syksyn 2017 kuluessa opetussisältöjä pilotoitiin XAMKin rakennustekniikan insinöörikoulutuksessa sekä KSAOn talonrakennuskoulutuksessa. Oppilaitos-yritysyhteistyön edistämiseksi luotiin sähköinen yhteistyö- ja oppimisalusta, joka perustuu Eliademy-ympäristöön. Lisäksi kokonaisuuteen luotiin työntekijäpankki (LinkedIn) sekä ongelmanratkaisutyökalu (tawk.to -chat-ympäristö). Eliademy-ympäristöön tuotettiin lyhyitä tietoiskumaisia materiaaleja yritysten käyttöön. Tavoitteena oli myös työntekijäpankin hyödyntäminen siten, että oppilaitosten opiskelijat ja yritykset löytäisivät toisensa. Tätä tavoitetta ei hankkeen aikana saavutettu. Loppuraportin lisäksi hankkeesta on tehty erillinen julkaisu ("Rakennusalan osaamisen kehittäminen yritys-oppilaitosyhteistyön ja digitalisaation avulla"), jossa tuodaan esiin hankkeen tuloksia ja niiden hyödyntämistä niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. Julkaisu on linkitetty Eliademy-alustalle.