|
|
|
Hankekoodi: S20537
Hankkeen nimi: Kiertotalouden uudet osaajat yrityksille
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Kotkan kampus: Pääskysentie 1
Puhelinnumero: 0447028888
Postinumero: 48220
Postitoimipaikka: Kotka
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arja Sinkko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutusjohtaja, rakennus- ja energiatekniikan koulutusyksikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arja.sinkko(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447028219
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteena on vastata 2020 voimaan astuvan jätedirektiivin vaatimuksiin luomalla osaamista, jonka avulla yritysten ja yrittäjiksi aikovien on mahdollista toimia direktiivin edellyttämällä tavalla ja mm. kierrättää 70% rakennusjätteestä materiaalina. Tavoitteeseen päästään ammatillisen toisen asteen rakennusalan ja/tai ympäristöalan sekä insinöörikoulutuksen ja näiden oppimisympäristöjen kehittämisellä. Näin sekä rakennusalan että ympäristöalan koulutuksen suorittaminen on entistä houkuttelevampaa ja opintoihin motivoivampaa, sillä lisääntynyt koulutuksen ja työelämän yhteistyö myös edesauttaa parempaa työllistymistä sekä mahdollistaa työvoiman paremman käytettävyyden eri toimintojen vaiheissa: suunnittelu, rakentaminen, purkutyöt, jätteenkäsittely ja –jalostaminen jne. Toisen asteen koulutuksen ja oppimisympäristön kehittämisessä huomioidaan myös mahdollisuus opintojen jatkamiseen ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen esim. ammattikorkeakoulussa tai täydennyskoulutuksen avulla.
Tavoite saavutetaan kehittämällä yritys-oppilaitos välistä oppimisympäristöä, jossa harjoittelu on alusta asti sisällöltään suunnitelmallista ja opintoihin ajoitettua sekä harjoittelun sisältö, ohjaus ja arviointi avointa ja eri osapuolia hyödyntävää. Hankkeessa oppimisympäristön luomiseen liittyy mm. yritysten koulutussisältötarpeiden määrittely, uuden sisällön luominen sekä yritysten sitouttamisen yhteistyöverkkoon. Hankkeessa luodaan myös vuorovaikutteinen toimintaympäristö, jossa oppilaiden työelämäjaksojen ja yritysten tarjoamien työssäoppimispaikkojen/kehittämistehtävien sisällöllinen ja ajallinen yhteensovittaminen on joustavaa, ennakoitavissa ja palvelee sekä oppilasta että yritystä entistä paremmin. Ympäristön kautta yritykset ja oppilaitokset muodostavat koulutus-yrityspuiston; uudenlaisen oppimisympäristön osan, joka tuottaa harjoittelupaikkoja oppilaille työssäoppimista/työharjoittelua sekä osaamisen tunnistamista (näytöt) varten. Toiminta myös testataan pilotoimalla, jotta se voidaan vakiinnuttaa osaksi olemassa olevaa koulutusrakennetta.
Tuloksena saadun vuorovaikutusympäristön avulla voidaan yritysten kanssa jatkuvasti yhteistyössä toimien luoda koulutuksellisia kehittämisratkaisuja muuttuviin työelämän tarpeisiin.
Uudet koulutussisällöt ja -ratkaisut, mm. yrityshaastattelut ja webcastit (verkon kautta tapahtuvat opetustuokiot) mahdollistavat myös yritysten henkilöstön jatkuvan osaamisen kehittämisen työn ohella.
Kehitystyötä tehdään yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) ja Kouvola Innovation Oy:n (Kinno) sekä alueen ympäristöalan yritysten kanssa. Hanke toteutetaan 1.2.2016 - 31.12.2017.
Erityisesti ympäristöalan yritykset (Umacon Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Hyötyvirta ry) ja koulutusorganisaatiot (KSAO, Xamk).
Rakennus- ja ympäristöalan ammattikoulun opiskelijat ja amk-opiskelijat sekä opettajat. Rakennus- ja ympäristöalan yritysten työntekijät ja johtotehtävissä työskentelevät, kaikki rakennus- ja ympäristöalasta kiinnostuneet mahdolliset tulevat alan opiskelijat sekä rakennusjätteen jalostusmahdollisuuksia hyödyntävät aloittavat pienyrittäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 127 387
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 77 218
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 169 850
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 102 958
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan
Kunnat: Kouvola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 9 |
| Hankkeella edistetään kestävän kehityksen mukaista rakennus/ ympäristöalan koulutusta ja parempaa kiertotalouden ymmärrystä, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hanke edistää siirtymistä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 8 |
| Kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden kehittymisen ansiosta hanke vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä; raaka-aineita ja tuotannon muita resursseja kulutetaan vähemmän, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee vastaavasti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 8 |
| Materiaalien tehokkaampi uusiokäyttö vähentää raaka-aineiden käyttöä, joten luonnonvaroja säästyy ja eliöstön elinympäristö ja sitä kautta luonnon monimuotoisuus säilyy paremmin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 8 |
| Koulutus lisää tietoisuutta ympäristön huomioimisesta eri toimintavaiheissa. Kaikki jätevirrat ympäristöön vähenevät materiaali- ja resurssitehokkuuden kehittyessä alueella: käyttö, käsittely ja kuljetus vähenevät, jolloin mm. liikenteen päästöt vähenenvät. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 8 |
| Materiaalien käytön kehittymisen ansiosta raaka-aineiden ja polttoaineiden kuljetukset vähenevät, joka vaikuttaa myös Natura-alueisiin kauttakulkuliikenteen vähenemisen ansiosta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 9 |
| Osaamisen/tiedon lisääntyminen eri materiaaleista/jätteistä ja niiden hyödynnettävyydestä parantuu. Siten lisääntyvät ekologisuus ja taloudellinen kestävyys. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole suoraa yhteyttä uusiutuvaan energiaan. Välillisesti kuitenkin tietoisuuden lisääntyminen kestävästä kehityksestä kannustaa myös uusiutuvan energian käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa edistetään yritysten kilpailukykyä kehittämällä koulutusta ja yhteistyötä yritysten kanssa kehittämistehtävien kautta yritystarpeiden suuntaan. Tämä myös mahdollistaa toimintaympäristön (yritysten) määrällisen ja laadullisen kehittymisen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa tuotetaan uudenlainen toimintamalli/ympäristö, jossa yritykset voivat paremmin tarjota työssäoppimispaikkoja ja kehittämistehtäviä opiskelijoille ajallisesti heillekin sopivimpaan aikaan. Toisaalta koulutusorganisaatiot pystyvät esittämään omat opiskelijoiden koulutustarpeensa sekä tuottamaan webinaareja niin yritysten kuin opiskelijoiden käyttöön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 6 |
| Kierrätyksen ja materiaalien uusiokäytön lisääntyessä kuljetusmäärät ja -kustannukset vähenevät jätteiden osalta ja kohdentuvat tuotteisiin, kun materiaaleja voidaan käyttää syntyalueella uudelleen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 6 |
| Hankkeen avulla edistetään toiminta-alueen kestävää kasvua, joka tarjoaa yrityksille laajenemis- ja kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näillä on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 5 |
| Hanke edistää tasa-arvoa luomalla motivoivan oppimisympäristön, joka mahdollistaa tasapuolisen osallistumisen koulutukseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
| Hanke toteutetaan ensisijaisesti Kouvola/Kotka -akselilla, ja koulutus-yrityspuistoa kehitetään erityisesti Kouvolan alueen (Hyötyvirta) rakennus ja ympäristöalan mikro- ja pk-yritysten parissa mutta niin, että kaikilla ympäristöalan yrityksillä on mahdollisuus kehittämistehtävään osallistua. Ympäristö- ja jätealaa kehittävä amm. koulutus sopii edistämään monikultturisuutta, sillä esim. kielitaidolliset vaatimukset eivät ole niin kriittisiä kuin toisilla aloilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Hanke edistää yritystoiminnan jatkumista ja kehittymistä rakennus/ympäristöalalla ja alueella, jossa on valmiudet laajenemiseen vahingoittamatta kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 10 |
| Hankkeella on vaikutus koulutuksen kautta ympäristöosaamisen kehittymiseen mm. materiaalituntemuksen, eri materiaalien uusiokäytön ja kokonaisprosessien hallinan ja ymmärryksen kannalta. Kokonaiskädityksen kehittyminen myös mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen, mikä puolestaan edistää kestävää kehitystä ja kilpailukykyä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli vastata v. 2020 voimaan astuvan EU:n jätedirektiivin vaatimuksiin, erityisesti koskien rakennusjätteen kierrätysasteen nostamista 70 %:iin. Tavoitteeseen päästiin kehittämällä koulutusta, sekä 2-asteen ammatillista että korkeakoulutusta. Yritysten tieto-taidon osaaminen kehittyy uusien työntekijöiden kautta, mutta myös yritykset tarvitsevat koulutusta omalle henkilöstölleen. Tähän pyrittiin vastaamaan kehittämällä digitaalisia oppimisympäristöja, jotka ajasta ja paikasta riippumattomina mahdollistavat henkilöstön jatkuvan kouluttautumisen. Kouvolan seudun kehittämisyhtiö (KINNO)toteutti hankkeessa mukana olevien yritysten (21 pohjoiskymenlaaksolaista rakennus- ja ympäristöalan yritystä)osaamistarpeiden kartoituksen haastattelemalla - haastattelujen ja kyselyjen tuloksia hyödynnettiin oppimisympäristön sisällön kehittämisessä. Yhteenveto haastattelujen tuloksista löytyy hankkeen Eliademy-alustalta "Kiertotalouden uudet osaajat yrityksille".
Hankkeen aikana kehitettiin Kouvolan Seudun ammattiopiston (KSAO) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) opetussisältöjä vastaamaan purkuosaamisen vaatimuksia. Syksyn 2017 kuluessa opetussisältöjä pilotoitiin XAMKin rakennustekniikan insinöörikoulutuksessa sekä KSAOn talonrakennuskoulutuksessa. Oppilaitos-yritysyhteistyön edistämiseksi luotiin sähköinen yhteistyö- ja oppimisalusta, joka perustuu Eliademy-ympäristöön. Lisäksi kokonaisuuteen luotiin työntekijäpankki (LinkedIn) sekä ongelmanratkaisutyökalu (tawk.to -chat-ympäristö). Eliademy-ympäristöön tuotettiin lyhyitä tietoiskumaisia materiaaleja yritysten käyttöön. Tavoitteena oli myös työntekijäpankin hyödyntäminen siten, että oppilaitosten opiskelijat ja yritykset löytäisivät toisensa. Tätä tavoitetta ei hankkeen aikana saavutettu. Loppuraportin lisäksi hankkeesta on tehty erillinen julkaisu ("Rakennusalan osaamisen kehittäminen yritys-oppilaitosyhteistyön ja digitalisaation avulla"), jossa tuodaan esiin hankkeen tuloksia ja niiden hyödyntämistä niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. Julkaisu on linkitetty Eliademy-alustalle.