Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20540

Hankkeen nimi: Yhteistä ymmärrystä - Lähityön malli aikuissosiaalityön areenoille

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.1.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Puumalan kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0166400-1

Jakeluosoite: Keskustie 14

Puhelinnumero: puh. (015) 888 9500

Postinumero: 52200

Postitoimipaikka: Puumala

WWW-osoite: http://www.puumala.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Korhonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Sosiaalityöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.korhonen(at)mikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 340 3873

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa luodaan pitkien etäisyyksien haja-asutusalueille, joissa erityispalveluiden saatavuus on asiakkaiden kannalta heikkoa, soveltuva asiakaslähtöinen eri toimialoja yhdistävä aikuissosiaalityön työskentelymalli. Pilottialueena on sisämaan saaristokunta Puumala. Lähityömalli kohdentuu aikuissosiaalityön kuntoutustarpeisiin (päihde- ja mielenterveys, pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaalinen kuntoutus). Malli rakentuu kolmen toimintatason yhteistyöllä, joissa kaikissa keskeiset toimintamuodot ovat YHDESSÄ AJATTELU ja YHDESSÄ TOIMIMINEN. Yhdessä ajattelun ja toimimisen tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä eri tasoilla ja niiden välissä siten, että eri toimijoiden toiminnan sisältö olisin entistä hyödyllisempää asiakkaiden elämälle.
Toimintatasot ovat yksilön taso, lähiyhteisön taso sekä palveluverkoston taso. Yhdessä ajattelun ja yhdessä toimimisen välissä tapahtuvan kehittämistyön apuna käytetään Montaasiohjausta. Ohjauksen avulla mahdollistetaan aiemmista ennakkoasetelmista ja toimintatavoista irrottava ja keskinäistä ymmärrystä lisäävä vuorovaikutus eri tasojen välillä. Ohjaustyöskentely tehdään näkyväksi taiteellisena tuotoksena elokuvakäsikirjoituksen muotoon.

Yksilötasolla toimivat lähityöntekijät (sosiaalityöntekijä ja mielenterveyshoitaja) yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja heidän lähiverkoston sekä muiden aikuissosiaalityön asiakkaiden kanssa yksilöllisissä asiakasprosesseissa tutkien toimivia ja hyödyllisiä asiakastyön keinoja. Lähiyhteisön tasolla toimivat kokemusasiantuntijat, lähityöntekijät ja kunnassa vuoden 2015 aikana kehittyneen kuntalaislähtöisen "Puumala Klupin" vapaaehtoiset ja tukityöllistetyt viikoittain. Palveluverkoston tasolla toimivat edellisten lisäksi paikalliset terveyspalvelut, kotihoito, sosiaaliohjaaja, fysioterapeutti, vapaa-aikasihteeri, etsivä nuorisotyöntekijä, kansalaisopisto, diakoniatyö, työvoimapalvelut ja mahdolliset kolmannen sektorin toimijat ja luottamushenkilöt kuukausittaisissa tapaamisissa.

Hankkeessa syntyy eri toimijoiden välinen, pieneen kuntaan soveltuva aikuissosiaalityön työskentelymalli mahdollistaen asiakaslähtöisen kuntoutumisen yksilötyön tasolla. Kehittämistyö tehdään näkyväksi koko paikallisyhteisössä elokuvakäsikirjoituksen kautta ja työskentelymallia juurrutetaan perehdytyssuunnitelman/koulutuksen avulla. Lähiyhteisön toimintamalli (Puumala Klupi) yksilön ja palveluverkoston välissä yhteisenä kuntalaisvaikuttamisen foorumina vahvistuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkäaikaistyöttömät (yli 300 päivää ja erityisesti yli 1000 päivää työttömänä olleet), osatyökykyiset ja muut aikuissosiaalityön asiakkaat (pitkäaikaiset toimeentulotukiasiakkaat, päihde- ja mielenterveysasiakkaat)
Puumala klupin vapaaehtoiset työntekijät.
Paikalliset sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijat ja yhteistyökumppanit

4.2 Välilliset kohderyhmät

Aikuissosiaalityön asiakkaiden läheisverkostot.
Erityispalveluiden seudulliset toimijat
Erilaiset yhdistykset ja mahdollisesti myös paikalliset yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 47 393

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 47 393

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 67 704

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 67 704

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Puumala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 41

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat naisiin ja miehiin samassa suhteessa kuin eri sukupuolta edustavia henkilöitä on asiakasryhmään kuuluvissa asiakkaissa. Pitkäaikaistyöttömissä ja työelämän ulkopuolella olevista henkilöistä miehiä on jonkin verran enemmän kuin naisia. Vastaavasti kehittämistyöhön osallistuvista eri palveluiden edustajista enemmistö on naisia. Aikuissosiaalityön asiakkaiden kanssa työskentelyssä huomioidaan ja tutkitaan myös sukupuolisidonnaiset kokemukset ja näkemykset palveluiden käyttäjinä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen haetaan mukaan toimijoiksi ja kokemusasiantuntijoiksi mahdollisimman tasapuolisesti sekä naisia että miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei tärkein tavoite. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomoidaan toimintamahdollisuuksien kehittämisessä molemmille sukupuolille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Vaikuttaa onnistuessaan vahvasti yksilöiden ja yhteisön hyvinvointiin osallisuuden, keskinäisen ymmärryksen ja toimintamahdollisuuksien kehittymisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Huomioidaan molempien sukupuolten toimintamahdollisuuksien kehittäminen. Lisää erilaisissa elämäntilanteissa olevien kuntalaisten tasa-arvoa palveluiden käyttäjinä ja niihin vaikuttajina.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 5
Tukee sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuutta, näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisina toimijoina ja eri toimialojen palveluiden käyttäjinä (esim. kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö)
Kulttuuriympäristö 0 5
Tukee välillisesti aikuissosiaalityön asiakkaiden toimintamahdollisuuksien lisääntymistä. Hankkeessa hyödynnettään asiakastyön kuntouttavissa prosesseissa paikallisesta kulttuuriympäristöstä nousevia luonnollisia mahdollisuuksia, erityisesti luontoympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yhteistä ymmärrystä aikuissosiaalityön lähityönmallin kehittäminen oli vuoden intensiivinen yhteis- ja yhteisötyöprosessi.
Yhteistä ymmärrystä hankkeen tavoitteena oli synnyttää paikallistasolla palveleva, paikallisia resursseja ja vahvuuksia hyödyntävä suunnitelmallinen toimintamalli aikuissosiaalityön asiakkaille ja muille pitkään työelämästä poissaolleille. Toimintamallin tulisi sisältää sekä yksilötason työskentelymallin, lähiyhteisön roolin kehittämisen, että rakenteellisen työn mallin, jossa eri toimijoilla on selkeä ja vaikuttava rooli osana asiakkaan kuntoutumisprosessia. Lisäksi tavoitteena oli käynnistää toimiva konsultointimalli lähi- ja etäpalveluiden välille etäyhteyksiä hyödyntämällä.
Hankkeessa ei pystytty vielä rakentamaan selkeää mallia, osin siksi, että ymmärrys sen moniulotteisuudesta valkeni vasta työn edetessä. Mallia piti myös synnyttää ympäristössä, jossa sote uudistuksen vuoksi ympäröivät rakenteet ja resurssit olivat hyvin epäselviä. Hankkeessa päädyttiinkin kirjaamaan kehittämistyössä syntynyt ymmärrys teeseiksi, joilla voitaisiin jatkossakin vaikuttaa tuloksellisen työotteen mahdollistamiseen sosiaalityössä. Teesien yhteyteen kirjattiin myös se, millainen sosiaalityön roolin pitäisi olla suhteessa sen eri tehtävätasoihin.

Hankkeen tärkein tulos oli se, miten sosiaalityön asiakkaat ja kuntalaiset osallistuivat sosiaalityön kehittämiseen. Hankkeen aikana saatiin aidosti esiin sellaisia keskeisiä ilmiöitä, jotka ympäröivä yhteisö ja asiakkaat liittävät sosiaalityöhön tai kokevat siinä. Erittäin keskeisiksi ilmiöiksi nousivat riittämättömyyden ja erilaisuuden kokemukset toimintakykyyn kielteisesti vaikuttavina tekijöinä. Sosiaalityön asiakas joutuu sopeuttamaan oman toimintansa sosiaalityön odotuksiin tai vaatimuksiin sen sijaan, että voisi tuoda oman sosiaalisen tilanteensa mahdollisimman avoimesti esiin työskentelyn lähtökohdaksi.

Yksilötyön tasolla työskenneltiin tiiviisti 15 asiakkaan kanssa etsimällä sosiaalityölle uudenlaista, nykyistä vaikuttavampaa työotetta asiakkaiden kokemusten pohjalta. Hankkeen aikana kolme mukana olleista työllistyi palkkatuen avulla, yksi työllistyi osa-aikaisesti avoimille työmarkkinoille, neljä oli mukana kuntouttavassa työtoiminnassa, yksi lähti opiskelemaan ja muutti pois paikkakunnalta sekä lähes kaikki osallistuivat jollakin tavoin vapaaehtoistoimintaan. Yksilötason työskentelyssä jäi hankkeen jälkeen vahvasti vielä tarve jatkaa tavoitteellisen ja vaikuttavan sosiaalityön ydinosaamisen tutkimista ja kehittämistä. Hankkeessa syntyi alustava ”hypoteesi” sille, mihin suuntaan sosiaalityön tulisi jatkossa kehittyä.

Yhteisötyön tasolla sosiaalityön asiakkaita ja muita kuntalaisia haastettiin kehittämään sellaisia yhteisöllisen työn muotoja kuntatasolla, jolla voitaisiin tarjota osaamista ja onnistumista kaikille kuntalaisille. Yhteisötyötä kehitettiin sekä yhteisten kehittämiskeskustelujen että konkreettisen toiminnan kautta. Kehittämistyössä kokeiltiin monipuolisesti sitä, millaista toimintaa yhteisöllisen sosiaalityö pitäisi pitää sisällään. Puumala klupi toimintamalli kehittyi hankkeen aikana edelleen siten, että se toimii jatkossa sosiaalityölle yhteisösosiaalityön työyhteisönä ja jatkaa yhteisösosiaalityön kehittämistä. Puumala klupin aktiivisen toiminnan ja vaikuttamistyön tuloksena kunnan rooli yhteisöllisen työn mahdollistajana vahvistui ja toiminta sai uudet, hulppeat tilat kylän raitilta. Jatkossa kylätupa toimii myymälöineen kuntalaisten olohuoneena ja yhteisöllisen työn keskuspaikkana. Kunta jatkaa kylätuvan toiminnan kehittämistä edelleen yhteistyössä eri toimijoiden ja sote palveluiden kanssa.

Rakenteelliseen työhön keskityttiin laaja-alaisen kehittämistyöryhmän kuukausittaisissa työskentelytapaamisissa. Rakenteellisen työn kehittämistä tapahtui myös yksittäisten asiakasprosessin kautta haastamalla niin asiakasta kuin eri ammattilaisia miettimään, millaisen yhteistyön kautta voidaan päästä kohti asiakkaan omia tavoitteita. Rakenteellisessa työssä sosiaalityön vaikuttamistyö nousi merkittävään rooliin. Työn tuloksena Puumalaan on saatu lisää sosiaalipalveluiden resurssia ja saatu alkuun uudenlaisia palveluja. Rakenteellisen ja vaikuttamistyön tulokset näkyvät Puumalan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnkuvissa Essoten organisaatiossa. Sosiaalityöntekijä ja ohjaajan työnkuviin kirjattiin vahvasti velvoite tehdä yhteisötyötä sekä roolit sellaisissa työryhmissä, joiden kautta sosiaalityö on jatkossa vahvasti mukana alueen palveluiden kehittämisessä sosiaalisen ymmärryksen näkökulmasta.

Hankkeesta syntyi kaksi kirjallista dokumenttia, jotka ovat luettavissa Puumalan kunnan nettisivuilla. Kehittämistyön tulokset on kirjattu lähityön teeseiksi sosiaalityöhön. Toinen dokumentti on hankkeen taiteellinen tuotos, elokuvakäsikirjoitus. Eri tasojen työskentelyn tukena käytettiin montaasiohjausta. Montaasiohjaus kuvasi kehittämistyötä ja siitä nousevia sosiaalityön ilmiöitä taiteen keinoinen elokuvakäsikirjoituksen muotoon. Lopuksi tiivistelmä sosiaalityön teeseistä.
YKSILÖTYÖN TEESI
Sosiaalityössä on ryhdyttävä tutkimaan sosiaalisen tiloja sosiaalityön osaamista aidosti hyödyntävin keinoin, tavoitteena asiakkaan omapohjainen toiminta. Tieto, yhteinen ymmärrys, keinot, palvelut ja toimintatavat kirjataan asiakkaan omaan selviytymissuunnitelmaan ja tarvittava osaaminen kootaan asiakkaan omatiimiin.
SOSIAALITYÖN ROOLI
Sosiaalityön paikka yksilötasolla on asiakkaan vieressä tai rinnalla. Vieressä siksi, että voidaan kohdistaa katseet yhdessä vuorovaikutuksen kautta välittyviin tiloihin ilman asiakkaaseen henkilönä kohdistuvaa arviointia.
YHTEISÖTYÖN TEESI
Yhteisöllinen sosiaalityö on yksilöiden ja toimintaympäristön vahvuuksien yhdistämistä niin, että yksilöt yhdessä pystyvät johonkin sellaiseen, johon kukaan ei yksin pysty. Sosiaalityöhön liittyvä häpeän leima muuttuu yhteiseksi myötäylpeydeksi, arvostukseksi ja rohkeudeksi.
SOSIAALITYÖN ROOLI
Sosiaalityö edistää ja tukee lähiyhteisöä omapohjaiseen toimintaan, joka mahdollistaa erilaisten ihmisten osallistumiskanavat, vaikuttamismahdollisuudet ja yhteisölliset voimavarat yksilön toimintakyvyn edistämiseksi. Toimii tarvittaessa ryhmämuotoisen sosiaalityön ohjaajana.
RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN TEESI
Sosiaalityöstä syntyvää tietoa kannattaa hyödyntää yhteiskunnan yhteisten varojen sijoittamisessa erilaisiin palveluihin niin kunta kuin sote-tasolla. Mitä paremmin varat ovat sijoitettu kunnan peruspalveluissa ja soten lähipalveluissa, sitä vähemmän tarvitaan niin sosiaalityötä kuin muita huomattavasti kalliimpia erityispalveluita.
SOSIAALITYÖN ROOLI
Johtaa kuntatasolla kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia ja toimia sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen vaikutusten asiantuntijana muille organisaatioille. Paikallisessa hyvinvointityöryhmässä sosiaalityöntekijä toimii sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijana.