|
|
|
Hankekoodi: S20541
Hankkeen nimi: Ruori – uutta suuntaa terveyteen, työ- ja toimintakykyyn
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 30.11.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A
Puhelinnumero: 02263350
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAAKSONEN-HEIKKILÄ RITVA ANNIK
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.laaksonen-heikkila(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358449075477
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työttömien terveyttä on tärkeää ja erittäin ajankohtaista tarkastella terveyserojen näkökulmasta, sillä vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveydentila on jatkuvasti parantunut, samanaikaisesti terveyserot ovat kuitenkin pysyneet samana ja jopa kasvaneet. Työttömillä on todettu olevan muuhun väestöön verrattuna huonommat terveystottumukset. Esimerkiksi ravitsemustottumukset eivät yleensä noudata annettuja suosituksia, työttömillä esiintyy usein univaikeuksia ja he nukkuvat huonommin kuin työssä käyvät. Työttömyyden on osoitettu myös lisäävän päihteiden käyttöä ja työttömillä onkin havaittu olevan runsaampaa alkoholin kulutusta sekä korkeampia tupakointilukuja kuin työssä käyvillä. Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työttömyyden aikana on keskeistä tulevan työllistymisen ja oman hyvinvoinnin näkökulmasta.
Ruori-hankkeen päämääränä on edistää ja ylläpitää työttömien työnhakijoiden ja työmarkkinatuen ulkopuolelle olevien työikäisten hyvinvointia sekä arjessa selviytymistä terveiden elämäntapojen avulla, jotta työllistymisen mahdollistuessa työkyky on riittävällä tasolla työllistymisen toteutumiseksi. Vuoden 2016 aikana hankkeessa kartoitetaan nuorten, yli 50-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten työttömien toiveita, odotuksia ja esteitä työ-ja toimintakykyä edistävään toimintaa osallistumiseksi ja osallistetaan työttömät Turussa, Salossa ja Naantalissa terveyttä edistävän toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena on tässä kartoitusvaiheessa selvittää, millaista terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa työttömät toivovat, millaisia esteitä heillä on näiden palvelujen käyttöön sekä kartoittaa työttömien digitaalitekniikan käyttötaitoja sekä heidän toiveitaan ja ideoitaan näiden taitojen oppimiseksi. Kartoitusvaiheen ja yhteissuunnittelun työpajatoiminnan tuloksena hankkeessa luodaan suunnitelma työttömien työ- ja toimintakyvyn sekä digitaalisten valmiuksien edistämiseen.
Ruori-hankkeen toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä ja Living lab-toimintaa. Living lab-toiminta on käyttäjälähtöistä, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jossa käyttäjä otetaan aktiiviseksi toimijaksi palvelujen kehittämisessä. Käyttäjälähtöisessä, osallistavassa suunnittelussa käyttäjät eli tässä tapauksessa työttömät ja eri palvelujen tuottajat otetaan suunnitteluprosessiin aktiivisiksi toimijoiksi edistämällä monialaista verkostoyhteistyötä, jossa heidän toivotaan nostavan esille ongelmia ja ideoita omasta näkökulmastaan. Näin saadaan kehitettyä erilaisille asiakasryhmille soveltuvia palveluja ja lisätään haastavassa asemassa olevien mahdollisuutta osallisuuteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Osallisuus hankkeessa merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä.
Ruori-hankkeen kohderyhminä ovat työttömät työnhakijat ja työmarkkinatuen ulkopuolella olevat henkilöt, erityisesti nuoret ja yli 50-vuotiaat, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut sekä syrjäytymisvaarassa olevat työttömät maahanmuuttajat Turussa, Naantalissa ja Salossa.
Lisäksi kohderyhmiä ovat työttömien yhdistykset (Turku, Salo, Naantali), kansanterveysjärjestöt, liikuntajärjestöt ja maahanmuuttajayhdistykset, hankkeessa mukana olevat kaupungit ja niiden eri hallintokunnat (esim. terveys-, nuoriso- ja liikuntapalvelut) sekä TE- toimistot (Turku, Salo ja Naantali)
Jatkossa hankkeesta hyötyvät työnantajat ja yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 53 049
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 53 049
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 732
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 70 732
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Turun
Kunnat: Salo, Naantali, Turku
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeen tiedottamisessa hyödynnetään sähköisiä viestintävälineitä ja vältetään paperitulosteiden käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Toiminnassa hyödynnetään verkko-ohjausta työttömien tarpeiden mukaan ja vältetään turhaa matkustamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
| Paperitulosteita vältetään ja kehitetään toiminnallisia palveluita, joista ei juurikaan synny jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Kehitetään käyttäjälähtöisiä palveluja ja levitetään tätä toimintamallia kunnissa, jolloin palvelut vastaavat käyttäjien tarpeita ja ovat näin tehokkaita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja, joiden hyödyllisyyttä varmistetaan käyttäjälähtöisellä suunnittelulla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Vähäinen vaikutus | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa edistetään työttömien hyvinvointia sekä työ-ja toimintakykyä, jotta työllistyminen voisi toteutua sen mahdollistuessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa pyritään kaventamaan terveyseroja ja luodaan työttömille mahdollisuuksia osallistua hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitteluun yhdessä eri toimijoiden kanssa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 0 |
| Hankkeessa järjestetään integroitua toimintaa eri kulttuurien edustajille yhdenvertaisesti ja mahdollistetaan eri kulttuurien välien kanssakäyminen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 0 |
| Monikulttuurinen kohderyhmä ja yhteistyö. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Työttömillä on todettu olevan muuhun väestöön verrattuna huonommat terveystottumukset. Esimerkiksi ravitsemustottumukset eivät yleensä noudata annettuja suosituksia, työttömillä esiintyy usein univaikeuksia ja he nukkuvat huonommin kuin työssä käyvät. Työttömyyden on osoitettu myös lisäävän päihteiden käyttöä ja työttömillä onkin havaittu olevan runsaampaa alkoholin kulutusta sekä korkeampia tupakointilukuja kuin työssä käyvillä. Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työttömyyden aikana on keskeistä tulevan työllistymisen ja oman hyvinvoinnin näkökulmasta.
Ruori-hankkeessa hankkeessa kartoitettiin vuoden 2016 aikana nuorten, yli 50-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten työttömien toiveita, odotuksia ja esteitä työ-ja toimintakykyä edistävään toimintaa osallistumiseksi ja osallistettiin työttömät Turussa, Salossa ja Naantalissa terveyttä edistävän toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena oli tässä kartoitusvaiheessa selvittää, millaista terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa työttömät toivovat, millaisia esteitä heillä on näiden palvelujen käyttöön sekä kartoittaa työttömien digitaalitekniikan käyttötaitoja sekä heidän toiveitaan ja ideoitaan näiden taitojen oppimiseksi.
Ruori-hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä, jolloin työttömät ja eri palvelujen tuottajat otettiin suunnitteluprosessiin aktiivisiksi toimijoiksi. Palvelumuotoilun työkalujen avulla lisättiin asiakasymmärrystä, visualisoitiin työttömien tilanteita ja toteutettiin yhteissuunnittelun työpajoja. Haastatteluihin ja työpajoihin osallistuminen toimi jo itsessään työttömiä aktivoivana ja niiden avulla saatiin vertaistukea ja tietoa oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Keskeistä työttömien työ-ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa on vertaistuki ja huomion kiinnittäminen heikoimmassa asemassa oleviin. Hankkeen tulokset on julkaistu loppuraportissa Suunta kohti osallisuutta ja oivalluksia.