Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20541

Hankkeen nimi: Ruori – uutta suuntaa terveyteen, työ- ja toimintakykyyn

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 30.11.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A

Puhelinnumero: 02263350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAAKSONEN-HEIKKILÄ RITVA ANNIK

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.laaksonen-heikkila(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358449075477

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työttömien terveyttä on tärkeää ja erittäin ajankohtaista tarkastella terveyserojen näkökulmasta, sillä vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveydentila on jatkuvasti parantunut, samanaikaisesti terveyserot ovat kuitenkin pysyneet samana ja jopa kasvaneet. Työttömillä on todettu olevan muuhun väestöön verrattuna huonommat terveystottumukset. Esimerkiksi ravitsemustottumukset eivät yleensä noudata annettuja suosituksia, työttömillä esiintyy usein univaikeuksia ja he nukkuvat huonommin kuin työssä käyvät. Työttömyyden on osoitettu myös lisäävän päihteiden käyttöä ja työttömillä onkin havaittu olevan runsaampaa alkoholin kulutusta sekä korkeampia tupakointilukuja kuin työssä käyvillä. Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työttömyyden aikana on keskeistä tulevan työllistymisen ja oman hyvinvoinnin näkökulmasta.

Ruori-hankkeen päämääränä on edistää ja ylläpitää työttömien työnhakijoiden ja työmarkkinatuen ulkopuolelle olevien työikäisten hyvinvointia sekä arjessa selviytymistä terveiden elämäntapojen avulla, jotta työllistymisen mahdollistuessa työkyky on riittävällä tasolla työllistymisen toteutumiseksi. Vuoden 2016 aikana hankkeessa kartoitetaan nuorten, yli 50-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten työttömien toiveita, odotuksia ja esteitä työ-ja toimintakykyä edistävään toimintaa osallistumiseksi ja osallistetaan työttömät Turussa, Salossa ja Naantalissa terveyttä edistävän toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena on tässä kartoitusvaiheessa selvittää, millaista terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa työttömät toivovat, millaisia esteitä heillä on näiden palvelujen käyttöön sekä kartoittaa työttömien digitaalitekniikan käyttötaitoja sekä heidän toiveitaan ja ideoitaan näiden taitojen oppimiseksi. Kartoitusvaiheen ja yhteissuunnittelun työpajatoiminnan tuloksena hankkeessa luodaan suunnitelma työttömien työ- ja toimintakyvyn sekä digitaalisten valmiuksien edistämiseen.

Ruori-hankkeen toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä ja Living lab-toimintaa. Living lab-toiminta on käyttäjälähtöistä, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jossa käyttäjä otetaan aktiiviseksi toimijaksi palvelujen kehittämisessä. Käyttäjälähtöisessä, osallistavassa suunnittelussa käyttäjät eli tässä tapauksessa työttömät ja eri palvelujen tuottajat otetaan suunnitteluprosessiin aktiivisiksi toimijoiksi edistämällä monialaista verkostoyhteistyötä, jossa heidän toivotaan nostavan esille ongelmia ja ideoita omasta näkökulmastaan. Näin saadaan kehitettyä erilaisille asiakasryhmille soveltuvia palveluja ja lisätään haastavassa asemassa olevien mahdollisuutta osallisuuteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Osallisuus hankkeessa merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ruori-hankkeen kohderyhminä ovat työttömät työnhakijat ja työmarkkinatuen ulkopuolella olevat henkilöt, erityisesti nuoret ja yli 50-vuotiaat, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut sekä syrjäytymisvaarassa olevat työttömät maahanmuuttajat Turussa, Naantalissa ja Salossa.

Lisäksi kohderyhmiä ovat työttömien yhdistykset (Turku, Salo, Naantali), kansanterveysjärjestöt, liikuntajärjestöt ja maahanmuuttajayhdistykset, hankkeessa mukana olevat kaupungit ja niiden eri hallintokunnat (esim. terveys-, nuoriso- ja liikuntapalvelut) sekä TE- toimistot (Turku, Salo ja Naantali)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Jatkossa hankkeesta hyötyvät työnantajat ja yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 53 049

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 53 049

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 732

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 70 732

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Turun

Kunnat: Turku, Salo, Naantali

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Työttömyys kohdistuu molempiin sukupuoliin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toiminnan suunnittelussa huomioidaan erilaiset asiakasryhmät ja heidän tarpeensa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tavoite on eriarvoisuuden vähentäminen työttömien hyvinvointia edistämällä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen tiedottamisessa hyödynnetään sähköisiä viestintävälineitä ja vältetään paperitulosteiden käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Toiminnassa hyödynnetään verkko-ohjausta työttömien tarpeiden mukaan ja vältetään turhaa matkustamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 0
Paperitulosteita vältetään ja kehitetään toiminnallisia palveluita, joista ei juurikaan synny jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Kehitetään käyttäjälähtöisiä palveluja ja levitetään tätä toimintamallia kunnissa, jolloin palvelut vastaavat käyttäjien tarpeita ja ovat näin tehokkaita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja, joiden hyödyllisyyttä varmistetaan käyttäjälähtöisellä suunnittelulla.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Vähäinen vaikutus
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeessa edistetään työttömien hyvinvointia sekä työ-ja toimintakykyä, jotta työllistyminen voisi toteutua sen mahdollistuessa.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hankkeessa pyritään kaventamaan terveyseroja ja luodaan työttömille mahdollisuuksia osallistua hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitteluun yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 0
Hankkeessa järjestetään integroitua toimintaa eri kulttuurien edustajille yhdenvertaisesti ja mahdollistetaan eri kulttuurien välien kanssakäyminen.
Kulttuuriympäristö 1 0
Monikulttuurinen kohderyhmä ja yhteistyö.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työttömillä on todettu olevan muuhun väestöön verrattuna huonommat terveystottumukset. Esimerkiksi ravitsemustottumukset eivät yleensä noudata annettuja suosituksia, työttömillä esiintyy usein univaikeuksia ja he nukkuvat huonommin kuin työssä käyvät. Työttömyyden on osoitettu myös lisäävän päihteiden käyttöä ja työttömillä onkin havaittu olevan runsaampaa alkoholin kulutusta sekä korkeampia tupakointilukuja kuin työssä käyvillä. Työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työttömyyden aikana on keskeistä tulevan työllistymisen ja oman hyvinvoinnin näkökulmasta.

Ruori-hankkeessa hankkeessa kartoitettiin vuoden 2016 aikana nuorten, yli 50-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten työttömien toiveita, odotuksia ja esteitä työ-ja toimintakykyä edistävään toimintaa osallistumiseksi ja osallistettiin työttömät Turussa, Salossa ja Naantalissa terveyttä edistävän toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena oli tässä kartoitusvaiheessa selvittää, millaista terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa työttömät toivovat, millaisia esteitä heillä on näiden palvelujen käyttöön sekä kartoittaa työttömien digitaalitekniikan käyttötaitoja sekä heidän toiveitaan ja ideoitaan näiden taitojen oppimiseksi.
Ruori-hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä, jolloin työttömät ja eri palvelujen tuottajat otettiin suunnitteluprosessiin aktiivisiksi toimijoiksi. Palvelumuotoilun työkalujen avulla lisättiin asiakasymmärrystä, visualisoitiin työttömien tilanteita ja toteutettiin yhteissuunnittelun työpajoja. Haastatteluihin ja työpajoihin osallistuminen toimi jo itsessään työttömiä aktivoivana ja niiden avulla saatiin vertaistukea ja tietoa oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Keskeistä työttömien työ-ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa on vertaistuki ja huomion kiinnittäminen heikoimmassa asemassa oleviin. Hankkeen tulokset on julkaistu loppuraportissa Suunta kohti osallisuutta ja oivalluksia.