Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20544

Hankkeen nimi: Sote-järjestöjen palvelut tutuksi venäjänkielisille maahanmuuttajille

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen Piirijärjestö ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0975833-6

Jakeluosoite: Puijonkatu 9 B 20

Puhelinnumero: 0400-570822

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.venajaseura.com/ita-suomi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEPISTÖ MARIA KARITA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maria.lepisto(at)venajaseura.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-570822

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tuoda kuopiolaisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja palveluja tutuksi Kuopiossa asuville venäjänkielisille aikuisille maahanmuuttajille. Hankkeessa on kaksi samanaikaisesti toteutettavaa toimintoa: sote-järjestöjä esittelevän esitteen teko sekä terveysiltojen järjestäminen.

Ensimmäisessä toiminnossa Kuopiossa toimivista sote-alan järjestöistä kootaan venäjänkielinen esite, jossa kerrotaan niiden tarjoamista palveluista. Esitteestä tulee A4-kokoinen nelisivuinen tiivis ja värikäs tietopaketti, jota jaetaan venäjänkielisille maahanmuuttajille suunnatun kaksikielisen Mosaiikki-Savo-lehden vuoden 2016 jokaisen neljän numeron välissä. Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piiri vastaa Mosaiikki-Savo-lehden teosta ja jakelusta. Esitettä muokataan ja täydennetään jokaisen lehden teon yhteydessä. Jokaiseen esitteeseen tulee yhdistysten perustietojen lisäksi pieniä haastatteluja ja tietoiskuja eri teemoista ja eri yhdistyksistä sekä tietoa sote-alan työllistymisen mahdollisuuksista. Yhden lehden painosmäärä on Pohjois-Savossa 500 kpl, joten vuoden aikana maahanmuuttajille kulkeutuu lehtien välissä yhteensä 2000 esitettä. Esitettä jaetaan irtonaisena myös eri toimipisteisiin, joissa maahanmuuttajat asioivat. Esitteet tulevat sähköisessä muodossa Suomi-Venäjä-Seuran nettisivuille ja sieltä niitä voivat jakaa sähköisesti muutkin tahot.

Toisessa toiminnossa Kuopiossa asuville venäjänkielisille maahanmuuttajille järjestetään vuoden aikana kuusi venäjänkielistä terveysiltaa. Illoista tiedotetaan mm. Mosaiikki-lehden kautta. Terveysiltojen sisällöt ja paikat vaihtelevat. Teemoja ovat esim. syöpäsairaudet, mielenterveys, allergiat, selkävaivat jne. Niissä on puhujana eri sote-alojen ammattilaisia sekä eri yhdistyksiä esittäytymässä. Paikkoina ovat mm. Monikulttuurikeskus Kompassi, Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen toimisto ja Terve Kuopio -kioski. Illoissa on kahvitarjoilu ja sinne mahdollista ottaa lapsia mukaan. Esittelyt tulkataan venäjäksi ja ne ovat maksuttomia tapahtumia.

Hanke tukee venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumista ja sosiaalista osallisuutta yhdistystoiminnan kautta. Hankkeen tuloksena venäjänkielisten maahanmuuttajien terveystieto lisääntyy ja kuopiolaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palvelut tulevat heille tutuksi, samoin sote-alan työllistymismahdollisuudet. Yhdistykset saavat hyvän tilaisuuden esitellä toimintaansa uudelle kohderyhmälle. Konkreettisena tuotoksena on neljä erilaista sote-järjestöistä kertovaa esitettä sekä kuusi terveysiltaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmänä on Kuopiossa asuva venäjänkielinen maahanmuuttajataustainen aikuisväestö ja toissijainen kohderyhmä ovat Kuopion alueella toimivat sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat maahanmuuttajien parissa toimivat viranomaiset, jotka saavat hankkeen kautta tukea kotouttamistyöhön. Välillisenä kohderyhmä on myös Suomi-Venäjä-Seura, joka pyrkii toiminnallaan lisäämään suomalaisten ja venäläisten välistä vuorovaikusta ja ystävyyttä. Lisäksi kohderyhmä on Mosaiikki-Savo-lehti, joka saa hankkeesta uutta ja mielekästä sisältöä. Viime kädessä kohderyhmänä on koko Kuopio, sillä hanke edistää laajasti hyvinvointia parantaen kaupungin suurimman etnisen vähemmistön kotoutumista ja sosiaalista osallisuutta, vähentäen terveydenhuoltokustannuksia sairauksien ennaltaehkäisytiedon lisääntyessä sekä vähentäen maahanmuuttajiin kohdentuvia ennakkoluuloja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 17 280

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 17 280

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 20 520

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 20 520

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Terveysillat ja esitteet pyritään suunnittelemaan niin, että sekä naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää niitä hyödykseen. Oletetaan kuitenkin, että terveysiltoihin tulee enemmän naisia osallistujiksi. Naiset ehkä miehiä herkemmin tarttuvat terveysteemoihin ja tulevat kuulemaan aiheesta paikan päälle. He vievät sitten tiedon kotiin miehilleen, isilleen ja pojilleen, joita terveysasiat luonnollisesti myös koskevat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyllä, vaikka terveysillat ehkä vetävät enemmän naisia, esite tavoittaa tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Se ei ole päätavoite, mutta hanketoimilla pyritään tavoittamaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja, eli paperia esitteissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Esitteiden jakelu Kuopion kaupunkialueella tapahtuu pääosin polkupyörällä kuljettamalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Paperiset esitteet ovat helposti hävitettävää jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Paperia käytetään materiaalina esitteissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Kehitetään sote-järjestöjen palvelutuotantoa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Liikkumisessa hyödynnetään polkupyörää tai kävelyä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hanke hyvinvointia terveyden kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Koulutukset ja esitteet ovat kaikille suunnattuja-
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Tuetaan maahanmuuttajien osallisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Tulkin avulla tuodaan suomalaista terveyskulttuuria esille maahanmuuttajille.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli tuoda kuopiolaisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja palveluja tutuksi Kuopiossa asuville venäjänkielisille maahanmuuttajille. Hankkeen aikana painettiin neljä venäjänkielistä sosiaali- ja terveysjärjestöjä esittelevää terveysesitettä, joita jaettiin kaksikielisten Mosaiikki-Savo-lehtien välissä sekä irrallaan erilaisissa tapahtumissa. Toisena toimintona hankkeen aikana järjestettiin kuusi eriteemaista terveysiltaa, joissa esiteltiin sosiaali-ja terveysjärjestöjen toimintaa laajemmin.

Heti hankkeen alettua vuoden alussa laadittiin laaja lista Kuopion alueella toimivista sote-järjestöistä ja ne jaoteltiin ryhmiin: kansanterveysjärjestöt, vammaisjärjestöt, lastensuojelujärjestöt, nuorisokasvatusjärjestöt, vanhusjärjestöt ja päihdejärjestöt.

Ensimmäiseen sote-esitteeseen päätettiin valita kuopiolaiset kansanterveysjärjestöt. Projektikoordinaattori Tiina Ynnilä oli yhteydessä järjestöihin ja laati niistä esittelyn. Kymmenen järjestöä lähetti Ynnilälle määräaikaan mennessä pyydetyt tiiviit kuvauksen toiminnastaan ja palveluistaan. Näistä yhdistyksistä tuli lyhyet kuvaukset esitteeseen. Lisäksi esitteeseen tuli logot ja yhdistyksen nimi venäjäksi 20 muusta kansanterveysjärjestöstä. Kaikkiaan esitteessä siis esiteltiin 30 kuopiolaista kansanterveysjärjestöä. Esite saatiin valmiiksi aikataulun mukaan helmikuun lopulla. Esitteestä otettiin 1000 kappaleen painos. Puolet esitteistä laitettiin niin ikään helmikuun lopulla ilmestyneen Mosaiikki-Savo 1/2016 -lehden väliin ja loput jaettiin irrallisina. Esitteitä ja Mosaiikki lehtiä jaettiin mm. kirjastoihin, kansalaisopistoon, maistraattiin, Savon ammatti- ja aikuisopistolle, Monikulttuurikeskus Kompassille, Setlementin asukastuville, Kuopio-infoon, järjestötalo Voiporttiin ja ortodoksiselle seurakuntatalolle. Esitteen lopussa mainostettiin kevään kolmea terveysiltaa. Terveysilloista tehtiin myös erillisiä flyereita ja julisteita, joita jaettiin eri tapahtumissa, mm. venäläisen kulttuurin viikon tapahtumien yhteydessä 21.2.–12.3.2016.

Ensimmäinen terveysilta järjestettiin 16.3.2016 klo 18.15 Monikulttuurikeskus Kompassilla. Teemana olivat allergiat, astmat ja erityisruokavaliot. Puhujana oli Sirpa Miettinen Pohjois-Savon Keliakiayhdistyksestä ja Anna-Maija Kiviranta Pohjois-Savon Allergia- ja Astmayhdistyksestä. Tulkkina toimi Viktoria Glubokova. Osallistujia oli yhteensä 10, joista viisi oli venäläisiä.

Toinen terveysilta järjestettiin 13.4.2016 klo 17.30 Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen salissa. Teema olivat syövät ja niiden ennaltaehkäisy. Puhujana oli Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja Heidi Kolehmainen ja tulkkina Viktoria Glubokova. Osallistujia oli yhteensä 8, joista kolme oli venäläisiä.

Kolmas terveysilta järjestettiin 11.5.2016 klo 17.30 SPR:n Kuopion toimistolla. Teemana olivat tapaturmat. Puhujana oli Kuopion SPR:n ensiapuryhmän johtaja Riikka Savonen ja tulkkina Viktoria Glubokova. Osallistujia oli yhteensä 8, joista neljä oli venäläisiä.

Toukokuussa ryhdyttiin kokoamaan toista esitettä, joka esitteli kuopiolaisia vammaisjärjestöjä. Projektikoordinaattori Tiina Ynnilä hoiti yhteydenpitoa yhdistyksiin ja esitteeseen saatiin 14 kuopiolaisen vammaisjärjestön toiminnan kuvaukset. Esite valmistui kesäkuun lopulla yhdessä Mosaiikki-Savo 2/2016 -lehden kanssa.

Kesäkuun lopulla Ynnilä otti yhteyttä lastensuojelu- ja nuorisokasvatusjärjestöihin, jotka olivat esillä kolmannessa esitteessä. Esitteeseen tuli kaikkiaan 13 kuopiolaisen lastensuojelu- ja nuorisokasvatusjärjestön toiminnankuvaukset. Lisäksi esitteen lopussa mainostettiin syksyn kolmea terveysiltaa. Esite valmistui syyskuun puolivälissä yhdessä Mosaiikki-Savo 3/2016 -lehden kanssa.

Neljäs terveysilta järjestettiin 14.9.2016 klo 17.30 Kuopion Klubitalolla, joka on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama yhteisö. Siellä mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista puhuivat Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n (OMA) vastaava omaistyöntekijä Tiina Puranen sekä Kuopion Klubitalon ohjaaja Janne Hiltunen. Tulkkina toimi Ilona Lipatova. Osallistujia oli kaikkiaan 9, joista viisi oli venäläisiä.

Projektikoordinaattori Tiina Ynnilä lähti valmistelemaan neljättä ja viimeistä esitettä syyskuun alussa. Esitteessä esiteltiin kuopiolaisia vanhus-, päihde- ja mielenterveysjärjestöjä, kaikkiaan 13 yhdistystä. Mielenterveysjärjestöt olivat olleet osittain esillä jo ensimmäisessä kansanterveysjärjestöjä esittelevässä esitteessä, mutta koska tilaa jäi, ja koska mielenterveys- ja päihdejärjestöt monesti toimivat päällekkäin, päätettiin mielenterveysjärjestöt ottaa vielä erikseen esille. Esitteen lopussa kerrotaan lyhyesti sote-järjestöistä Suomessa ja Kuopiossa. Lisäksi korostetaan sote-järjestöjen tarjoamia työmahdollisuuksia. Ne työllistävät erityisesti ihmisiä, jotka muuten jäisivät työmahdollisuuksien ulkopuolelle. Esitteet saatiin jakoon jo ennen Mosaiikki-Savo 4/2016 -lehden ilmestymistä joulukuun alussa.

Viides terveysilta järjestettiin Savon Sydänpiirin toimistolla 12.10. klo 17.30. Teemana olivat sydänsairaudet ja niiden ennalta ehkäisy. Luennoitsijana toimi Sydänpiirin ravitsemusterapeutti Mari Härkönen, tulkkina Ilona Lipatova. Koska aikaisempiin terveysiltoihin oli ollut haasteita saada osallistujia, tällä kertaa tapahtuman mainoksissa mainittiin, että kaikille osallistujille oli luvassa pienet sydänaiheiset lahjat. Suomi-Venäjä-Seuran toiminnanjohtaja Maria Lepistö oli virkannut pieniä sydänavaimenperiä ja sydänmagneetteja jaettavaksi osallistujille. Tällä kertaa osallistujia oli yhteensä 12, joista kahdeksan oli venäläisiä. Mukana oli mm. kuuro maahanmuuttaja tulkkinsa kanssa.

Kuudes ja viimeinen terveysilta järjestettiin 8.11. klo 17.30 MLL:n tiloissa kauppakeskus Apajassa. Teemana oli lastensuojelu ja lasten parissa toimivat kansalaisjärjestöt. Yhdistyksensä toiminnasta kertoivat Pelastakaa lapset ry:n Perheentalon ohjaaja Liisa Törn ja MLL:n Kuopion osaston vapaaehtoiset. Lastensuojelusta kertoi Kuopion kaupungin sosiaalityöntekijä Mira Luukkonen. Tulkkina toimi Viktoria Glubokova. Paikalla oli yhteensä 20 osallistujaa, joista kymmenen oli venäläisiä. Lapsille jaettiin pienet lahjat, jotka sisälsivät muun muassa värikyniä ja värityskuvia.

Hankkeen tarkoituksena oli tuoda kuopiolaisten sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja palveluja tutuksi Kuopiossa asuville venäjänkielisille maahanmuuttajille, missä hanke onnistui hyvin. Mosaiikki Savo -lehtien kautta terveysesitteet levisivät laajasti venäjänkielisten maahanmuuttajien keskuuteen. Esitteitä jaettiin myös erilaisissa toritapahtumissa ja Suomi-Venäjä-Seuran hallitusten jäsenten jakamina myös muualla Pohjois-Savossa, mm. Iisalmessa, Varkaudessa.
Hanke tavoitti kohtuullisessa määrin kohderyhmän, eli Kuopiossa asuvat venäjänkieliset maahanmuuttajat, mutta terveysiltoihin olisi toivottu enemmän osallistujia. Vuoden kahdessa viimeisessä terveysillassa, joissa osallistujille jaettiin pienet lahjat, oli mukava määrä osallistujia. Myös alkuvuodelle olisi voinut miettiä osallistujien palkitsemista jollain mukavalla muistolla, jotta osallistujia olisi saatu hieman enemmän. Toisaalta ne osallistujat, jotka tulivat terveysiltoihin, olivat erityisen kiinnostuneita teemasta ja hakemassa itselleen juuri sitä tietoa, mitä terveysillassa jaettiin. Toivomme, että hankkeen jälkeen venäjänkieliset maahanmuuttajat ottaisivat rohkeasti yhteyttä kuopiolaisiin sote-järjestöihin ja saisivat tarvitsemaansa vertaistukea järjestöjen aktiivisista jäsenistä.

Kuopiolaiset sote-järjestöt vastasivat nopeasti ja myönteisesti tiedusteluihin käyttää heidän tietojaan ja logojaan terveysesitteissä. Järjestöt suhtautuivat myönteisesti siihen, että heidän toimintaansa tulisi myös venäjänkielisiä henkilöitä mukaan.