Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20545

Hankkeen nimi: Hyvän mielen paikat

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Maaseudun Sivistysliitto ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0215192-9

Jakeluosoite: Eerikinkatu 28

Puhelinnumero: 09-7512020

Postinumero: 00180

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.msl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Yliselä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.ylisela(at)msl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7191687

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maaseudun Sivistysliiton hallinoima hanke Hyvän mielen paikat on tarkoitus toteuttaa kolmen kunnan (Pyhäjoki, Tyrnävä ja Pudasjärvi) kanssa yhteistyössä.

Hankkeen tavoitteena on luoda kuntiin Hyvän mielen paikka, joka edistää sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, edistää kohderyhmän työllistymistä ja työelämävalmiuksia. Tarkoitus on yhdessä kunnan kanssa etsiä sopiva tila tai paikka, jonne toimintamalli yhdessä rakennetaan. Oulussa toimiva Hyvän mielen talon toimintamalli on tämän hankkeen suunnittelun taustalla.

Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, erityisesti nuoret ja työttömät sekä syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt. Hyvän mielen paikan toiminnassa on mukana myös aktiiviväestö, paikalliset järjestöt ja virkamiehet (nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi). Yhteisellä kohtaamisella varmistetaan Hyvän mielen paikan avoimuus ja estetään paikan leimautuminen erityisryhmien paikaksi.

Toiminta perustuu yhdessä tekemiseen, yhteiseen suunnitteluun ja ympäristösivistyksellisiin menetelmiin. www.ymparistosivistys.fi
Toimintaa on sekä hankkeen että yhteistyötahojen (järjestöt) järjestämänä. Esimerkkejä toiminnasta ovat mm. kurssit, luennot, työpajat, pop up - tapahtumat, ravintolapäivä, siivouspäivä, ympäristötaide, kulttuuritapahtumat ja paikallisluotsikoulutus. Hankkeessa tehdään tiivisti yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.

Hyvän mielen paikat hankkeen resurssit ovat kokopäiväinen projektikoordinaattori sekä kolme aluevastaavaa 50 % työajalla. Kunnilla on mahdollisuus työllistää aluevastaava omalla rahoituksella 50 % työajalle. Aluevastaavat ovat käytännön vastuussa Hyvän mielen paikoista kunnissa. Maaseudun Sivistysliiton valtakunnallinen henkilöstöresurssi on myös hankkeen käytössä.

Hankkeella on vaikutetaan sekä kohderyhmän että toimintaan osallistuvien asukkaiden hyvinvointiin, ehkäistään syrjäytymistä ja mahdollistetaan toisten ihmisten kohtaaminen matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti. Viranomaisyhteistyölle avautuu myös uusia mahdollisuuksia kohdata erityisryhmiä ja jakaa tietoa Hyvän mielen paikassa.

Tuloksena osallistujien osallisuuden tunne vahvistuu, kulttuurien välinen ymmärrys kasvaa, syrjäytyminen ja yksinäisyys vähenevät ja työelämävalmiudet paranevat. Paikallisen aluevastaavan kautta toimintamalli jää kuntaa pysyväksi toiminnaksi ja sitä voidaan kehittää eteenpäin ja levittää muille alueille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat jokaisen kolmen kunnan alueella ensijaisesti työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt- erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat sekä mielenterveyskuntoutujat.

1. Pyhäjoki -nuoret

2. Tyrnävä -pitkäaikaistyöttämät

3. Pudasjärvi -maahanmuuttajat

Alustavat neuvottelut on kuntien kanssa käyty ja niissä on päätetty mihin kohderyhmään kussakin kunnassa keskitytään. Hyvän mielen paikka on periaatteessa avoinna kaikille ja hankkeessa on tarkoitus mahdollistaa myös muiden kuntalaisten ja hankkeen kohderyhmien luonnollinen kohtaaminen yhdessä tekemisen kautta.
Kohderyhmien saavuttaminen ja saaminen mukaan toimintaan voi olla haasteellista, tässä on tarkoitus toimia verkostojen kautta sekä viranomaisten että kansalaisjärjestöjen kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. aktiiviset kuntalaiset, järjestötoimijat
2. viranomaiset, kuntien sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi ja sivistystoimi, TE tstot
3. seurakunta


Toiminnasta tiedotetaan kunnissa laajasti hankkeen käynnistyessä. Suunnitteluvaiheessa on jo sovittu kunnissa miten toiminta käynnistyy. Toivottavaa olisi, että jokaisessa kunnassa syntyisi omanlainen malli, jotta toiset voivat ottaa opiksi ja kokemuksia ja hyvä käytänteitä voidaan jakaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 386 298

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 360 566

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 502 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 469 291

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun

Kunnat: Tyrnävä, Pyhäjoki, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 215

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on keskusteltu kunnissa erityisesti millaista toimintaa naisille ja miehille voidaan Hyvän mielen paikoissa tarjota. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon ja oteteaan huomioon kun hanke käynnistyy. Ympäristösivistykselliset menetelmät tarjoavat molemmille sukupuolille sopivaa toimintaa ympäristönäkökulma huomioiden.Kohderyhmän naiset ja miehet voivat olla hyvin erilaisissa tilanteissa esim. perhe-elämän osalta , tämä asia yritetään huomoidan hankkeen toimenpiteissä esim tapahtumien aikatauluissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on kartottu kohdekuntien työttömyyslukuja ja miesten /naisten määrää. Erityisesti Tyrnävällä on pitkäaikaistyöttömissa paljon naisia, se huomioidaan toimenpiteissä. Naisille voidaan suunnata toikenpiteitä, jotka ovat heille luonteenomaiaisa kuten palstaviljelyä ja luonnonmateriaalien hyödyntämistä, miehille voidaan suunnittella metsäluontoon ja ympäristön hoitoon liittyviä toimia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
HAnkkeen on tavoitteena tarjota matalan kynnyksen toimintaa kaikille sukupuolesta riippumatta. Hankkeen suunnittelussa on huomioitu sukupuolten välinen tasa-arvo, toiminpiteitä tarjotaan kaikille .

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 9
ympäristösivistykselliset toimintatavat ja teot
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 4
kts edellinen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Lähiympäristö ja luonnonmateriaalit keskeisessä osassa hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Kaikissa hankkeen toimenpiteissä otetaan ympäristöasiat huomioon, kierrätys, vähähiilisyys ja julkisten liikennevälineiden käyttäminen esim hankkeen kuljetuksisssa huomioidaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 5
Kierrätys osana Hyvän mielen paikan toimintaa. Ympäristösivistysken kekskeinen teema on taloudellisesti kestävät materiaalit ja jätteiden kierrätys. Ekologinen ajattelu ja toiminta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Mahdollisuuksien mukaan huomoidaan mm materiaalivalinnoissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Välillisesti, yrittäjät voivat olla mukana hankkeessa. Tavoitteena on myös kolmannen sektorin ja julkisen ja yksityisen yhteistyön lisääminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Lähes kaikki hankkeessa tehtävä toiminta on aineetonta tuotetta ja palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Liikunta on yksi hankkeen teemoista ja työmenetelmistä Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Turhaa yksityistä ajamista vältetään, esim aluevastaavien ryhmä- kokoukset toteutetaan skypellä tai muuten sähköisesti mahdollisimman usein.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella vaikutetaan osallistujien ja myös muiden kuntien asukkaiden elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Lisäksi ympäristön estettisyys ja viihtyisyys ovat keskeisiä hankkeen toiminnassa.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Naisten ja miesten sosiaalinen tasa-arvo paranee hankkeen toimenpiteiden myötä, koska hankkeen toiminnot ovat avoimia sekä naisille että miehille. Ympäristösivistykselliset tapahtumat ja menetelmät tarjoavat tasapuolisesti kaikille yhteistä tekemistä. Tällä pystytään purkamaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä osallistumisen ja osallisuuden näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 10
Keskeinen tavoite hankkeessa, kohderyhmä ja yhteistyötahot tukevat tätä periaatetta.Kunnan rooli hankkeessa merkittävä. Kohtaamisia sekä viranomaisten, päättäjien että kohderyhmän kanssa.
Kulttuuriympäristö 10 10
Kulttuurinäkökulma on keskeisesti hankkeessa läpileikkaavana teemana ja toimenpiteet kohdistetaan kulttuuriympäristöihin kuntakeskusten lähelle.
Ympäristöosaaminen 10 10
Näkyy hankkeen toiminnoissa ja on yksi työpajojen aiheista kts. ympäristösivistys.fi

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvän mielen paikat -hanke on toiminut vuosina 2016-2019 Pudasjärvellä, Pyhäjoella ja Tyrnävällä. Hankkeen kohderyhmiä ovat olleet erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat, työttömät, nuoret ja maahanmuuttajat. Hankkeen toimenpiteinä on kehitetty uusia sisältöjä ja menetelmiä työllisyyspalveluihin, nuoriso- ja maahanmuuttotyöhön. Menetelminä on käytetty erilaisia luovia ja yhteisökehittämisen menetelmiä, joiden kautta on lisätty osallistujien työelämävalmiuksia ja oman elämänhallinnan taitoja.

Yhteisökehittämisen keinoin on etsitty ja kokeiltu erilaisia menetelmiä ja sisältöjä, joiden kautta on saatu paikallisia yhteisöjä ja toimijoita tekemään yhdessä ja luomaan uudenlaisia kumppanuuksia esimerkiksi kunnan ja paikallisten järjestöjen välille. Tätä kautta on haluttu varmistaa toiminnan ja hyvien käytänteiden jatkuvuus hankkeen päättymisen jälkeen. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Pudasjärven kaupungin ja paikallisen 4H:n kumppanuussopimus sekä Pyhäjoen kunnan ja paikallisen 4H:n tiivistynyt yhteistyö sekä Tyrnävän kunnan ja Temmeksen kyläyhdistyksen lisääntynyt yhteistyö.

Hankkeen toimenpiteet olivat sekä lyhytkestoisia kurssi- ja työpajamuotoisia toimintoja että säännöllistä viikkotoimintaa. Toiminnan kautta tavoitettiin yhteensä 418 henkilöä, joista naisia 238. Työttömiä yhteensä 93 henkilöä (joista naisia 58):
• Työttömänä alle 6 kk: 30 hlöä (joista naisia 18)
• Työttömänä 6-12 kk: 20 hlöä (joista naisia 14)
• Työttömänä yli 12 kk: 43 hlöä (joista naisia 26)

Yleissivistävässä koulutuksessa olevia 159 hlöä (joista naisia 92), työssä olevia 80 hlöä (joista naisia 53) ja työelämän ulkopuolella olevia 71 (naisia 26) hlöä. Yrittäjiä mukana on ollut 15 kpl, joista naisyrittäjiä 7 kpl.