Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20547

Hankkeen nimi: Digiosaajaksi työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työväen Sivistysliitto TSL ry

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0215382-8

Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 18 - 20 A

Puhelinnumero: 040 5539161

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.tsl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ukkonen Jouni

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.ukkonen(at)tsl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405539161

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoite on parantaa aikuisten, joilla on heikot perustaidot, tieto- ja viestintäteknisiä taitoja (TVT-taidot) ja sitä kautta parantaa Etelä-Savon työllisyystilannetta. Hankkeessa kehitetään työelämälähtöisiä pedagogisia menetelmiä tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetukseen aikuisväestölle, jolla on heikko peruskoulutus.

Kohderyhmä on yli 30-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhan alaiset, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai joiden tutkinto ei vastaa nykyisen työelämän vaatimuksia. Näillä vähän koulutetuilla ryhmillä on usein heikot tai olemattomat muuttuvan työelämän vaatimat TVT-taidot. Kohderyhmään kuuluvat myös yksinyrittäjät. Maantieteellinen toiminta-alue on Etelä-Savossa Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen seutukunnat.

Hankkeessa toteutetaan kussakin toimintakaupungissa noin puolen vuoden mittaisia monimuotokoulutuksia, joihin rekrytoidaan osallistujiksi yllä kuvattua kohderyhmää. Koulutus alkaa TVT-testillä ja oppimisvalmiuksien kartoituksella. Alkukartoitusten pohjalta oppijat jaetaan tasoryhmiin, joissa otetaan oppijoiden yksilölliset tarpeet huomioon.

Koulutuksissa käytetään osallistavia menetelmiä, joiden tavoitteena on osallistujien voimaannuttaminen ja rohkaiseminen uskomaan itseensä oppijoina ja työntekijöinä. Erilaisen oppijan tarpeet otetaan pelin kehittämisessä ja ohjauksessa huomioon. Pelin visuaalisuus ja tarinankerronta tukevat erilaisia oppijoita. Opiskelu tapahtuu yhteistoiminnallisesti ryhmissä, joille annetaan yhdessä ratkaistavia tehtäviä. Ryhmissä opitaan työelämässä vaadittavia vuorovaikutustaitoja ja tiimityötä.

Mikkelin ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeessa moninpelattavan työelämäpelin, joka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan oppia työelämän TVT-taitoja, työelämän pelisääntöjä, alaistaitoja ja vuorovaikutusta työelämässä. Työelämäpeli tuo hankkeeseen merkittävän uutuusarvon ja uudenlaisen lähestymisen kohderyhmän tarpeisiin vastaamisessa. Peliä kehitetään jatkuvana käyttäjälähtöisenä prosessina ja kohderyhmät osallistuvat vahvasti sen kehittämiseen. Tämä osaltaan lisää kohderyhmän oppimismotivaatiota ja itseluottamusta.

Varsinaisen pelin lisäksi tuloksena syntyy ns. jatkokehitysalusta, työkalu, joka huomioi erilaiset oppijat ja tulevaisuuden kehitystarpeet. Se tuottaa osaltaan myös sisältöjä peliin. Hanke julkaisee raportin yhteyteen kehitysblogin, johon kaikki hanketoimijat voivat osallistua.

Itä-Suomen yliopisto, Aducate toteuttaa hankkeessa jatkuvaa TVT-opetuksen ja pelin kehittämisen arviointia ja antaa opettajille ja pelikehittäjille jatkuvaa palautetta sähköisten kyselyjen ja mittausten avulla prosessin eri vaiheissa. Aducate osallistuu osallistujien taitojen alkukartoitukseen. Se arvioi opettajien digi- ja verkkopedagogisten taidot ja jatkokoulutustarpeet. Arviointien tuloksena koulutusprosessi ohjautuu jo hankkeen aikana kohderyhmää parhaiten palvelevaksi ja siten koulutus jatkossa vastaa kohderyhmään kuuluvien koulutustarpeeseen hyvin. Arviointi paljastaa sellaisia koulutustarpeita, joihin vastaamalla voidaan jatkossa yksinkertaisemmin tukea aikuisten digiosaamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 1) yli 30-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhan alaiset aikuiset, joilla on vähän koulutusta, mukaan lukien haavoittuvat ryhmät kuten maahanmuuttajat, vajaatyökykyiset ja yksinyrittäjät. 2) MAMKin peliohjelmoinnin kurssin opiskelijat 3) hankkeessa toimivat kouluttajat.

Haku on avoin kaikille kohderyhmään kuuluville. Kohderyhmän rekrytointi tehdään yhteistyössä TE-toimistojen kanssa.
Maantieteellinen toiminta-alue on Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen seutukunnat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät mukana olevat koulutusorganisaatiot ja niiden opiskelijat, erityisesti Mikkelin AMK:n ohjelmoinnin opiskelijat, jotka saavat hankkeessa osallistua todelliseen työelämän oppimistehtävään.
Muita hyötyjiä ovat ammattijärjestöt, alueen työnantajat, alueen kaupungit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 287 546

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 245 524

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 351 414

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 296 215

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 112

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
PIAAC-tutkimustulosten mukaan voidaan nähdä, että heikossa työmarkkina-asemassa olevien, alle 35-vuotiaiden tietotekniset taidot eivät erityisesti jakaudu sukupuolen mukaan, vaan nuorten aikuisten työttömyyden syiksi nähdään sosioekonomiset lähtökohdat ja sen myötä suuntautuva vähäinen koulutus, heikot henkiset voimavarat panostaa ja motivoitua koulutukseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koulutusohjelman osallistujiksi rekrytoidaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Rekrytointia suunnataan eri kanavien kautta siten, että se tavoittaa eri sukupuolet yhdenvertaisesti. Osallistujia rohkaistaan tunnistamaan ja arvioimaan sukupuolinäkökulmaa ympäristössään ja ottamaan se huomioon omassa kehittymisessään esim. peliohjelman kehittämisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien tietoteknisiä taitoja, jotta heidän mahdollisuutensa työllistyä ja/tai jatkaa opintojaan paranevat.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Työelämälähtöisten tehtäviensä ja tietotekniikkataitojensa kehittymisen myötä osallistujat tulevat tietoisemmiksi mm. paperinkäytön säästämisestä, taloudellisesta energian kulutuksesta, virran säästöstä. Kolmella eri paikkakunnalla kokoontuvat ryhmät pitävät yhteyttä toisiinsa ja kohtaavat virtuaalisesti verkkotapaamisissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Tietoteknisten taitojen paraneminen edistää työllistymistä mm. etätyön muodossa, jolloin työmatkoista aiheutuvat päästöt vähenevät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Osallistujat tietoisuus materiaalin kulutuksesta ja jätemääristä paranevat; ajatus ja malli "vihreästä toimistosta" laajenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Energian kulutuksen vähentäminen on tärkeä osa oppimisprosessia. Se on vastuullinen osa koulutusohjelmaa, ja samalla osallistujien tietoisuus energialähteiden merkittävyydestä sekä valinnanmahdollisuudesta kasvaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Koulutusohjelman työelämälähtöisyys tarkoittaa mm. sitä, että opinnollisia tehtäviä suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä työpaikkojen kanssa niiden tarpeisiinsa. Tuotteet jäävät paikallisten toimijoiden käyttöön hankkeen päätyttyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Peliohjelmoinnin perustaidot ja niiden soveltaminen työelämälähtöisesti innostaa osallistujia hyödyntämään taitojaan työelämätarpeisiin. Tuotteena mm. koulutusohjelmassa työelämätoimijoiden kanssa yhteistyössä kehitettävät työelämäpelit.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Koulutus toteutetaan paikallisin resurssein. Ainoastaan ulkopuoliset asiantuntijat ja projektipäällikkö matkustavat paikkakuntien välillä. LOppuseminaariin osallistuvat kaikkien ryhmien osallistujat, ja kuljetus järjestetään yhteiskuljetuksena.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
heikommasta koulutuksellisesta taustasta ponnistavat ovat epätasa-arvoisessa asemassa niin opinnoissaan kuin työllistymisessä. Vahvistamalla osallistujien itsetuntoa taitojensa hyödyntämisessä ja kehittämisessä, lisäämme niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Osallistujia rohkaistaan tunnistamaan ja arvioimaan sukupuolinäkökulmaa ympäristössään ja ottamaan se huomioon omassa kehittymisessään esim. peliohjelman kehittämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Toteutamme hankkeen kolmella, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti erilaisella alueella. Ryhmien kohtaaminen, ideoiden ja toteutusten jakaminen, yhdessä onnistuminen vahvistaa erilaisuuden tunnustamista ja hyväksymistä ja luottamusta toisiin. Rekrytointi suunnataan eri yhteisöihin ja ryhmiin rekrytoidaan osallistujia eri taustoista tulevia ihmisiä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoite oli parantaa heikot perustaidot tieto- ja viestintätekniikassa (TVT) omaavien aikuisten osaamista ja sitä kautta parantaa Etelä-Savon työllisyystilannetta. Hankkeessa kehitettiin työelämälähtöisiä pedagogisia menetelmiä tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetukseen aikuisväestölle.

Kohderyhmä oli työttömät tai työttömyysuhan alaiset aikuiset, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa tai joiden tutkinto ei vastannut nykyisen työelämän vaatimuksia. Kohderyhmään kuuluivat myös yksinyrittäjät. Maantieteellinen toiminta-alue oli Etelä-Savossa Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen seutukunnilla. TVT lähiopetus toteutettiin näissä kolmessa kaupungissa.

Kussakin toimintakaupungissa toteutettiin 112:n oppitunnin mittaisia monimuotokoulutuksia. Tavoitteena oli kahdeksan 14 oppilaan ryhmää mutta tavoitetta ei aivan saavutettu. Toteutuma oli 7 lähiopetusryhmää ja 89 opiskelijaa. Koulutuksesta tiedotettiin ja opiskelijoita haettiin eri kanavia hyödyntäen; ostetut lehti-ilmoitukset, artikkelit paikallisissa lehdissä, yhteistyössä TE-keskuksien kanssa, työttömien yhdistyksien kautta ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Lähiopetuksen pääasiallinen sisältö koostui tietokoneen käytöstä ja yleisimmistä toimistosovelluksista; tiedostonhallinta, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, sähköpostit liitteineen, tiedonhaku ja sosiaalinen media. Nämä olivat ne aihealueet joihin eniten oli kysyntää ja tarvetta. Lähiopetus aloitettiin TVT-testillä ja oppimisvalmiuksien kartoituksella. Alkukartoitusten pohjalta kouluttajat pystyivät kohdentamaan opetuksen ryhmän tasolle tarkoituksenmukaiseksi. Kurssien alkuvaiheessa ohjelmassa oli myös ryhmäytymis- ja vuorovaikutustaidot.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMKin (31.12.2016 saakka Mikkelin ammattikorkeakoulu MAMK) opiskelijat kehittivät hankkeessa moninpelattavan työelämäpelin, joka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan oppia työelämän TVT-taitoja, työelämän pelisääntöjä ja vuorovaikutusta työelämässä. Lähiopetukseen osallistuneet opiskelijat tuottivat peliin dialogeja erilaisista kohtaamistilanteista virastoissa ym. julkisissa paikoissa. Olettamana oli, että tällä menettelyllä asiointitilanteet eri viranomaisten kanssa saadaan tutuksi tietokonepelejä harrastaville, lähinnä nuorille aikuisille. Peli on pelattavissa verkossa osoitteessa https://tkiblogi.wordpress.com/2018/01/24/tyoelamapeli/.

Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate toteutti hankkeessa TVT-opetuksen ja pelin kehittämisen arviointia ja antoi opettajille palautetta sähköisten kyselyjen ja mittausten avulla prosessin eri vaiheissa. Aducate toteutti jokaiselle lähiopetusryhmän opiskelijalle alku- ja loppukartoituksen mitatakseen osallistujien taitojen ja osaamistason kehittymisen lähiopetusjakson aikana. Lisäksi Aducate arvioi opettajien digi- ja verkkopedagogisten taidot ja jatkokoulutustarpeet antamalla palautteet ja kehittämistarpeet ryhmätapaamisissa. Arviointien tuloksena koulutusprosessi ohjautui jo hankkeen aikana kohderyhmää parhaiten palvelevaksi ja siten hanke vastasi kohderyhmään kuuluvien lähiopiskelijoiden koulutustarpeeseen.