Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20548

Hankkeen nimi: Yritetään yhdessä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 020 7621 390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaunismaa Pekka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.kaunismaa(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 020 7621 238

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kontiolahden 4H-yhdistys, 0648215-1
Suomen 4H-liitto, Itä-Suomi, 0202342-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tällä Yritetään yhdessä -kehittämishankkeella Humanistisen ammattikorkeakoulu (Humak) yhdessä Itä-Suomen 4H-liiton kanssa vastaa tarpeeseen saada nuori siirtymään koulutuksesta työelämään tai ryhtymään yrittäjäksi. Pohjois-Karjalassa koulutetuilla ja kouluttamattomilla nuorilla on korkea kynnys lähteä yrittäjiksi ja nuorten työllistyminen yrittäjiksi on vähäistä. Pohjois-Karjalassa työttömyys on myös korkeaa ja maakunnan reuna-alueilla työttömyysprosentti nouseekin monissa kunnissa jopa 20 %:n tietämille. Erityisesti nuorisotyöttömyys on merkittävä haaste maakunnassa. Hankkeen ideana on kehittää nuorten valmiuksia toimia yrittäjänä ja kehittää yrittäjämäistä työtapaa ryhmäprosessien kautta sekä edistää nuorten aikuisten toimeentulomahdollisuuksia Pohjois-Karjalan maakunnassa ja erityisesti sen reuna-alueilla. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2016-31.12.2017. Hankkeen kohderyhmänä ovat eri asemassa olevat pohjoiskarjalaiset nuoret, jotka ovat taustoiltaan erilaisia.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä maakunnan TE-toimistojen, nuoriso- ja sosiaalitoimien, kolmannen sektorin toimijoiden ja eri oppilaitosten kanssa. Hankkeessa kiinnitetään myös erityistä huomiota muihin nuoriin, työllisyyteen ja yrittäjyyteen kohdistuviin hankkeisiin ja eri hanketoimijoiden kanssa verkostoitumiseen. Jo hankkeen valmisteluvaiheessa ollaan oltu yhteydessä eri sidosryhmiin, muun muassa TE-toimistoon.

Hankkeessa luodaan yrittäjyysvalmennuksen malli, jossa yrittäjyyteen kannustetaan ja kasvetaan osallistumalla asteittain vaikeutuviin ryhmäprosesseihin. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat nuoret oppivat yrittäjämäisen työtavan ja, että he työllistyvät maakunnassa joko oman yrityksen kautta tai kohonneiden työelämävalmiuksien myötä toisessa yrityksessä. Toisena tavoitteena on myötävaikuttaa uusien nuorten yritysten perustamiseen. Kolmantena tavoitteena on lisätä nuorten tietoa kestävästä kehityksestä laajasti ymmärrettynä, kuin myös globaalikasvatuksesta, ja hyödyntää tätä tietoa oman yrityksen suunnittelussa.

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on luoda, testata ja kehittää ryhmäprosesseihin perustuva yrittäjyysvalmennusmalli. Ryhmäprosesseihin perustuvassa yrittäjyysvalmennuksessa osallistuva nuori ei ole yksin, vaan hän oppii ryhmätoiminnan kautta yrittäjyyttä ja vastuuta ja hänen työelämävalmiutensa paranevat. Ryhmäprosessien vaiheet on jaettu viiteen eri Steppiin (Stepit 1-5). Nuoret osallistuvat asteittain vaikeutuviin projekteihin ryhmissä, joissa opitaan yrittäjämäistä työtapaa ja yrittäjyyttä. Nuori sitoutuu kerrallaan yhteen projektiin, jonka kesto ensimmäisessä Stepissä on 2 viikosta kuukauteen ja viimeisessä Stepissä puoli vuotta. Osallistuminen ei muuta nuoren työmarkkina-asemaa tai estä häntä opiskelemasta samaan aikaan. Ryhmäprosessit voivat olla aluksi (Steppi 1) esimerkiksi yksinkertaisia remontointiin, kotitalouteen, maatalouteen tai palveluihin liittyviä tehtäviä, jotka ryhmä suorittaa yhdessä suunnitellen valmentajan ohjauksessa. Toisessa Stepissä nuoret perustavat harjoitusyrityksen tai toimivat osuuskunnan kautta ja heidän omavastuunsa kasvaa tehtävän toteuttamisesta. Kolmannessa ja neljännessä Stepissä keskitytään syventämään liiketoimintaan liittyvää osaamista. Neljännen Stepin lopuksi liikeidea on jo kirkastunut ja päätös yrityksen perustamisesta tai kansainvälisen projektin läpiviemisestä on tehty. Viidennen Stepin aikana ryhmä perustaa joko oikean yrityksen tai tekee yrittäjyyteen perustuvan kansainvälisen projektin.

Hankkeen aikana tullaan tavoittamaan 75 nuorta, joista naisten osuus on vajaa kolmannes. Hankkeen tuloksena nuorten valmiudet ryhtyä yrittäjäksi ja tehdä työtä ovat parantuneet. Hankkeen tuotoksena julkaistaan pienkirja, missä kuvataan yrittäjyysvalmennusmalli. Pienkirja sisältää myös koosteen eri Steppien ja ryhmäprojektien arvioinneista ja palautteista. Pienkirjan julkaisumuoto on verkkojulkaisu, mikä tukee hankkeessa huomioitua kestävää kehitystä. Hankkeen aikana Pohjois-Karjalan nuorten ohjaamisen toimijaverkosto tulee tiivistämään yhteistyötään, millä on positiivisia vaikutuksia muun muassa tiedon jakamisen, nuorten tavoittamisen ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Välilliseti hanke ja sen tulokset hyödyttävät myös koko maakunnan elinkeinoelämää.

Hankkeessa on huomioitu horisontaaliset periaatteet ja tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hanke edistää yhtä lailla niin miesten kuin naistenkin asioita ja hankkeen aikaiset toimenpiteet on suunniteltu molempia sukupuolia palveleviksi. Hankkeella on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia niin ekologiseen, taloudelliseen kuin sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen, mikä käy ilmi jo hankkeen tavoitteista. Suurimmat vaikutukset hankkeella on hyvinvoinnin edistämiseen ja paikallisen elinkeinorakenteen kehittämiseen. Myös yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus sekä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen nousevat vaikutuksiltaan keskeisesti esiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset nuoret maakunnassa (painopisteenä Pielisen Karjala ja Keski-Karjala). Kohderyhmäksi on tavoitteena löytää monimuotoisesti eri asemassa olevia nuoria, erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevia taustoiltaan erilaisia nuoria. Heikompi työmarkkina-asema ja eritaustaisuus voivat liittyä työttömyyteen, koulutuksen keskeytymiseen, syntyperään, tms.

Kohderyhmän tavoittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Esimerkiksi Pielisen Karjalan alueella ja Lieksassa tehdään tiivistä yhteistyötä Lumo AsPaKe-hankkeen kanssa, joka tarjoaa erilaisia palveluohjauksen työmuotoja sekä vapaa-ajan toimintoja monikulttuurisille 16–25-vuotiaille nuorille aikuisille syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi ja itsenäistymisen tukemiseksi. Hankkeen viestinnässä ja kohderyhmän tavoittamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös TE-toimistojen kanssa koko maakunnan alueella. Hankkeen kautta työttömiä nuoria voidaan myös ohjata TE-toimiston työllistämistä edistäviin palveluihin (esim. uravalmennus, työkokeilut, yrittäjyys-koulutus, jne.). Kohderyhmien tavoittamiseksi tehdään yhteistyötä Ohjaamo 2.0 -hankkeen kanssa, minkä tavoitteena on luoda maakuntaan nuorten ohjauksen matalan kynnyksen palvelumuotoja ja muun muassa edistää nuorten nopeampia siirtymiä koulutukseen ja työelämään. Hanke tekee yhteistyötä aktiivisesti myös nuorten työpajojen kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat maakunnan toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut, yrittäjäyhdistykset ja erilaiset nuorten ohjaus- ja palvelumuotoja tuottavat organisaatiot.

Maakunnan alueen yritykset kuuluvat myös välilliseen kohderyhmään. Yritysyhteistyössä hyödynnetään 4H:n yritysverkostoja. Hankkeen yrityskumppaneiksi pyritään saamaan sosiaalisesti vastuullisia yrityksiä. Yrityskumppanuuksia solmitaan hankkeen edetessä. Yhteistyö eri yritysten kanssa aloitetaan heti hankkeen käynnistyessä. Yrityskumppanuuksia solmittaessa tullaan huomioimaan kohderyhmän intressit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 175 846

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 050

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 223 128

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 505

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Valtimo, Tohmajärvi, Lieksa, Nurmes, Rääkkylä, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. Suvauskone on aikanaan Lapin Letka -hankkeessa suunniteltu ja tehty netissä toimiva "kone" eri hankkeiden sukupuolivaikutusten arviointia varten. Hankkeen kohderyhmään uskotaan kuuluvan enemmän miespuolisia kuin naisia. Suvauskoneen tuloksen mukaan hanke edistää kuitenkin yhtä lailla miesten kuin naisten asioita. Hankkeen aikaiset toimenpiteet on suunniteltu molempia sukupuolia palveleviksi. Naisyrittäjiä on Pohjois-Karjalassa huomattavasti vähemmän kuin miehiä (perustuu maakunnan tilasto-/väestötietoihin). Yritetään yhdessä -hankkeella pyritään edistämään sekä nuorten naisten että miesten yrittäjyyttä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma. Tämä huomioidaan muun muassa suunniteltaessa Steppien ja yrittäjyysvalmennuksen tarkempaa sisältöä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on tehdä yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä työskentelytavasta houkutteleva vaihtoehto nuorille erityisesti Pohjois-Karjalan haja-asutusalueilla sukupuolesta riippumatta sekä vahvistaa nuorten valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 8
Hankkeessa huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyys muun muassa Steppien aikaisissa valmennuksissa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä kestävästä kehityksestä ja globaalikasvatuksesta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 8
Myös ilmastonmuutos kuuluu hankkeen tavoitteeseen lisätä nuorten tietämystä kestävästä kehityksestä ja globaalikasvatuksesta. Valmennustapaamisissa käsitellään näitä sisältöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 8
Hankkeen toiminta ei suoraan kohdistu kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, mutta näitäkin asioita sivutaan kestävään kehitykseen liittyen. Nuorten tietämys niistä lisääntyy.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Hankkeen toiminta ei suoraan kohdistu pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan, vaikka niitä käsitelläänkin - samoin kuin kasvihuonekaasujen vähenemistäkin - kestävän kehityksen ja globaalikasvatuksen yhteydessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 9
Hankkeen aikaisissa valmennuksissa keskitytään lisäämään nuorten tietoisuutta kestävän kehityksen mukaisesta taloudellisesta kestävyydestä. Materiaaleihin ja jätteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan ekologisia materiaalivaihtoehtoja ja muun muassa digitaalisuutta hyödynnetään valmennusmateriaaleissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 6
Uusiutuvista energialähteistä ja niiden käytöstä keskustellaan Steppien eri vaiheissa ja valmennustapaamisissa. Hankkeessa ei kuitenkaan varsinaisesti keskitytä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Hankkeen aikana nuorten työelämävalmiudet paranevat ja yrittäjyyteen valmennetaan. Nuorten tiedot ja taidot ryhtyä yrittäjiksi vahvistuvat. Hankkeella on näihin tavoitteisiin peilaten sekä välitöntä että välillistä vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Pohjois-Karjalan alueen yrittäjien kanssa ja kuullaan yrittäjien näkemyksiä paikallisten palveluiden hyödyntämisestä. Nuoret myös tekevät omien yritystensä kautta projekteja, joilla on välitöntä vaikutusta paikalliseen elinkeinorakenteeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 10
Yrittäjyysvalmennuksella on suurta merkitystä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Hankkeen aikana lisääntyvät tiedot ja taidot ja yrittäjyysosaaminen voivat parhaimmillaan johtaa aineettomia palveluita tarjoavien yritysten perustamiseen. Kuntien haja-asutusalueiden asukkaiden lähelle tuotettavien peruspalvelujen osalta on yrittäjyys tärkeä osa niiden elinvoimaisuutta ja kustannustehokasta palvelurakennetta nyt ja vastakin.
Liikkuminen ja logistiikka 3 7
Hanke ei suoraan vaikuta liikkumiseen tai logistiikkaan, vaikka hankkeen aikaisiin valmennuksiin ja tapaamisiin kannustetaankin osallistumaan julkista liikennettä hyödyntäen tai vähintään kimppakyydeillä. Hanke ei siis suoraan kasvata saati vähennä joukko- tai henkilöautoliikennettä taikka kevyen liikenteen osuutta. Hankkeen valmennuksissa nousee esiin vähähiilisyys ja energiatehokkuus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää välittömästi hyvinvointia Pohjois-Karjalan alueella, kun heikommassa työmarkkina-asemassa olevat eritaustaiset nuoret saadaan mukaan hankken ryhmätoimintaan. Hankkeella on vaikutuksia erityisesti hyvinvointiin, osallisuuteen, työllisyyteen, tiedon saatavuuteen ja luovuuden toteuttamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Nämä edistävät hyvinvointia suuressa määrin.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Tasa-arvoa pyritään edistämään hankkeen aikana Steppien aikaisten valmennusten avulla. Yrittäjyyteen valmennetaan purkamalla perinteisiä sukupuolikäsityksiä ja kiinnittämällä huomiota tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat pääosin eritaustaisia heikommassa työmarkkina-asemassa olevia. Jo ryhmäytyminen ja ryhmässä toimiminen erilaisten nuorten kesken vaikuttavat yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 4
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön. Kohderyhmän tietämys kulttuuriympäristöstä voi kuitenkin lisääntyä hankkeen aikana.
Ympäristöosaaminen 1 5
Kohderyhmien ympäristötietoisuus ja -osaaminen tulevat lisääntymään hankkeen aikana jonkin verran.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yritetään yhdessä -hankkeen keskeisenä ideana oli lisätä nuorten kiinnostusta, tietoutta ja kokemusta yrittäjyydestä ja parantaa nuoren työelämävalmiuksia sekä valmiuksia aloittaa opiskelu tai työskentely. Tähän tavoitteeseen pyrittiin vahvistamalla nuorten osaamista ja tietoutta ja rohkaisemalle heitä sekä antamalla heille positiivisia kokemuksia yrittäjyydestä, opiskelusta ja työelämästä.
Pohjois-Karjalassa koulutetuilla ja kouluttamattomilla nuorilla on korkea kynnys lähteä yrittäjiksi ja nuorten työllistyminen yrittäjiksi on vähäistä. Pohjois-Karjalassa työttömyys on myös korkeaa ja maakunnan reuna-alueilla työttömyysprosentti nouseekin monissa kunnissa jopa 20 %:n tietämille. Erityisesti nuorisotyöttömyys on merkittävä haaste maakunnassa. Hankkeen ideana oli kehittää nuorten valmiuksia toimia yrittäjänä ja kehittää yrittäjämäistä työtapaa ryhmäprosessien kautta sekä edistää nuorten aikuisten toimeentulomahdollisuuksia Pohjois-Karjalan maakunnassa ja erityisesti sen reuna-alueilla. Hankkeen toteutusaika oli 1.1.2016-31.12.2017. Hankkeen kohderyhmänä olivat eri asemassa olevat pohjoiskarjalaiset nuoret, jotka olivat taustoiltaan erilaisia.
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä maakunnan TE-toimistojen, nuoriso- ja sosiaalitoimien, kolmannen sektorin toimijoiden sekä muiden nuoriin, työllisyyteen ja yrittäjyyteen kohdistuviin hankkeiden kanssa.
Hankkeessa luotiin yrittäjyysvalmennuksen malli, jossa yrittäjyyteen kannustettiin ja kasvettiinn osallistumalla erilaisiin ryhmäprosesseihin. Tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuvat nuoret oppivat yrittäjämäisen työtavan ja, että he työllistyvät maakunnassa joko oman yrityksen kautta tai kohonneiden työelämävalmiuksien myötä toisessa yrityksessä tai että he lähtevät opiskelemaan itselleen uutta ammattia. Toisena tavoitteena oli myötävaikuttaa uusien nuorten yritysten perustamiseen. Kolmantena tavoitteena oli lisätä nuorten tietoa kestävästä kehityksestä laajasti ymmärrettynä, kuin myös globaalikasvatuksesta, ja hyödyntää tätä tietoa oman yrityksen suunnittelussa.
Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä oli luoda, testata ja kehittää ryhmäprosesseihin perustuva yrittäjyysvalmennusmalli. Hankesuunnitelmassa esitettiin ajatus aikaan sidotuista ja asteittain vaikeutuvista STEPeistä, mutta käytännössä tämä menetelmä osoittautui toimimattomaksi, koska nuoret tulivat mukaan hankkeen toimiin eri aikoina ja sitoutuivat hankkeen toimenpiteisiin eripituisiksi ajoiksi. Ryhmäprosessit ja tuetut 4H-muotoiset harjoitusyrityskokeilut sen sijaan toimivat sosiaalisesti vahvistavina toimintamuotoina ja tuottivat nuorille positiivisia kokemuksia yrittäjyydestä.
Hankkeen tavoitteena oli tavoittaa hankkeen toimenpiteiden piiriin 75 nuorta, mutta jäimme hieman tuosta tavoitteesta. Hankkeen toimintoihin osallistui yli 50 nuorta ja tulokset heidän kohdallaan olivat lupaavia. Muutamia nuoria rekisteröi hankeaikana oman toiminimen ja useita nuoria on jatkanut 4H-yritystoimintaansa, joten innostaminen yrittäjyyteen onnistui. Hankkeessa mukana olleet nuoret kaikki olivat hankkeen päättyessä joko koulussa, koulutuksessa, opiskelemassa ja useampi nuori oli myös työllistynyt tai saanut opiskelupaikan. Yrittäjyyskokeiluilla ja yrittäjyysvalmennuksilla oli kiistaton vaikutus nuorten elämän laadun parantumiseen.
Hankkeessa oli huomioitu horisontaaliset periaatteet ja tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hanke edisti yhtä lailla niin miesten kuin naistenkin asioita ja hankkeen aikaiset toimenpiteet oli suunniteltu molempia sukupuolia palveleviksi. Hankkeella oli sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia niin ekologiseen, taloudelliseen kuin sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen, mikä käy ilmi jo hankkeen tavoitteista. Suurimmat vaikutukset hankkeella olivat hyvinvoinnin edistämiseen ja paikallisen elinkeinorakenteen kehittämiseen. Myös yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus sekä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen nousivat vaikutuksiltaan keskeisesti esiin.