|
|
|
Hankekoodi: S20552
Hankkeen nimi: Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomussalmen kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0189925-7
Jakeluosoite: PL 40
Puhelinnumero: 08 6155551
Postinumero: 89601
Postitoimipaikka: Suomussalmi
WWW-osoite: http://www.suomussalmi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Sahrman-Hauhia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työpalvelukeskuksen johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.sahrman-hauhia(at)suomussalmi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 777 3362
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on taiteen ja luonnon keinoin vahvistaa asiakkaan osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa. Pitkäkestoisella ja monialaisella tuella pyritään vahvistamaan ihmisen rohkeutta ja uskoa omaan elämänhallintaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvityksen tekeminen asiakkaan työkyvystä ja terveydentilasta. Tavoitteena ei ole valmistaa ihmisiä pysyvään työttömyyteen, vaan antaa eväitä oman elämän hallintaan.
Hankkeen aikana otetaan käyttöön uusia terapeuttisia toimintamalleja ihmisille, jotka kärsivät sosiaalisten tilanteiden pelosta, päihteiden liiallisesta käytöstä tai psyykkisistä ongelmista. Erilaisten taidetoimintojen lisäksi haetaan luonnosta voimavaroja arkeen. Hankkeen aikana pyritään kehittämään tarpeisiin vastaava pysyvä toimintamalli, jotta jatkossa pystytään kehittämään pitkäjänteistä, vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa syrjäytymisen ja työllisyysesteiden poistamiseksi.
Hanke jakautuu kuuteen osioon:
1. luonnossa liikkuminen ja taiteelliset menetelmät
2. kasvihuone- ja palstaviljely
3. kalastus, sienestys, marjastus
4. luonnosta kerättyjen materiaalien käyttö
5. työkyvynarviointi
6. kurssit ja luennot
Hankkeen aikana vahvistetaan ja tuetaan osallistujan sosiaalisia taitoja. Hankkeen myötä osallistuja on valmis ottamaan vastuun omasta elämästään ja voi palata työhön tai hakeutua koulutukseen. Tällä on positiivinen vaikutus myös osallistujan läheisiin ja perheeseen.
Hankkeen kautta kunta kehittää ja ottaa käyttöön taiteeseen ja luontoon erikoistuneen työ- ja toimintakykyä ylläpitävän toimintamallin, jossa tavoitteena ei ole ainoastaan työllistyminen vaan myös mielekäs arki. Hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, vaikeasti työllistyvät, syrjäytymisvaarassa olevat, heikossa taloudellisessa tilanteessa elävät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat työikäiset sekä maahanmuuttajat ja mahdollisesti kuntaan tulevat oleskeluluvan saaneet kiintiöpakolaiset. Hankkeeseen osallistumisen ehtona on, että henkilö on työikäinen. Toimintamalli pyritään juurruttamaan pysyväksi toimintatavaksi työpajoihin siten, että työtilat ja hankkeen terapiatilat sijoitetaan saman katon alle. Hankkeeseen osallistujan on mahdollista osallistua olemassa olevaan työpajatoimintaan oman mielenkiintonsa ja kykyjensä mukaan. Hankkeen puitteissa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia ja seminaareja, joihin osallistuu työpajojen henkilöstö ja hankkeeseen osallistujat.
Heikossa työmarkkinatilanteessa olevat: Pitkäaikaistyöttömät; työmarkkinoiden ulkopuolella olevat työikäiset; vajaakuntoiset; vaikeasti työllistyvät, joiden elämäntilannetta kuvaavat termit elämänhallinta hukassa, sitoutumattomuus ja heikko vastuunottokyky ja oppimisvaikeudet; syrjäytymisvaarassa olevat; heikossa taloudellisessa tilanteessa elävät; maahanmuuttajat sekä mahdollisesti kuntaan tulevat oleskeluluvan saaneet kiintiöpakolaiset. Hankkeeseen osallistuvan tulee olla työikäinen, koska hankkeen aikana pyritään erilaisin keinoin ja kokeiluin löytämään ne ongelmat, jotka aiheuttavat ihmisen syrjäytymisen ja estävät työhön osallistumisen.
Hankkeeseen osallistuvien taustalla on perheitä ja usein niissä periytyvää monipolvista työttömyyttä ja vähäosaisuutta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 317 802
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 300 435
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 454 002
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 429 193
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun
Kunnat: Suomussalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hankkeessa luontoa hyödynnetään lähinnä virkistäytymismielessä sekä luonnonmukaisessa puutarhaviljelyssä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa ei voida vaikuttaa olennaisesti ilmastonmuutoksen riskeihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeessa viljellään pienimuotoisesti perinteisiä puutarhatuotteita ja koristekasveja sekä kerätään luonnonantimia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei toimita Natura-kohteissa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Pyritään käyttämään kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Jätteet lajitellaan ohjeistuksen mukaisesti. Bio- ja puutarhajätteet kompostoidaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei kasvata energiankulutusta normaalia työtoimintaa enemmän. Ei ole teollisuushanke. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 1 |
| Hanke ei kilpaile paikallisten yritysten kanssa. Hankkeen jälkeen osallistujat voivat sijoittua yrityksiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on aineettomien valmennuspalvelujen kehittäminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Toimitaan lähialueella, joten ihmisten ja tavaroiden siirto on vähäistä. Hyödynnetään viisaan liikkumisen keinoja ja joukkokuljetuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Osallistujan elämänhallinnan vahvistaminen ja hyvinvoinnin edellytysten luominen on hankkeen päätavoite. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei ole tasa-arvohanke. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hankkeen tavoitteena on luonnon ja taiteen avulla vahvistaa osallistujan osallisuutta yhteiskunnassa. Hankkeessa kohtaavat erilaiset kulttuurit; eri-ikäiset, sekä maahanmuuttajat ja kantaväestö. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Tuetaan perinteistä suomalaista elämänmuotoa ja kotivaraa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeeseen osallistujat hyödyntävät ympäristöään sekä aineellisesti että aineettomasti. Annetaan ja vahvistetaan lähiruoka- ja luomuruokaosaamista sekä ohjataan luonnon käyttöön virkistäytymisen ja voimaantumisen lähteenä. | ||
Hankkeessa on taiteen ja luonnon keinoin sekä palveluohjauksellisten menetelmien avulla vahvistettu osallistujan elämänhallintaa, sosiaalisia taitoja ja osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa sekä etsitty keinoja ja voimavaroja työttömyydessä selviämiseen tai jollakin aikavälillä työllistymiseen. Taide-, luonto- ja palveluohjaus yhdessä ovat taanneet kuntoutusmuodon, joka on ollut riittävän joustava ja monipuolinen sekä luottamustaherättävä. Näin hankkeessa on pystytty vastaamaan erilaisiin asiakastarpeisiin ja -tilanteisiin.
Menetelmänä taidetoiminta on mahdollistanut tekemisen ja puhumisen vuorottelun, jolloin kumpikaan ei ole käynyt liian raskaaksi tai tuntunut pakotetulta. Tunteista tai kokemuksista ei ole myöskään tarvinnut puhua välttämättä suoraan vaan on voitu puhua symbolisella tasolla. Teoksiin on voinut palata uudelleen, koska työ on jäänyt muistoksi. Myöhemmin teostaan katsoessaan onkin voinut ihmetellä, että tuollaisessako tilanteessa silloin olin, kyllä nyt on tapahtunut iso muutos. Luontotoiminta on tarjonnut taidetoiminnan omien tuntemusten ja ongelmien syväluotsaukseen vastapainoa ja lisäarvoa. Luonnossa on voinut keskittyä vain siellä olemiseen ja rauhoittumiseen ehkä jopa unohtaa omat huolet ja murheet hetkeksi.
Hankkeen palveluohjauksen vahvuutena on ollut sen kytkeminen osaksi näitä taide- ja luontopohjaisia menetelmiä, jolloin toiminta on soveltunut hyvin erilaisiin kuntoutustarpeisiin. Tarpeet ovat tulleet esille juuri toiminnan ohessa ja toisaalta toiminnalla on voitu tukea palveluohjauksessa esiin tulleita elämän ongelma-alueita. Hankkeen päätarkoitus ei ole ollut itse toiminta tai siitä valmistuva "tuote" vaan yhdessä tekeminen ja sen lomassa kehittyminen ja keskusteleminen eli yksilöllinen tuki yhdistettynä toiminnallisuuteen. Toimintaan osallistuneiden henkilöiden tavoitteet ovat olleet erilaisia esim. arkielämän taitojen oppimista, tukea ryhmässä toimimiseen tai päihteettömän arjen hallintaa. Hanke onkin ollut paikka, joka ei ole vaatinut asiakkailtaan halua raitistumiseen tai pitkää raittiina olojaksoa. On riittänyt, kun asiakas on ollut raittiina hankkeeseen osallistumisen ajan. Sitoutuminen ja motivaatio kuntoutukseen onkin vahvistunut vähitellen ja päivän raittiit tunnit ovat lisääntyneet.
Hankkeen kohderyhmää ovat olleet pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, vaikeasti työllistyvät, syrjäytymisvaarassa olevat, heikossa taloudellisessa tilanteessa elävät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat työikäiset sekä maahanmuuttajat ja kiintiöpakolaiset.
Hankkeen toiminta on ollut osallistujilleen vapaaehtoista ja ilmaista. Osallistuja on voinut itse päättää milloin ja mitä muutosta elämäänsä kaipaa ja tulla hankkeeseen itselle sopivana aikana ilman lähetettä tai diagnoosia.
Hanketta on toteutettu hankesuunnitelmassa mainittujen kuuden osion pohjalta:
1. Luonnossa liikkuminen ja taiteelliset menetelmät
- Käytännön menetelmiä ovat olleet erilaiset paikalliset ja maakunnalliset retket, joihin on yhdistetty taiteellista työskentelyä esim. valokuvaaminen, lyhytkestoisten installaatioiden teko tai laavun rakentaminen.
2. Kasvihuone- ja palstaviljely
- Työpalvelukeskus Miilun pihalle rakennetussa monitoimikasvihuoneessa on kasvatettu itse vihanneksia & yrttejä sekä 7 aarin viljelypalstalla on muokattu maata, viljelty juureksia, kitketty rikkaruohoja sekä korjattu satoa ja valmistettu niistä ruokaa.
3. Kalastus, sienestys, marjastus
- Tehty kesä- ja talvikalastusretkiä sekä valmistettu itse onkia ja vieheitä, tehty sieni-, marja- ja villiyrttiretkiä sekä opeteltu tunnistamaan erilaisia kasveja ja valmistamaan niistä ruokaa.
4. Luonnosta kerättyjen materiaalien käyttö
- On tehty luontoon yhteisiä keräysretkiä ja valmistettu erilaisista luonnonmateriaaleista koristeita ja tarve-esineitä kuten kuksia, pajukoreja jne. Hankkeessa käytetyt materiaalit ja toiminnot ovat valtaosin olleet sellaisia, joita osallistuja voisi käyttää myös omassa elämässään. Osallistuja on saanut sitä kautta keinoja selvitä arjen haasteista, myös hankkeen jälkeen.
5. Työkyvynarviointi
- Hankkeella on ollut käytössä Työterveyslaitoksen Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos Solmu -ESR koordinaatiohankkeen yhteistyössä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamien toimintalinja 5:n hankkeiden kanssa kehittämä Kykyviisari. Sen avulla on saatu tärkeää tietoa asiakkaan omasta näkemyksestä työ- ja toimintakyvystään. Samalla se on ollut keino puheeksi ottamiseen, tavoitteiden asettamiseen ja mahdollisten muutostarpeiden esilletuontiin. Työkyvyn arviointia on tehty myös hankkeen toimintojen lomassa syntyneiden keskustelujen pohjalta sekä toiminnassa ilmi tulleiden henkilön kykyjen tai kyvyttömyyden pohjalta.
6. Kurssit ja luennot
- On järjestetty erilaisia elämänhallintaa ja tietotaitoja lisääviä luentoja ja kursseja taiteen- ja luonnonsaralta. Myös kokemuskouluttajia on käynyt pitämässä erilaisia luentoja mm. päihteettömistä elämäntavoista. On käyty vierailuilla erilaisissa yrityksissä ja kuultu paikkakunnan työllisyysmahdollisuuksista. Hankkeen asiakkaita on ollut kehittäjäasiakkaina mukana alueellisilla sosiaalisen kuntoutuksen kehittämispäivillä, vierailukäynneillä muihin kuntoutusta tarjoaviin paikkoihin sekä palavereissa, joissa on käyty läpi hankkeen jatkosuunnitelmia.
Hankkeen toimintaan on kuulunut paljon toiminnan ohessa keskusteluja sekä voimavarojen ja ratkaisujen etsimistä arjentoimintoihin kuten ihmissuhteisiin, ruokailu- ja juontitottumuksiin, päivärytmiin sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Hankkeessa on yhdessä asiakkaan kanssa etsitty hänessä itsessään olevia piileviä voimavaroja, jotka ovat hautautuneet pitkäaikaistyöttömyyden, velkasotkujen, yksinäisyyden tai sosiaalisten tilanteiden pelkojen alle. Asiakkaat ovat havahtuneet olevansa muutakin kuin vain ongelmiensa summa. He ovat löytäneet vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita tai taitoja, joita eivät ehkä ole tunnistaneet tai enää muistaneet itsessään olevankaan. Näin asiakas on voinut olla ihminen yksilönä ja osana ryhmää eli jotakin muutakin kuin ongelmansa tai leimansa. Näistä itsestään löytyvistä voimavaroista ja positiivisista piirteistä asiakas on saanut keinoja niihin tilanteisiin, jotka alkujaan ovat olleet haasteellisia ja aiheuttaneet kuntoutustarpeen. Hankkeessa asiakas on voinut kehittää näitä löytyneitä kykyjään. Elämäntilanteen muuttuessa parempaan suuntaan hankkeesta ei ole tarvinnut heti lähteä pois. Hanke onkin toiminut tukena ja sillanrakentajana tilanteissa, joissa asiakas on ollut siirtymässä toisiin palveluihin tai esimerkiksi takaisin työelmään.
Yleensä asiakkaiden ongelmat ovat moninaisia ja ne vaativat pitkäkestoista ja monialaista tukea. Kuitenkin jo hankkeen verrattain lyhyen toiminta-ajan puitteissa osa asiakkaista on saanut hankkeen tukemana arjen asiansa sillä lailla kuntoon, että ovat jaksaneet siirtyä työelämään tai ohjautuneet eläkkeelle.
Hankkeen toimintoja on kehitetty yhdessä asiakkaiden ja monitoimijaisen yhteistyöverkoston avulla. Osa hankkeen taide- ja luontoperusteisista toiminnoista jää kuntaan elämään ns. matalan kynnyksen kaikille avoimissa olohuonetoiminnoissa. Tarve avoimelle kokoontumispaikalle on noussut esiin asiakaskunnasta hankkeen toimintojen lomassa sekä yhteisissä suunnittelupäivissä. Asiakkaat ovatkin olleet vahvasti mukana toteuttamassa ja suunnittelemassa hankkeen toimintaa. Hankkeen myötä ns. kansalaistoiminta ja aktiivisuus on lisääntynyt kunnassa. Kunta on saanut hankkeesta kokemuksia, joita se voi hyödyntää kuntalaisten hyvinvointipalveluja suunnitellessa - yhdessä kuntalaisten sekä eri toimijoiden ja yhdistysten kanssa.
Tähän elämän haasteiden runteleman osallistujan huokaukseen tiivistyy hyvin koko hankkeen toiminnan ajatus ja periolemus:
”Kujelma on unelma-projekti, jossa valetaan luottoa ja valoa tulevaisuuteen.”
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi