Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20553

Hankkeen nimi: Varkautelaisten osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisen tuki -hanke (VOSET)

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Varkauden kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0173416-1

Jakeluosoite: PL 208

Puhelinnumero: 017 579 411

Postinumero: 78201

Postitoimipaikka: Varkaus

WWW-osoite: http://www.varkaus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Qvintus

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Va. johtava sosiaalityöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.qvintus(at)varkaus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5429836

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Varkautelaisten osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisen tuki -hanke (= VOSET -hanke) on paikallinen kumppanuushanke, joka toteutetaan ajalla 1.1.2016 - 31.12.2017. Yhteishankkeen päätoteuttaja on Varkauden kaupunki, ja hankkeen osatoteuttajina ovat Varkauden Seudun Työnhakijat ry. ja Varkauden Romaniyhdistys ry. Hankkeen tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien sekä työelämän ulkopuolella olevien työikäisten osallisuutta, työ- ja toimintakyvyn kehittymistä sekä työllistymistä. Hankkeen painopiste on heikossa työmarkkina-asemassa olevissa työttömissä, joita ovat mm. pitkään työttömänä olleet, romanit ja maahanmuuttajat. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja monipuolistaa kohderyhmille sopivia matalan kynnyksen palveluja ja kansalaistoimintaa. Lisäksi tavoitteita tukemaan on tarkoitus koota laaja paikallinen yhteistyöverkosto. Yhteistyöverkostossa ovat hanketoimijoiden lisäksi mukana mm. TE -toimisto, TYP sekä paikalliset hankkeen kohderyhmien kanssa toimivat yhdistykset. Yhteistyöverkoston avulla on tarkoitus vireyttää kansalaistoimintaa, monipuolistaa ja kehittää kohderyhmille sopivia matalan kynnyksen palveluja, lisätä toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä synnyttää paikallista kumppanuutta ja työnjakoa palvelujen järjestämisessä.

VOSET -hankkeen keskeisenä tehtävänä on matalan kynnyksen palveluja monipuolistamalla ja kansalaistoimintaa lisäämällä tavoittaa aikaisempaa paremmin ne henkilöt, jotka hyötyvät kehitettävistä ja tarjolla olevista työelämäosallisuuden, työ- ja toimintakyvyn kehittämisen sekä työllistymisen tukemisen palveluista.

Hankkeen käytännön toimenpiteenä Varkauden kaupungin työpajalla kehitetään vaikeasti työllistyville työttömille uudenlaista ryhmätoimintaa. Ryhmätoiminnan kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä toimijaverkoston kanssa, ja siinä hyödynnetään aiemman Osallistavan sosiaaliturvan pilottihankkeen kokemuksia. Toinen merkittävä matalan kynnyksen palveluja monipuolistava, sekä erityisesti kansalaistoiminnan mahdollisuuksia lisäävä, hankkeen elementti on monikulttuurisen toimintakeskuksen perustaminen. Varkauden Seudun Työnhakijat ry. ja Varkauden romaniyhdistys perustavat yhteisen toimintakeskuksen yhteistyössä Varkauden kaupungin kanssa. Keskuksen toiminta on yksi keskeinen osa hanketta, ja sen on tarkoitus käynnistyä 1.3.2016 alkaen. Toimintakeskus sijoittuu Varkauden keskusta-alueelle, ja se toimii matalan kynnyksen kohtauspaikkana hankkeen kohderyhmille. Toimintakeskuksessa on tarjolla vapaamuotoista toimintaa, neuvontaa ja ohjausta, nettipiste, kursseja, ryhmätoimintaa, retkiä sekä erilaisia tapahtumia. Lisäksi toimintakeskus tarjoaa hankkeen kohderyhmälle työkokeilu ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Kohtauspaikan tehtävänä on tukea kohderyhmien osallisuutta, kulttuuri-identiteettiä, työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä. Toimintakeskuksessa työskentelee 2-3 henkilöä, jotka tuntevat hyvin paikalliset työllistymistä tukevat palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhdistysten tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet. Tavoitteena on, että hankkeen toimintaan osallistuu kahden vuoden aikana noin 220 työikäistä henkilöä, joista noin 200 on työttömiä työnhakijoita.

Matalan kynnyksen palvelujen ja kansalaistoiminnan kehittämisen lisäksi VOSET -hankkeen toisena tehtävänä on paikallisen yhteistyön lisääminen hankkeen kohderyhmien kanssa työskentelevien toimijoiden kesken. Hankkeen tarkoituksena on koota paikalliset kohderyhmien kanssa työskentelevät toimijat yhteen ja muodostaa niistä hankkeen kehitysryhmä. Kaikkiaan kohderyhmän kanssa työskenteleviä toimijoita on paikallisesti noin kymmenkunta. Kehitysryhmään pyydetään mukaan käytännön työtä kohderyhmän kanssa tekeviä toimijoita, kun taas ohjausryhmässä on mukana keskeisten sidosryhmien johtohenkilöt. Niin hankkeen kehitysryhmän kuin ohjausryhmänkin keskeinen tehtävä on toimia tietojen ja näkemysten vaihtamisen foorumina. Tarkoituksena on, että molempien hankeryhmien avulla voidaan lisätä toimijoiden tietoa paikallisista palvelutarpeista, tarjolla olevista palveluista, lisätä toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä kehittää paikallista työnjakoa palvelujen järjestämisessä. Hankkeessa tehtävän yhteistyön tavoitteena on palvelujen ja kansalaistoiminnan saavutettavuuden ja kattavuuden parantaminen sekä toimivan yhteistyöverkoston synnyttäminen. Yhteistyöverkosto mahdollistaa paremman ohjautuvuuden eri palveluihin sekä palvelujen joustavan ja oikea-aikaisemman käytön. Nämä tekijät tukevat osaltaan - palvelujen sisällöllisen kehittymisen lisäksi - palvelujen vaikuttavuuden parantumista.

Hankkeessa palvelujen ja toiminnan vaikuttavuutta kohderyhmän tilanteeseen arvioidaan kahdella tavalla. Ensinnäkin hankkeessa arvioidaan hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden työ- ja toimintakyvyn muutosta. Tämä tapahtuu käyttämällä hankkeen aloitus- ja lopetuslomakkeita sekä Työterveyslaitoksen omassa hankkeessa kehitettävää Kykyviisaria. Tavoitteena on, että kaikkien hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden työ- ja toimintakyky on hankkeen aikana ja hankkeen vaikutuksesta jollakin tavalla parantunut. Toisena hankkeen ja palvelujen tuloksellisuutta kuvaavana mittarina on kohderyhmän sijoittuminen työhön tai työllistymistä tukeviin palveluihin. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvasta noin 200 työttömästä 50 % sijoittuu työhön tai johonkin työllistymistä tukevaan palveluun joko hankkeen aikana tai välittömästi sen jälkeen. Jokaiselle hankkeen kolmelle toteuttajalle on määritelty sekä tavoitteellinen osallistujamäärä että siitä laskettu työhön tai työllistymistä tukeviin palveluihin sijoittuneiden määrä.

Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantumisen sekä työllistymistulosten lisäksi hankkeella on myös muita vaikutuksia. Hankkeen tuotoksena paikkakunnalle kehittyy uudenlainen monikulttuurinen toimintakeskus. Toimintakeskuksen toiminnot ja matalan kynnyksen palvelut tavoittavat hyvin kohderyhmänsä. Keskus toimii eri kulttuurien kohtaamispaikkana ja suvaitsevaisuustyön tukikohtana. Toimintakeskuksen työntekijät tuntevat hyvin paikallisten toimijoiden palvelutarjonnan, jotta voivat ohjata siellä käyviä henkilöitä tarpeen mukaan eri palveluihin. Monipuolisen tekemisen paikkana toimintakeskus tarjoaa myös työkokeilu-, työharjoittelu- ja kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia. Monikulttuurisen toimintakeskuksen lisäksi paikalliset matalan kynnyksen palvelujen tuottajat ovat tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään ja verkostoituneet. Yhteistyön ja verkostoitumisen ansiosta paikallisia palveluaukkoja on saatu paikattua, myös palvelujen mahdollista päällekkäisyyttä on saatu purettua. Työnjako matalan kynnyksen palveluja tuottavia toimijoiden kesken on selkeä ja toimijat tuntevat toistensa toiminnan. Tarvittaessa toimijat osaavat ohjata asiakkaitaan oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Lisääntynyt yhteistyö sekä mahdollisesti syntyvät kumppanuudet eri toimijoiden kesken hyödyttävät heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä myös hankkeen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät sekä työikäiset työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, jotka tarvitsevat erilaista tukea työ- ja toimintakykynsä parantamisessa sekä työllistymisessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat osahankkeiden toteuttajat, jotka hankkeen avulla kehittävät toimintaansa, palveluitaan ja yhteistyötään. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös hankkeen yhteistyökumppanit, kuten sosiaalityö, TE -toimisto ja TYP, jotka ohjaavat asiakkaita hankkeen toimintoihin ja palveluihin. Sen lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös muut yhteistyökumppanit, jotka toimivat kohderyhmän kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 274 784

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 242 764

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 343 480

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 292 487

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden

Kunnat: Varkaus

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 220

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työttömistä työnhakijoista n. 65 prosenttia on miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuu miehiä ja naisia samassa suhteessa kuin heitä on työttöminä työnhakijoina.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hanke lisää kaikkein heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla olevien henkilöiden hyvinvointia tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia, lisäämällä heidän työ- ja toimintakykyään sekä tukemalla työllistymistä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke lisää kaikkein heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla olevien mahdollisuuksia saada heille tarpeellisia palveluja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeella tuetaan erityisen voimakkaasti romanivähemmistön kulttuurista ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta valtaväestön kanssa. Hanke lisää myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien, muun muassa maahanmuuttajien, yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Voset- hanke on toiminut Varkaudessa ajalla 1.3.2016–28.2.2018 kolmen osatoteuttajan ESR-toimintalinjan 5 yhteishankkeena. Hanketta hallinnoi Varkauden kaupunki. Varkauden Seudun Työnhakijat ry:n ja Varkauden Romaniyhdistys ry:n tavoitteena oli hankkeen tukemana käynnistää yhdessä uudenlainen matalan kynnyksen monikulttuurinen kohtauspaikka hankkeen kohderyhmille. Kohtaamispaikan tavoitteena oli tarjota toimintoja, joissa mahdollistuu yhteisöllisyys ja aktiivinen sosiaalisuus ja näin lisätä suvaitsevaisuutta ja eri kulttuurien ymmärrystä. Koko hankkeen lähtökohtana oli tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työikäisten henkilöiden osallisuutta, työ- ja toimintakyvyn lisäämistä, yhdenvertaisuutta sekä työllistymistä. Hankkeen aikana haluttiin kehittää ja monipuolistaa kohderyhmille sopivia matalan kynnyksen palveluja ja kansalaistoimintaa. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli lisätä paikallista yhteistyötä hankkeen kohderyhmien kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa.

Hankkeen kuluessa toimintakeskuksesta muodostui avoimen ilmapiirin kohtaamispaikka, jonne monikulttuurisuus toi oman lisänsä. Kohtaamispaikassa eri kulttuuriset ryhmittymät tapasivat toisiaan. Hankkeen alkuaikoina ei kaikilta ristiriidoiltakaan vältytty, erilaisten kulttuurien hyväksyminen ja samalla omista kulttuurisista oikeuksista kiinnipitäminen on haasteellista. Erilaisuuden hyväksymiseen ja monikulttuurisuuteen saatiin kuitenkin toimintakeskuksen avulla päänavaus, josta toimintaa on paikkakunnalla hyvä jatkaa hankkeesta saaduin opein.

Hanke tarjosi osallistujilleen sekä ryhmätoimintoja että yksilöohjausta. Ryhmätoiminnoissa korostuivat elämänhallinnalliset teemat, arjessa jaksaminen, kansalaistaidot ja päihteettömään elämään tukeminen. Ryhmätoimintaa tarjottiin paitsi avoimina ryhminä, myös suljettuina ryhminä, riippuen ryhmän toiminnasta ja tavoitteista. Varsinkin suljettujen ryhmien vahvuudeksi koettiin osallisuuden tunteen lisääntyminen ja itsetunnon paraneminen ryhmässä muodostuneen luottamuksellisen ilmapiirin sekä vertaistuellisuuden tuloksena. Toimintakeskuksella oli henkilöitä kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa, kaupungin starttijaksolla sekä opiskeluihin liittyvissä harjoitteluissa. Hankkeeseen osallistujia tuettiin opiskelu- ja työllisyyspolkujen löytymisessä sekä pyrittiin vahvistamaan osallisuuden kokemusta. Erityisesti romaniväestöä koskevia tavoitteita olivat selkokielinen asiakasneuvonta, yhdenvertaisuustyö ja romanikulttuurin vaaliminen. Näihin tavoitteisiin hankkeessa vastattiin tekemällä kotikäyntityötä romaniperheissä sekä järjestämällä erityisesti romaneille suunnattuja ryhmiä ja teemapäiviä. Maahanmuuttajia saatiin hankkeen toimintoihin mukaan monialaisen verkoston avulla. Hankkeen aikana huomattiin että maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeenistä joukkoa, joiden työttömyyden syyt ovat moninaisia. Heidän tavoittamisensa hankkeen toimintoihin sekä erilaiset tarpeensa työttömyyden pitkittämisen estämiseksi vaativat paitsi resursseja, myös monialaista osaamista.

Hankkeen näkyväksi toimintamuodoksi kehittyi ilmaisruoanjako toimintakeskuksella kaksi kertaa viikossa. Ilmaisruoanjakeluun osallistuminen muodostui asiakaskyselyn mukaan monelle tärkeäksi paitsi taloudellisen tuen, myös sosiaalisen kanssakäymisen kannalta. Ruoanjakeluun yhdistetty mahdollisuus tavata hankkeen työntekijää tai terveydenhoitajaa osoittautui merkittäväksi tekijäksi arjen jaksamisessa ruoanjakeluun osallistuneiden mielestä.

Yhteistyö lisääntyi paikkakunnalla toimijoiden kesken kun ryhmänohjausta ja muita asiakkaiden osallisuutta lisääviä teemoja järjestettiin yhdessä muiden yhdistysten, kaupungin eri toimialojen ja ostopalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Näin toimintojen sisältöihin saatiin neuvonta- ja terapiapalveluja, joista asiakkaat selkeästi hyötyivät. Lisäksi hankkeen aikana toimiva yhteistyöverkosto mahdollisti entistä paremman ohjautuvuuden eri palveluihin. Yhteistyön jatkuva tiivistäminen paikkakunnalla vaatii jatkossakin pohtimista eri tahojen kanssa siitä, mitä konkreettista yhteistyössä halutaan tavoittaa ja kuinka se käytännössä toteutetaan.

Asiakkaat kokivat saaneensa hankkeen aikana tarjotuista palveluista jaksamista arkeen sekä osallisuutensa lisääntymistä. Toimintakeskuksen toimintoihin osallistuneet kertoivat kokeneensa tulleensa kohdatuiksi tasaveroisena ja saaneensa tukea kotiympyröistä pois lähtemiseen ja päihteettömään elämäntapaan. Hankkeessa toteutetut matalan kynnyksen palvelut syrjäytymisen ehkäisemiseksi tuottivat kohderyhmässä positiivisia tuloksia. Hankkeen aikana hyväksi havaittuja toimintoja, kuten suomen kielen kielikylpytoimintaa, nuorten romanien ammatillista tukihenkilötoimintaa ja ylläpitävää kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa pitkäaikaistyöttömille, tullaan jatkamaan Voset-hankkeen jälkeen joko kaupungin omana toimintana tai ostopalveluina yhdistyksiltä.