Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20554

Hankkeen nimi: Omia polkuja pitkin ammattiin (OPPA) - ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistus työelämään siirtymisen edistäjänä (esiselvityshanke)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 13.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Toripuistikko 5 - 7

Puhelinnumero: 020 798 4000

Postinumero: 06200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOIVUMAA JARI KALEVI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori, tiimivastaava, koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.koivumaa(at)lao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 514 3962

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapissa osa nuorista jää vaille ammatillista koulutusta. Pääasiallisina syinä tähän on, että nuori ei hakeudu lainkaan perusasteen jälkeiseen koulutuksen tai keskeyttää koulutuksen. Toisen asteen koulutus on nuorille tärkein väylä hänen kiinnittymiselleen työelämään ja yhteiskuntaan. Ammatillista koulutusta vaille jäävien joukkoon kuuluu monenlaisia nuoria. Yksi erityisryhmä ovat maahanmuuttaja nuoret, joiden osuus sekä koulutuspaikkaa vaille jäävistä että työttämistä on kasvussa.

Hankkeessa tuotetaan esiselvitys siitä, mitä mahdollisuuksia ammattillista koulutusta koskeva tutkinnon uudistus tuottaa koulutusta vailla olevien siirtymien koulutuksen kautta työelämään tukemiselle. Selvityksen perusteella suunnitellaan ammattillista koulutusta niin, että erilaiset henkilökohtaiset työelämään johtavat oppimispolut mahdollistuvat. Oppimisen ja ohjauksen siirtyminen oppilaitoksesta muihin oppimisympäristöihin mahdollistetaan.

Selvityksen laadintaan osallistuvat oppilaitosympäristön, työpaikkojen sekä epävirallisten oppimisympäristöjen edustajat. Mahdolliset lainsäädännön esteet siirtymille selvitetään. Erityisryhmien kuten maahanmuuttajien siirtymien esteet huomioidaan.

Hankkeen työpajoissa käsitellään oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun ja ohjaamisen kehittämistä, työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjaamisen kehittämistä, ulkopuolella oppilaitoksen ja työpaikan tapahtuvan ohjaamisen kehittämistä (unformal learning) sekä joustavia siirtymäpolkuja koskevia säädöksiä ja niiden tuottamia esteitä ammatillista koulutusta vailla olevien siirtymille työmarkkinoilla. Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö on muuttumassa.

Hanke tuottaa:

1) Oppilaitos oppimisympäristönä työpaja/raportti

2) Työpaikka oppimisympäristönä työpaja/raportti

3) Epäviralliset oppimisympäristöt työpaja/raportti

4) Normit ja säädökset työpaja/raportti

5) Esiselvitysraportti

6) Tulosseminaari/tulosten esittelymateriaali

Elokuun alussa voimaan astunut tutkinnon uudistus mahdollistaa ammatillisen koulutuken kehittämisen niin, että nuorten siirtymät ammatilliseen koulutukseen ja sen kautta työhön helpottuvat. Nuorille voidaan rakentaa henkilökohtaisia opiskelu ja työllistymispolkuja. Opintojen alussa opiskelijoille voidaan myöntää osaamispisteitä eri tavoin hankitusta osaamisesta. Opintopolkuja voidaan lyhentää ja opiskelijoille rakentaa osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen perustuvia kannustimia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat esiselvityksen tuottamiseen osallistuva toimijoiden verkosto. Opettajat, työpaikkaohjaajat, opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitajat, sosiaalitoimi, vanhemmat/huoltajat, opiskelijat ja maahanmuuttajien tukiverkostot osallistuvat esiselvityksen laadintaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ammattilista koulutusta vailla olevat nuoret ja aikuiset sekä ryhmät, joilla on erityisiä esteitä siirtymille koulutuksen kautta työelämään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Kolari, Ranua, Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Jokiväylä 9

Postinumero: 99300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 36

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/Lapin ammattiopisto on ollut mukana Lapin Letka hankkeessa, jossa on analysoitu ammattillisen koulutuksen toimintaympäristöä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Esiselvityksessä huomioidaan mitä eroja miesten ja naisten esteisiin ammattillisen koulutuksen kautta työelämään siirtymiseen sisältyy. Erot huomioidaan esiselvitykseen perustuvassa koulutussuunnittelussa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Esimerkiksi Letka hankkeessa on tullut esiin, että sukupuoli vaikuttaa merkittävästi siihen, mihin tutkintoihin ammattillisessa koulutuksessa hakeudutaan. Tutkinnon uudistuksen toimeenpanossa pyritään siihen, että sukupuoli vaikuttaisi nykyistä vähemmän ammatinvalintaan. Hanke tukee osaltaan tätä tavoitetta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Hankkeessa kehitetään koulutuspalveluja, jotka vahvistavat alueen taloudellisesti kestävää kehitystä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke vahvistaa erityisesti nuorten ammattillista koulutusta vailla olevien sosiaalista hyvinvointia. Välillisesti vaikutukset läikkyvät laajasti koko yhteiskuntaan.
Tasa-arvon edistäminen 5 10
Hanke vahvistaa vailla koulutusta olevien mahdollisuuksia siirtyä työelämään. Kysymys on sosialisten ryhmien tasa-arvon edistämisestä. Sosiaalinen syrjäytyminen koskee eritysesti miehiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 9
Hanke vahvistaa vailla koulutusa olevien mahdollisuuksia siirtyä työelämään. Opinnot henkilökohtaistetaan yksilöiden ja yritysten tarpeiden perusteella. Erityisryhmänä ovat mm. maahanmuuttajat.
Kulttuuriympäristö 5 6
Hankkeessa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajaopiskelijoiden kulttuuriset erityispiirteet. Paikallinen koulutus sovitetaan näihin piirteisiin mm. jo olemassa olevaa osaamista tunnistettaessa ja tunnustettaessa sekä koulutusta kehitettäessä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tuotettiin esiselvitys, jossa kuvaillaan ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistuksen luomia mahdollisuuksia ja haasteita eri oppimisympäristöissä tapahtuvaan oppimiseen ja sen ohjaamiseen. Esiselvitys vastaa hankesuunnitelman mukaiseen tavoitteeseen selvittää tutkinnon uudistuksen mahdollisuuksia ja haasteita ammatillista koulutusta vailla olevien koulutukseen ja työelämään siirtymisen edistämiseen. Johtopäätökset on laadittu hankesuunnitelman mukaisten asiantuntijatyöpajojen perusteella. Asiantuntijatyöpajat kokosivat ammatillisen koulutuksen monipuolisen verkoston toimijoiden näkemykset kehittämisehdotuksineen yhteen ja toimivat hankkeen konkreettisina toimenpiteinä.

Oppilaitos oppimisympäristönä -työpajassa selvitettiin mitä opetussuunnitelman mukaisia asioita opitaan parhaiten juuri oppilaitoksessa ja miten oppilaitoksessa tapahtuvaa ohjaamista ja opiskelua voi kehittää. Lisäksi selvitettiin erityisopiskelijoiden haasteita sekä ohjaamisen rooleja tulevaisuudessa.

Työpaikka oppimisympäristönä -työpajassa selvitettiin työelämän vaatimuksia ja ammatillisen koulutuksen valmiutta vastata vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työssäoppimiseen liittyen työpajassa tarkasteltiin ohjaamisen rooleja sekä oppilaitoksen ja työpaikan vastuukysymyksiä. Työpajassa huomioitiin konkreettisesti myös erityisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien haasteet työelämässä.

Epämuodolliset oppimisympäristöt -työpajassa määriteltiin millaisia asioita opitaan oppilaitoksen ja työpaikan ulkopuolella ja millaisia haasteita osaamisen tunnistamiseen ja arviointiin liittyy. Työpajassa nostettiin esille myös yksilöllisten polkujen ja oppilaitoksen läsnäolon sekä kasvatusvastuun merkitys.

Normit ja säädökset -työpajassa selvitettiin millaisia haasteita ja mahdollisuuksia normit ja säädökset tuovat erilaisille opintopoluille. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuksen myötä moniin epäselviin lainkohtiin tulisi saada tarkennuksia muun muassa vastuiden ja velvoitteiden osalta.