Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20555

Hankkeen nimi: Pohjois-Savon Cleantech – liiketoiminnan kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 30.9.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1)

Puhelinnumero: 0172556000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: http://portal.savonia.fi/amk/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mira Saari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mira.saari(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856017

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Cleantech on yksi nopeimmin kasvavista ja tulevaisuudessa tärkeimmistä teollisuuden aloista maailmassa. Pohjois-Savossa on noin 100 cleantech alan yritystä vesi-, ilma-, jäte-, energia ja prosessiteollisuuden aloilla sekä kymmenen yliopistoa ja korkeakoulua sekä tutkimuslaitosta alalla. Pohjois-Savon cleantech koostuu maantieteellisesti Varkauden, Kuopion ja Iisalmen alueiden yrityksistä ja toimijoista, jotka toimivat kukin omilla markkina- ja teknologia-alueillaan eikä yhteistä vahvaa cleantech panostusta ole vielä syntynyt. Eri markkina- ja teknologia-alueita yhdistävien kehittämispanostusten löytäminen edesauttaa liiketoiminnan kehittämistä ja vahvistaa osaamispohjaa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa osallistavilla työmenetelmillä Pohjois-Savon Cleantech toimijoiden yhteinen liiketoimintalähtöinen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma koostuu noin viidestä - kymmeneen toimenpiteestä, joita toimijat yhteisesti lähtevät toteuttamaan. Pohjossavolainen Cleantech liiketoiminta vahvistuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjoissavolaiset pk-yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yrityskehityspalveluita sekä tutkimus- ja tuotekehityspalveluita tarjoavat tahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 48 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 48 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 60 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 60 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Kaavi, Siilinjärvi, Rautavaara, Suonenjoki, Kiuruvesi, Rautalampi, Keitele, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Vesanto, Lapinlahti, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 48

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kohderyhmä yrityksissä miesten lukumäärä on suurempi ja erot mies- ja naisosuuksissa johtuvat toimialasta. Toiminnassa olevien Clean-teknologialiiketoiminnan yrityksissä toimihenkilöistä on tällä hetkellä melko tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Perinteisten teknologiayritysten henkilöstö kokonaisuudessaan on miesvoittoinen. Siirtyminen clean-teknologialiiketoimintaan lisää naistyöntekijoiden määrää yrityksissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tähtää clean-teknologialiiketoiminnan edistämiseen nykyisissä teknologiayrityksissä, joissa enemmistö on miehiä. Clean-teknologialiiketointaan siirtyminen edistää myös sekä miesten ja naisten tasavertaista mahdollisuutta siirtyä alalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 7
Hankkeen pitkäntähtäimen tavoitteena on nykyisten teknologiayritysten tuotteiden ja tuotannon korvaaminen clean-teknologiatuotteilla ja tuotannolla, mikä edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 9
Clean-teknologian tuotteiden ja tuotanto tähtää ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Hanke on neutraali vaikutuksiltaan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Pitkällä tähtäimellä clean-teknologian käyttöönotto edistää edellä mainittuja asioiden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 9
Clean-teknologian tuotteet ja tuotanto tähtää vesistöihin, maaperään sekä ilmaan laskettavien päästöjen vähentämiseen tai estämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei suoranaisesti kohdistu Natura 2000-ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Uuden teknologian ja materiatehokkuuden avulla pysytään materiaalien käyttöä vähentämään ja sitä myötä jätteiden määrää vähentämään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Uuden teknologian ja materiatehokkuuden avulla pysytään materiaalien käyttöä vähentämään ja sitä myötä jätteiden määrää vähentämään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Paikallisten yritysten kilpailukyvyn kehittäminen parantamalla uuden clean-teknologian ideoiden, tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista, kaupallistamista ja markkinoille pääsyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Sähköisten tuotantoprosessien ja huoltopalvelujen kehittämismahdollisuudet hankkeen pohjalta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Sähköisten tuotantoprosessien ja huoltopalvelujen kehittäminen sekä tuotannon materiaalien tarpeen väheneminen vähentävät liikkumis- ja logistiikkatarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Clean-teknologialla tuotettujen vähäsaasteisten hyödykkeiden tuotanto ja käyttö parantaa ihmisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Osaamisen lisääntyminen parantaa sosiaalista tasa-arvoa. Clean-teknologian avulla saavutettu puhtaampi ympäristö saadaan yhä useammalle ihmiselle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hznke on tämän arviointikohteen osalta neutraali.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hanke tukee luonnon ja ympäristön monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä.
Ympäristöosaaminen 7 7
Osaamisen vahvistaminen ympäristöystävällisestä tuotannosta lisää ympäristöosaamista ja edistää ympäristönäkökulman huomioonottamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pohjois-Savossa on noin 100 cleantech alan yritystä vesi-, ilma-, jäte-, energia ja prosessiteollisuuden aloilla sekä kymmenen
yliopistoa ja korkeakoulua sekä tutkimuslaitosta alalla. Pohjois-Savon cleantech koostuu maantieteellisesti Varkauden,
Kuopion ja Iisalmen alueiden yrityksistä ja toimijoista, jotka toimivat kukin omilla markkina- ja teknologia-alueillaan eikä
yhteistä vahvaa cleantech panostusta ole vielä syntynyt. Hankkeessa tuotettiin osallistavilla työmenetelmillä Pohjois-Savon Cleantech kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma koostuu neljästä toimenpide-ehdotuksesta jakautuen kehittämisteemoittain pienempiin toimenpide-ehdotuksiin. Kehittämisohjelman laatimiseksi oltiin yhteydessä eri tavoin noin 50 yritysten ja asiantuntijatahojen edustajaan työpajojen, haastattelujen ja analyyttisen innovaatiotyökalun Inton kautta. Keskeisimmäksi haasteeksi osoittautui, ettei Cleantech-pohjaisen kilpailuedun mahdollisuutta yleisesti tunnisteta tai sitä ei ole. Tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, referenssikohteita, apua ratkaisujen todentamiseen sekä yksittäisten kehittämisteemojen eteenpäin viemistä. Erillisistä kehittämisteemoista energian säästöön tähtäävä palvelukonsepti ja teknologiaratkaisu älykkääseen ja reaaliaikaiseen energian käytön hallintaan, vesiteknologioista kaivosvesiverkosto sekä teollisuuden Cleantechistä älysähkösovellukset ovat lupaavimpia kehittämisteemoja.