Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20556

Hankkeen nimi: LOG INNO

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.1.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 03 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perttu Heino

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.heino(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-4012168

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, 0867219-4
Koneyrittäjien liitto ry, 0201722-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Metsä- ja kuljetusalan kaikilla osa-alueilla toimivissa yrityksissä ja muissa organisaatioissa on käynnissä raju rakennemuutos.
Tämä muuttaa voimakkaasti kaikkien toimijoiden toimintamalleja ja henkilöstön työtä ja toimenkuvia. Tarvitaan uutta
ajattelua johtamiseen, uutta osaamista ja ymmärrystä kokonaisuudesta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää mikro- ja PK-yritysten henkilöstön työhyvinvointia siten, että se parantaa yrityksen tuottavuutta.
Työhyvinvoinnin kehittämisessä parannetaan työyhteisön toimivuutta, vuorovaikutuksen avoimuutta, johtamista sekä innovatiivisuutta. Tavoitteena on myös lisätä yritysten ja asiakasorganisaatioiden välistä yhteistyötä.
Kehittämisprosessissa koko yrityksen aktiivinen osallistuminen oman työnsä ja työhyvinvointinsa kehittämiseen on oleellista.

Hankkeen toimenpiteinä ovat eri tavoitealueille suunnatut toimenpidekokonaisuudet. Työhyvinvoinnin valmennusohjelman lähtökohtana on kehittää työhyvinvointia mitattavasti ja luoda osallistuville organisaatioille
työhyvinvoinnin käytännöt, joilla työhyvinvoinnin tilaa voidaan mitata ja kehittää edelleen.

Kehittämisprosessin tuloksena yritykselle tehdään kehittämisohjelma, minkä toteutuksella yrityksen työntekijöiden työhyvinvointi paranee ja sen seurauksena myös yrityksen tuottavuus paranee.
Yrityksen kilpailukykyä parannetaan kehittämällä työ- ja toimintaprosesseja. Tuloksena on kustannustehokkaampi tapa toimia, mikä tuottaa lisää arvoa sekä asiakkaalle että sidosryhmille.

Hanke valmentaa yrityksiä hyödyntämään uusia digitaalisia sovelluksia yritystoiminnan tuottavuuden kehttämisessä ja valmentaa myös hyödyntämiseen liittyviä perustaitoja
liittyen riskienhallintaan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyen.

Johtamisen valmennusohjelman tavoitteena on kehittää organisaation johtamista sekä henkilöstön esimies- ja vuorovaikutustaitoja.

Hankkeen innovatiivisuusvalmennuksen tavoitteena on kehittää yrityksen tai organisaation innovaatiojärjestelmää sekä henkilöstön innovatiivisuuskyvykkyyttä. Valmennusohjelman tuloksena syntyy organisaation
innovaatiojärjestelmä, mihin henkilöstö voi tuoda kehittämisideoitaan systemaattisesti edelleen kehitettäväksi.

Työhyvinvoinnin kehittämisessä työyhteisössä otetaan sukupuolinäkökulma huomioon valtavirtaistamalla se kaikkiin toimenpiteisiin. Työhyvinvointia voidaan edesauttaa tarkastelemalla millaisia eroja naisilla ja miehillä on työhyvinvoinnin ja sen osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) osalta. Esimerkkeinä voi mainita esimiestyön, tiimityön, toimintaprosessien ja toimenkuvien kehittäminen. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä työtehtäviin liittyvien sukupuoliroolien lieventäminen liittyvät tähän. Hankkeen toimenpiteissä alusta loppuun on oleellista kaikkien työntekijöiden aktiivinen osallistuminen työhyvinvoinnin kehittämiseen oman työnsä asiantuntijana sukupuolesta riippumatta. Kehittämisprosessin vetäjinä toimii hankkeen toteuttajaorganisaatioista sekä miehiä että naisia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Metsä- ja kuljetusalalla toimivat mikro- ja PK-yritykset ja niiden henkilöstö sekä yrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat metsäalan yritysten ja organisaatioiden yhteistyökumppaneita, jotka hyötyvät
varsinaisen kohderyhmän toiminnan kehittyessä parempina palveluina, tuotteina ja yhteistyönä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 330 614

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 228 104

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 249

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 293 068

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Metsä- ja kuljetusalan työpaikoissa miehillä ja naisilla on eroavaisuuksia tyypillisissä toimenkuvissa. Metsäkoneyrityksissä hakkuukoneiden ja kuormatraktoreiden kuljettajat ovat yleensä miehiä. Naisia on näissä tehtävissä muutamia. Naiset ovat tyypillisesti suunnittelu- ja esimiestehtävissä sekä taloushallinnon tehtävissä. Kuljetusyrityksissä autojen kuljettajina työskentelevät tyypillisesti miehet. Työssä edellytetään yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti (E), mikä on mahdollista hankkia esim. varusmiespalveluksen aikana. Kuljetusyrityksissä naiset toimivat tyypillisesti taloushallinnon tehtävissä. Usein kuljetusyritykset ovat perheyrityksiä. Keskimäärin puukuljetusyrityksessä on 2,1 henkilöä töissä. Eri ikäluokissa sukupuolella on merkitystä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Sukupuolella on merkitystä erityisesti fyysisesti rasittavissa työtehtävissä, kuten metsänhoito- ja manuaalisissa puunkorjuutehtävissä. Miehet työskentelevät tyypillisesti raskaissa manuaalisissa metsäalan töissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa valtavirtaistamalla se kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin. Työhyvinvointia voidaan edesauttaa tarkastelemalla millaisia eroja naisilla ja miehillä on työhyvinvoinnin ja sen osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) osalta; esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin, liikunta- ja ravintotottumuksiin on löydettävissä tutkittuja ja selkeitä eroja sukupuolten välillä. Hankkeessa tarkastellaan: • Millaisia eroja naisten ja miesten välillä voidaan löytää käsillä olevassa hyvinvoinnin osa-alueessa? • Millaiset asiat naiset kokevat merkitykselliseksi työhyvinvoinnin edistämisessä, millaiset miehet? • Kohdistuvatko erilaiset kehittämistoimet eri tavalla miehiin ja naisiin?
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on integroitu hankkeen toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Metsä- ja kuljetusalan toiminta perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeen toimenpiteiden läpileikkaavana periaatteena on kouluttaa sekä tiedollista että asenteellista osaamista Luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevaksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin ilmastonmuutoksen riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin pinta- ja pohjavesien sekä maaperä suojelua
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin Natura 2000-ohjelman tavoitteita
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin materiaalien taloudellista käyttöä ja vähäistä jätteiden tuottamista
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 7
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin uusiutuvien energialähteiden eli pääasiassa puun käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Metsäalan puunkorjuun ja kuljetusten pk- yritykset ovat tyypillisiä maaseudulla olevien työpaikkojen tarjoajia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 2
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi yritysten ja aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tuottavampaan suuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi ja välillisesti koulutuksellisin keinoin liikkumisen ja logistiikan kehittämistä. Metsä- ja kuljetusalan pk-yritykset ovat nimenomaisesti logistiikkapalveluja tarjoavia yrityksiä. Tuottavuuden parantaminen logistiikassa on metsäalan keskeisiä tarpeita
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi koulutuksellisin, konsultatiivisin ja tekemällä oppimisen keinoin työhyvinvoinnin kehittämistä henkilökohtaisella ja organisaatiotasolla
Tasa-arvon edistäminen 6 0
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on valtavirtaistettu kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välillisesti koulutuksellisin keinoin kulttuuriympäristön säilyttämistä
Ympäristöosaaminen 7 0
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan välittömästi koulutuksellisin keinoin metsäalan henkilöstön ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

LOG INNO -hankkeen tavoitteena oli kehittää mikro- ja PK-yritysten henkilöstön työhyvinvointia siten, että se parantaa yrityksen tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kehittämisessä tavoitteina oli parantaa työyhteisön toimivuutta, vuorovaikutuksen avoimuutta, johtamista sekä innovatiivisuutta. Tavoitteena oli myös lisätä yritysten ja asiakasorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hankkeen kohderyhmänä olivat puunkorjuu- ja puunkuljetusyritykset. Hankkeeseen osallistui yhteensä 65 yritystä ja niiden 393 työntekijää. Hankkeen toimenpiteet olivat pääasiassa yritysten henkilöstölle tehtyjä työhyvinvointikyselyjä, yritysten henkilöstön työpajoja ja henkilökohtaisia hyvinvointianalyysejä. Saaduista tuloksista on tehty yrityskohtaisia kehittämissuunnitelmia, joiden toteuttamista hanke on tukenut. Päähuomio työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä on ollut, että yrityksen asiakkaiden tarpeet ja tilaukset hoidetaan mahdollisimman sujuvasti, tehokkaasti ja nopeasti. Hankkeessa käytetyt kehittämismenetelmät tuottavat mitattavissa olevaa tietoa, jolloin asioiden johtaminen on mitattuun tietoon perustuvaa. Menetelmät, kuten Yksilötutka-kysely, henkilöstön kehittämistyöpajat ja Firstbeat-hyvinvointianalyysi, Yrityskatsastus ja Datapankki-tuottavuuden mittaussovellus ovat yritysten käytettävissä myös hankkeen jälkeen. Hankkeen toteuttajat ovat tarvittaessa yritysten käytettävissä myös jatkossa.
Yritysten alkuhaastattelut, henkilöstön kehittämistyöpajat, henkilöstön kanssa käydyt palaverit ja haastattelut, Datapankki-valmennukset, Yrityskatsastukset ja yrityksen toimintaympäristön havainnointi on tehty yrityksessä paikan päällä. Hyvinvointianalyysien alkuhaastattelut sekä palautteet osittain on tehty paikan päällä käyden. Yritysten ja henkilöstön kehittämistyötä on tuettu puhelinsoitoilla, sähköpostilla, palavereilla sekä yrityskäynneillä silloin, kun kehittämistarve on sitä edellyttänyt. 58 yrityksessä on käyty paikan päällä 1 – 5 kertaa. Kuuden yrityksen edustajat ovat käyneet vain yleisissä valmennustilaisuuksissa.
Kohderyhmän yrityksissä henkilöstön johtamista on kehitetty henkilöjohtamisen osalta sekä toiminnan seurantajärjestelmien käyttöönotolla. Sisäinen viestintä on kehittynyt useissa yrityksissä mm. WhatsApp-sovelluksen käyttöönotolla. Reaaliaikainen viestintä on parantanut mm. koneiden siirtojen oikea-aikaisuutta ja siten lisännyt tuottavuutta. Työmaiden suunnittelu on selkiytynyt toimeksiantajien kanssa parantuneen yhteydenpidon kanssa. Parempi suunnittelu ja etukäteisinformaatio työkohteista on parantanut työn sujuvuutta ja tuottavuutta vähentämällä lisäselvittelyihin kuluvaa aikaa.
Useissa yrityksissä henkilöstö on lisännyt liikuntaa vapaa-ajallaan ja hoitaa omaa hyvinvointiaan. FinnHarvest Oy palkittiin Suomen aktiivisimpana työpaikkana vuonna 2019. Yrityksien työntekijöiden työote on aktivoitunut ja päätösvaltaa on voitu antaa enemmän oman tehtäväalueen hoitamiseen. Yritykset ovat myös investoineet konehalleihin, mikä on parantanut työn sujuvuutta, työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Suurimmat haasteet kohderyhmien yrityksissä on koko henkilöstön osallistaminen kehittämistoimintaan. Pääsyynä on työn luonne, missä henkilöstö työskentelee päivittäin vuorotyössä noin 30 – 80 km säteellä yrityksen toimipaikasta. Yrityksen toiminnan, työhyvinvoinnin, työyhteisön ja tuottavuuden kehittämisen kannalta erittäin hyödyllistä on kokoontua koko yrityksen henkilöstön kesken vähintään kerran vuodessa.