Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20557

Hankkeen nimi: ITU - inklusiivisella toimintatavalla uutta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 28.2.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: PL 365

Puhelinnumero: 08 313 2000

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Siira

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.siira(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125756

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

”Inkluusiossa pyritään siihen, että yhteiskunta olisi avoin kaikille riippumatta siitä millaisia he ovat. Inkluusio on siis enemmän kun integraatiota, johon sisältyy ajatus ehdollisuudesta. Inkluusiossa on kyse kaikkien osallistamisesta.” (Saloviita Timo 2012)

ITU -esiselvityshanke toteutetaan Oulun Rajakylän kaupunginosassa, jonka palveluverkossa tapahtuu lähiaikoina muutoksia. Terveyskeskuksen lakkaaminen ja jo aiemmin toteutettu sosiaalityön palvelujen keskittäminen pois kaupunginosasta ovat isoja muutoksia alueen palvelutarjonnassa. Alueella asuu myös keskimääräistä enemmän työikäisiä, joille ei aiemmin ole kohdennettu juurikaan kehittämistoimia. Sosioekonomisesti Rajakylä ilmentää 1960-70 lukujen lähiöitä, joissa näkyy työttömyys, alhainen koulutustaso, vuokra-asunnot ja yksinhuoltajuus. Yhden hengen asuntokuntia ja työvoiman ulkopuolella olevia on keskimääräistä enemmän, mitä selittää myös väestön ikääntyminen. Rajakylän kaupunginosa sisällä on kuitenkin vaihtelua sosioekonomisissa tekijöissä, jolloin alueen leimaaminen edellä olevien tekijöiden osalta ei ole relevanttia. Mutta palvelujen tarjonnalle ne antavat selkeitä signaaleja ja kehittämiskohteita.

Hankkeessa kehitetään osaamista ja voimavaroja yhdistävää uudenlaista palvelumallia, jossa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan voimat yhdistämällä ratkaistaan kohteena olevan alueen sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia (painopiste työikäisissä). Hankkeessa etsitään yhdessä alueen asukkaiden kanssa asukaslähtöisiä ratkaisuja osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisäksi suunnitellaan uusimuotoista paikallistaloutta esimerkiksi kehittämällä yritysten ja järjestöjen (urheiluseurat, vammaisjärjestöt jne.) kanssa uudenlaista palveluntuotantoa.

Esiselvityshankkeen tavoitteena on tuottaa riittävä tietopohja ja verkosto asuinalueen palvelukokonaisuuden kansalaislähtöisyyden lisäämiseksi. Tavoitteena on tuottaa monitoimijaiseen palvelumalliin perustuva vaatimusmäärittely alueelle, jonka palvelutarjonnassa tapahtuu muutoksia.
1. Hankkeessa kartoitetaan asukas- ja toimijalähtöisiä tarpeita ja mahdollisuuksia osaamista ja voimavaroja yhdistävän uudenlaisen palvelukokonaisuuden kehittämiseksi.
2. Hankkeessa mallinnetaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa asukaslähtöisiä ratkaisuja osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
3. Hankkeessa kartoitetaan kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksi koettuja malleja ja valmistellaan mallien pilotointia jatkohankkeessa.
4. Hankkeessa selvitetään palveluvajeita alueella asukkaiden ja palveluverkkojen näkökulmasta.

Hankkeessa syntyy esiselvitysraportti, jonka sisältää vaatimusmäärittelyn ja mallin uudentyyppiselle asiakas- ja toimijalähtöiselle inklusiiviselle palvelumallille. Hankkeen toimijat hyödyntävät esiselvityksen tuloksia ja kokemuksia omassa kehitystyössään. Hankkeen tulosten pohjalta arvioidaan mahdollisen varsinaisen interventiohankkeen toteuttamismahdollisuudet.

Esiselvityksen aihealue on Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön(ODL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun(DIAK) ydinosaamista. Yhteishankkeen kautta molempien toteuttajien osaamispotentiaali voidaan parhaiten hyödyntää inklusiivisen toimintamallin kehittämisessä tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä ovat Rajakylän työikäiset asukkaat sekä alueen toimijat. Toimijoita ovat mm. alueen yritykset, yhteisöt, järjestöt, seurakunta ja Oulun kaupunki.

Toiminnan kohteena ovat ne Rajakylän alueen asukkaat, joiden hyvinvointi on uhattuna ja jotka voivat hyötyä uudenlaisen toiminnan kautta tapahtuvasta osallisuuden kokemuksesta. Hankkeen kautta voidaan saada aikaan sosiaalisten ongelmien vähenemistä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea kohderyhmän työ- ja toimintakykyä ja lisätä alueen viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Koska kyseessä on esiselvityshanke, niin kohderyhmään ei kohdenneta suoria toimenpiteitä, kuten koulutusta, työ- ja toimintakyvyn arviointia ja kuntoutusta. Ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistuvat palvelujen kehittämiseen ja asukaslähtöisen palvelutarpeen arviointiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut kuin työikäiset Rajakylän asukkaat. Oulun kaupungin muiden hyvinvointialueiden toimijat, jotka voivat hyötyä ja oppia hankkeesta ja sen tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 98 462

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 98 462

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 462

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 462

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankevalmistelussa on tehty toimintaympäristön analyysiä yhteistyössä Oulun kaupungin asiantuntijoiden ja Tuiran seurakunnan työntekijöiden kanssa. Toimintaympäristön analyysiä ei ole tehty varsinaisesti sukupuolinäkökulmasta, sillä alueellinen tarkastelu on ollut tässä vaiheessa keskiössä. Varsinaisen hankkeen aikana sukupuolinäkökulmaan kiinnitetään huomiota.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikana tullaan arvioimaan hankkeen tuloksia ja vaikutuksia erikseen kummankin sukupuolen näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on osallistaa sekä miehiä että naisia sekä kehittää toimintamalleja kummallekin sukupuolelle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on toiminta-alueen kaikkien, erityisesti työikäisten, kansalaisten tasa-arvoisuuden ja osallisuuden vahvistaminen sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeessa huomioidaan ekologinen ajattelu ja edistetään mahdollisuuksien mukaan paikallisten ihmisten tietoisuutta luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hanke on ilmastonmuutoksen aiheuttamisen muutosten suhteen lähes neutraali. Hankkeessa voidaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan sähköisin välinein tapahtuvaa materiaalien jakamista ja AC neuvotteluja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti. Hankkeessa vähennetään paperijätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeen avulla vahvistetaan alueen palvelurakennetta, joka edesauttaa alueen vetovoiman positiivista kehittymistä ja luo mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Hankkeen kautta paikallisille yrityksille voi tarjoutua mahdollisuuksia keskinäiseen verkottumiseen ja uudenlaisen innovatiivisen palvelutoiminnan kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa tuotetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevia paikallisia rakenteita ja materiaaleja. Uudenlaiset inklusiiviseen toimintamalliin pohjautuvat palvelut luovat alueelle asiakaslähtöisiä ja osallisuutta lisääviä hyvinvointipalveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Hankkeen toimenpiteet edellyttävät matkustamista, mutta se pyritään tekemään joukkoliikennettä hyödyntäen. Paikallisen palvelurakenteen kehittyminen vähentää ihmisten asiointitarvetta ja liikkumista yksityisautoilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen uudenlaisen inklusiivisen toimintamallin avulla. Hankkeen kautta edesautetaan konkreettisten terveyttä edistävien toimenpiteiden kehittymistä ja luodaan syrjäytymistä ja osattomuutta vähentäviä toimintatapoja.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke edistää sukupuolten ja eri ihmisryhmien välistä tasa-arvoa, koska keskeinen tavoite on vähentää ihmisten eriarvoisuutta. Hankkeessa kartoitetaan miesten ja naisten syrjäytymisen erityispiirteitä alueella ja kiinnitetään huomiota kohdennettuihin toimiin terveys- ja sosiaalisten erojen kaventamiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 10
Hankkeen yksi keskeinen tavoite liittyy yhdenvertaisuuteen. Osallisuutta tukevalla ja alueen erityispiirteet huomioivalla inklusiivisella toimintatavalla on päämääränä edistää kansalaisten yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta ja estää alueiden ja ihmisten polarisoitumiskehitystä.
Kulttuuriympäristö 4 8
Hankkeen avulla on mahdollista edistää Rajakylän alueen hyvinvointia ja luoda alueelle uudenlaista positiivista "lähiökulttuuria". Alueen järjestöjen voimavaroja hyödyntämällä kehittyy vetovoimaista kaupunkikulttuuria, joka luo uudenlaista mielikuvaa ja lisää 70-luvun kaupunkilähiön vetovoimaa.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeessa hyödynnetään "Green care" ajattelua ja edistetään kohdealueen puistojen ja muun luonnon kestävää virkistyskäyttöä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tiivistelmä
Itu-esiselvityshanke toteutettiin Oulun Rajakylän kaupunginosassa. Rajakylän palveluverkossa on tapahtunut ja lähiaikoina tapahtumassa muutoksia. Sosiaalipalvelut ovat siirtyneet alueelta, terveyspalvelut siirtyvät lähivuosina ja seurakunnan palvelut siirtyvät osittain kauemmaksi. Sosioekonomisesti Rajakylä ilmentää 60-70-luvun lähiöitä, joissa näkyy työttömyys, alhainen koulutustaso, vuokra-asuminen ja yksinhuoltajuus.

Hankkeessa on selvitetty alueen palveluntarjontaa ja palvelutarpeita haastattelemalla asukkaita ja alueella toimivien verkostojen jäseniä. Selvityksen perusteella on tehty alueen palveluntarpeesta vaatimusmäärittely ja malli uudentyyppiselle asukas- ja toimijalähtöiselle inklusiiviselle palvelumallille. Vaatimusmäärittelyssä esitetään, millaisia uudenlaisia kansalais- ja järjestölähtöisiä palveluita alueelle tarvittaisiin, jotta alueen asukkaitten hyvinvointi ja terveys säilyisivät ja paranisivat. Tarve olisi aiempaa laajemmalle asukkaiden olohuonetoiminnalle, joka palvelisi laajempaa asiakaskuntaa kuin nykyiset yhteisötoiminnot. Olohuonetoiminnan kautta käynnistettäisiin matalan kynnyksen palveluohjausta ja hyvinvointi- ja työelämävalmennusta työttömille sekä edistettäisiin aktiivisesti pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä ja uudenlaista yritystoimintaa. Asukkaat haluaisivat vaikuttaa elinympäristöönsä ja sen houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Kehitettävät toiminnot toteutettaisiin kiinteässä yhteistyössä Rajakylään toteutettavan kaupungin hyvinvointipisteen kanssa.

Hankkeessa on etsitty yhdessä asukkaitten ja kansalaisyhteiskunnan voimat yhdistämällä osaamista ja voimavaroja yhdistävää palvelumallia. Toimenpiteinä hanke on pilotoinut asukkaitten hyvinvointia ja ympäristön siisteyttä parantavia pilotteja. Näitä ovat olleet yksinasuvien miesten ruokaryhmä, yhden vanhemman perheen olohuonetoiminta, matalan kynnyksen palveluohjaus asukastuvalla, Roska päivässä -tempaus alueella sekä koululaisten siivoustempaus. Piloteissa keskeistä on ollut osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen osallistujien kesken.

Hankkeessa on lisäksi tehty kattava katsaus inklusiivisuuden käsitteestä ja lähikäsitteistä sekä kansallisista ja kansainvälisistä hyvistä käytännöistä inklusiivisista toimintamalleista aluetyössä.
Vaatimusmäärittelyn osana on ehdotettu 3-vuotista jatkohanketta vuosille 2017 -2020 alueelle Oulun kaupungin, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Oulun Diakonissalaitoksen toteuttamana.