Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20562

Hankkeen nimi: Elinvoimaa ja osallisuutta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0162193-3

Jakeluosoite: Villimiehenkatu 1

Puhelinnumero: 05-6161

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lappeenranta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heinonen Markku

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.heinonen(at)lappeenranta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5811998

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lappeenrannan kaupunki on valtakunnallisesti edelläkävijä asukastoiminnassa. Kaupungin toteuttama asukastoiminta on aktiivista mutta kaipaa enemmän asukaslähtöistä ja omaehtoista toimintaa. Lappeenrannan haaste on myös rakennetyöttömyys ja tarve ennaltaehkäistä mahdollista syrjäytymistä työelämästä on kaupungille tärkeää. Hankkeen tavoitteena on asukkaiden osallisuuden ja omatoimisuuden vahvistaminen Lappeenrannan kaupunkialueella, jotta asukkaiden riski syrjäytyä työelämästä tai irtautua yhteisöstä pienenee. Työelämävalmiudet lisääntyvät ja mahdollistavat kohderyhmän soluttautumisen avoimille työmarkkinoille.

Hankkeen tavoitteena on asukkaiden osallisuuden ja omatoimisuuden vahvistaminen Lappeenrannan kaupunkialueella, jotta asukkaiden riski syrjäytyä työelämästä tai irtautua yhteisöstä pienenee. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisellä tavoitellaan suoraa ja aktiivista yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Osallisuuden vahvistaminen vaikuttaa välillisesti asukkaiden työ- ja toimintakykyyn. Työelämävalmiudet lisääntyvät ja mahdollistavat kohderyhmän soluttautumisen avoimille työmarkkinoille.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on asukkaiden tietoisuuden lisääminen omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Asukkaat ovat oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Jokaisella ihmisellä on voimavaroja, tietoja ja taitoja ratkaista ongelmiaan. Kehittämistyön tavoitteena on kuulla asukkailta tulevia ideoita ja mahdollistaa niiden toteuttaminen yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Yhtenä työmenetelmänä on ratkaisukeskeinen työote lähellä asukkaita. Tällä tavoin vähennetään kaupunkivetoista toimintaa.

Yhteisöllisyys, kehittäminen ja työelämävalmiudet lisääntyvät, kun hanke kerää aktiivisesti erilaisia ideoita asukkailta ja toteuttaa niitä yhdessä heidän kanssaan. Hankkeessa etsitään hyviä käytänteitä ja uusia tapoja kansalaisvaikuttamiselle sekä ansaintamahdollisuuksien lisääntymiselle. Hanke mahdollistaa tapahtumien ja tilaisuuksien toteutumisen yhdessä asukkaiden kanssa ja osallistavalla työotteella. Asukkaille välitetään tietoa kansalaislähtöisestä kehittämisestä sekä työ- ja toimintakyvyn parantamisesta viestinnällisin keinoin ja monikanavaisesti.

Tuloksena asukkaiden työelämävalmiudet vahvistuvat, syrjäytymisriski vähenee ja sosiaalinen pääoma kasvaa. Omatoimisuuden paraneminen lisää vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Lisäksi hanke parantaa asukkaiden paikallisidentiteettiä ja heidän positiivinen mielikuvansa kaupunki-imagosta vahvistuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ei ole henkilöitä sillä tavoitteena on välillisen kohderyhmän palvelujen ja rakenteiden kehittäminen

4.2 Välilliset kohderyhmät

- asukkaat, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt
- nuoret
- ikääntyvät ja osatyökykyiset työttömät
- maahanmuuttajat ja muut erityisryhmät joita syrjäytymisriski koskettaa keskimääräistä enemmän
- muut asukkaat
- 3. sektorin toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 96 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 93 822

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 150 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 125 096

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Lappeenrannan

Kunnat: Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lappeenrannan kaupunki ei tilastoi välillisen kohderyhmän sukupuolijakaumaa. TE-toimiston työllisyyskatsauksen mukaan lokakuussa 2015 työttömistä työnhakijoista 43,4% oli naisia. Yli vuoden työttömänä olleista n. puolet ovat naisia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Etelä-Karjalassa oli ulkomaalaistaustaisia henkilöitä yhteensä 6969, joista 55% on naisia. Lappeenrannan kaupungista vastaavaa tilastoa ei ole mutta kaupungissa oli ulkomaalaistaustaisia henkilöitä yhteensä 4790.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen päätavoite on kaikkien asukkaiden osallistaminen. Toimenpiteet suunnitellaan siten että heikommassa asemassa olevan sukupuolen mahdollisuudet paranevat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kaikkien asukkaiden osallistaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Asukaslähtöiset toimintaideat voivat pohjautua asuinympäristön luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Asuinympäristössä voidaan järjestää esim. haitallisten rikkakasvien kitkemistalkoita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Lappeenrannan kaupunki edistää kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimenpiteitä ja asukasvaikuttaminen on osa tätä toimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Asukaslähtöinen toiminta ja eri tapahtumat voivat tukea jätteiden määrän vähentämistä ja kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 1
Hanke tukee erilaisia kaupungin kehittämistä tukevia ideoita. Toteutus voi olla alkua myös uudelle elinkeinotoiminnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Sosiaaliset palvelut ja virtuaaliset yhteisöt ovat myös osa asukasvaikuttamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa toteutetut ideat voivat olla esim. kimppakyytien edistämistä tai yhteisen kulkuvälineen käyttöä lisäävää toimintaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Asukkaiden omatoimisuus ja yhteisöllisyys vahvistuu. Yhteistä tekemistä on enemmän ja se voi synnyttää myös työpaikkoja.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Eriarvoisuus vähenee kun asukkaat ovat lähemmässä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Erilaisuus on hyväksyttävää ja asuinalueiden eri kulttuurit kohtaavat.
Kulttuuriympäristö 0 2
Asukkaat ovat ylpeitä omasta asuinympäristöstään ja viihtyvät paremmin. Kaupungin imago paranee.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Elinvoimaa ja osallisuutta -hankkeen toimintasuunnitelma perustui niin paikallisten Leader-ryhmien laatimaan Etelä-Karjalan kaupunkialueiden Kansalaistoimijalähtöiseen kehittämissuunnitelmaan, Etelä-Karjalan maakuntakuntaohjelmaan ja -strategiaan sekä Lappeenrannan kaupungin strategiaan. Elinvoimaa ja osallisuutta -ESR-hankkeeseen, jonka avulla kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Etelä-Karjalan kaupunkitaajamissa aloitettiin, pääpainopisteiksi määriteltiin kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen toimintatavan juurruttaminen kaupunkitaajamiin, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen, työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalinen osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy.

Elinvoimaa ja osallisuutta -hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä oli innostaa asukkaita oma-aloitteisuuteen, erilaisten osallistumismahdollisuuksien ideoimiseen ja näitä tukevien tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen yhdessä heidän kanssaan. Erityisesti toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa haluttiin kiinnittää huomiota asukkaiden omatoimisuuden ja työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä työvalmiuksien lisääntymiseen. Ideoitsijoina ja toimijana pystyi toimimaan kuka tahansa asian omakseen kokeva henkilö, yhdistys tai muu toimija. Erityisesti on pyritty aktivoimaan ja innostamaan ruohonjuuritason toimijoita, sillä alhaalta ylöspäin suuntautuva asukastoiminta voi olla asukkaiden aktiivisuuden mahdollistamista myös ilman yhdistystoimintaa.

Hankkeen toiminta-aikana (1.4.2016–31.12.2018) toteutettiin yhteensä yli kaksikymmentä toimenpidettä tai toimenpidekokonaisuutta. Jokainen toimenpide kehitettiin asukasideoiden pohjalta räätälöiden ne juuri kohderyhmää parhaiten palvelevaksi. Kaikkia hankkeeseen tulleita toimenpide-ehdotuksia ei ole voitu kuitenkaan toteuttaa, sillä ne eivät ole istuneet ESR-rahoituksen ehtoihin. Yhtenä tärkeimpänä kriteerinä toimenpiteiden toteuttamiselle olivat kohderyhmän osallistuminen toimenpiteen toteuttamiseen sekä toiminnan uutuusarvo. Tällä haluttiin turvata pitkäntähtäimen tavoitteet kehittämishankkeena, eikä yleisenä avustuskanavana jo vakiintuneille toiminnoille.

Yhtenä keskeisenä työmenetelmänä oli ratkaisukeskeinen työote lähellä asukkaita. Hankekoordinaattori toimi matalan hierarkiatason henkilönä, joka on tavannut asukkaita ja kohderyhmää jalkautumalla heidän luokseen tarjoten oman työpanoksensa ja ammattitaitonsa heidän avukseen. Yhteiskehittäminen on ollut keskeisessä roolissa toimenpiteiden käynnistämisessä, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa. Ratkaisukeskeisyys tarkoitti esimerkiksi erilaisten rahoitusmahdollisuuksien miettimistä, moniammatillisen yhteistyöverkoston tietotaidon hyödyntämistä toimenpiteiden toteuttamisen apuna sekä asukkaiden omatoimisuuteen kannustamista. Yhteistyöverkosto laajeni koko hankkeen toiminta-ajan ja hankekoordinaattori toimi monesti yhteistyöverkoston kontaktien kutojana. Monet yhteistyömuodot jatkavat tulevaisuudessakin yhteistyötään esimerkiksi Talvisataman ja Sataman suuren talvipäivän sekä Kansalaistoiminnan Fiestan (hankkeessa käynnistettiin nimellä Miun Lappeenranta) toteuttamiseksi.

Hankkeen aikana asukkaita on ollut mukana suunnittelussa aktiivisessa roolissa yhteensä n. 100 henkilöä. Palautekyselyihin hankkeen aikana on vastannut hankkeen aikana n. 320 henkilöä. Erilaisia raportteja on toimenpiteiden toteuttajien puolesta tuotettu 13 kpl. Suurin osa vastaajista koki toimenpiteiden vaikuttaneen positiivisesti niin osallisuuteen kuin omatoimisuuteen. Erilaisia toimenpiteitä toteutettiin hankkeen aikana reilusti yli parikymmentä ja ne ovat tavoittaneet välillisesti jopa tuhansia henkilöitä. Osallistujalistojen mukaan aktiivisesti osallistuneita / hankkeesta suoraan hyötyneitä asukkaita on ollut n. 540 henkilöä.

Eri 3. sektorin toimijoiden sekä muiden kansalaistoimijoiden kanssa tehty yhteistyö oli tärkeää ja sen avulla tavoitettiin myös paremmin kohderyhmää. Yhteistyötä tehtiinkin laaja-alaisesti aina yhteistyöstä kiinnostuneiden asukasyhdistysten kanssa aina yliopiston hankkeisiin ja eri harrastusseuroihin. Esimerkiksi Miun Lappeenranta -tapahtuma toteutettiin yhteistyössä n. 40 paikallisen yhdistyksen ja järjestön kanssa. Eri toimenpiteiden luonteesta riippuen yhteistyötä tehtiin erilaisella toimintatavalla eri toimijoiden kanssa: joissakin toimenpiteissä yhdistys tai järjestö oli aktiivisessa roolissa toimenpiteiden järjestämisessä ja joissakin toimenpiteissä ne toimivat viestinviejänä toimenpiteiden tunnetuksi tekemisessä kohderyhmän keskuudessa. Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa tehty viestinnällinen yhteistyö erityisesti maahanmuuttajien, vapaaehtoisten ja kokemusasiantijoiden osallistamiseksi erilaisissa tapahtumissa oli avuksi toimenpiteiden toteutusten kannalta. Myös muiden hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti viestinnällisesti, mutta tiiviitäkin yhteistyösuhteita syntyi, josta esimerkkinä useat toteutetut toimenpiteet Naapuriäitien kanssa. Me-talo (me-säätiö ja Nicehearts) oli myös tärkeä onnistumisen mahdollistaja, sillä se tarjosi monelle toimenpiteelle tilat tapahtumien järjestämiseksi sekä kohderyhmän tavoittamiseksi. Yhteensä hankkeen toimenpiteisiin osallistui n. 54 eri yhdistystä, järjestöä, säätiötä tai seuraa.

Hankkeessa kerättiin toimenpiteisiin osallistuneilta, niitä järjestäneiltä ja sidosryhmiin kuuluvilta henkilöiltä kokemuksia hyvistä toimintamalleista/käytänteistä, joita hankkeen toiminnan aikana syntyi. Näiden pohjalta merkittävimmiksi teemoiksi nousivat hankekoordinaattorin työskentelytapaan perustuva matalan hierarkiatason tapahtumakoordinointi ja osallisuustyö, yhteistyön koordinoitu edistäminen, sosiaalisen median hyödyntäminen asukasosallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisen välineenä sekä jalkautuminen. Näiden hyväksi havaittujen käytänteiden ja uusien kansalaisvaikuttamistapojen pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotus, joka on toimitettu Lappeenrannan kaupungin syksyllä 2018 perustetulle osallisuustyöryhmälle. Osallisuustyöryhmän tavoitteena on laatia Lappeenrannan kaupungin osallisuus- ja vaikuttamisohjelma.

Hankkeen keskeisimpinä tuloksina on ollut laajan yhteistyöverkoston toimivuuden rakentaminen. Hankkeen aikana on yhdistetty uudella tavalla niin tavallisia asukkaita, yhdistystoimijoita kuin yrityksiäkin toimimaan aktiivisesti oman asuinympäristönsä sekä viihtyvyyden ja toimintamahdollisuuksien hyväksi. Tämän yhteistyöverkoston toimintaa tullaan hyödyntämään Lappeenrannan kaupungissa esimerkiksi asukaslähtöisten tapahtumien ja tilaisuuksien mahdollistamisessa tulevaisuudessa kehitettävän kumppanuusmallin avulla. Kaupunginhallitus on osoittanut erillisen määrärahan tapahtumien kehittämiseksi ja tämän määrärahan avulla kaupunki voi panostaa myös asukaslähtöisten toimenpiteiden kehittämiseen ja taloudelliseen mahdollistamiseen entistä paremmin, kuten myös yhteistyön rakentamisen eri yhdistysten kanssa. Kaupunki tulee vahvistamaan myös tapahtumakehittämisen henkilöstöresursseja määrärahan turvin. Hankkeen yksi tärkeimmistä tuloksista on myös osallistavan yhteistyökoordinaattorin (tai vastaavalla nimikkeellä toimivan henkilön) tarpeen tunnustaminen usean eri toimijan puolesta.