|
|
|
Hankekoodi: S20564
Hankkeen nimi: Digitaalisuudella ja prosessien hallinnalla tuottavuuteen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3
Puhelinnumero: 015-35561
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Talsi Noora
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.talsi(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6485020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digitaalisuuden ja prosessien hallinnalla tuottavuuteen –hankkeen (DigiTetu) tavoitteena on lisätä tuottavuutta pienissä ja keskisuurissa eteläsavolaisissa yrityksissä. Tuottavuuden parantumisen vaikutukset näkyvät myös työhyvinvoinnin lisääntymisenä. Suomi on asettanut tavoitteen nousta Euroopan kärkeen työn tuottavuudessa ja työelämän laadussa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii työn tekemistä uusilla tavoilla, työntekijöiden osaamistason nousua ja digitaalisen kehityksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Etelä-Savossa etenkin teknologia- ja prosessiteollisuudessa on tarve kasvaneen kansainvälisen kilpailun vuoksi merkittävään tuottavuushyppäykseen. Digitaalisuuden ja prosessien kehittämisen avulla hankkeen yritykset kykenevät toteuttamaan tarvittavia uudistuksia toimintatapoihinsa. Tavoitteena on systemaattisen six sigma –menetelmien ja käytäntöjen avulla saavuttaa merkittävä tuottavuustason korottaminen 12 - 15 Etelä-Savon teollisessa kärkiyrityksessä. Six sigma -kehittämisprosessin tarkoitus on jalkauttaa suorituskykyisen prosessin kyky tuottaa huippulaatua yritystason kehittämisprojekteina, joita tuetaan yhteisellä asiantuntijakoulutuksella. Tavoitteena on myös myös lisätä yleisesti sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksien ymmärtämistä ja tietoutta sekä erityisesti keskittyä yrityksen ja asiakkaan välisen rajapinnan toimintoihin. Monikanavaisuus on noussut keskeiseksi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä parantavaksi tekijäksi.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen osioon. Digitaalisuus-osio muodostuu Monikanavaisuuden hyödyntäminen edelläkävijäyrityksissä -selvitystyöstä, kaikille yrityksille avoimesta seminaarista sekä 5-6 osallistujan yritysryhmävalmennuksesta. Prosessien kehittäminen –osion tavoitteena on käynnistää Etelä-Savon teknologia- ja prosessiteollisuusyrityksissä systemaattinen kehittämisprosessi tuotannon tuottavuuden parantamiseksi ja kehittää näin yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Työhyvinvointi –osiossa seurataan tuottavuuden parantumisen vaikutusta työhyvinvointiin.
Hankkeen tuloksena mukana oleville yrityksille syntyy laajempi ymmärrys digitaalisuuden tarjoamista mahdollisuuksista liiketoiminnassa sekä valmiudet digitaalisuuden ja etenkin monikanavaisuuden hyödyntämiseen paranevat osaamisen kehittymisen kautta. Prosessien kehittäminen –osiossa 15 tuottavuusasiantuntijaa perehdytetään hankkeessa mukana oleviin yrityksiin ja organisaatioihin. Lisäksi maakuntaan luodaan tuottavuusasiantuntijoiden yhteistyöverkosto, kehitetään menetelmä ja esimerkki sisällöstä hiljaisen tiedon taltiointiin ja jakamiseen teknologiateollisuudessa sekä lisätään alueen yritysten osaamista uusien insinööri-/prosessi-insinöörityökalujen ja menetelmien käytöstä (erityisesti simulointi- ja data-analyysi –ohjelmistot ja työkalut). Merkittävänä tuloksena on myös työhyvinvoinnin parantuminen yrityksissä. Positiiviset vaikutukset näkyvät niin yrityksen, yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Kohderyhmänä ovat eteläsavolaiset yritykset (henkilöstö ja johto) sekä erityisesti teknologia- ja prosessiteollisuuden yritykset ja niiden tuotannon, suunnittelun, laadunhallinnan ja palveluliiketoiminnan asiantuntijat ja johto.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat alalla olevat opiskelijat sekä opetus- ja tutkimushenkilöstö, jotka voivat myös olla soveltuvin osin mukana projektin osaamisen kehittämistoimenpiteissä. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen yritystoimintaa tukevat organisaatiot, kehittäjäorganisaatiot sekä konsultit.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 127 878
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 110 742
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 159 683
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 139 622
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Kangasniemi, Puumala, Mikkeli, Pertunmaa, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Pieksämäki, Rantasalmi, Sulkava, Joroinen, Heinävesi, Savonlinna, Juva
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 22
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Digitaalisuuden lisääntymisen ja prosessien kehittämisen myötä yrityksissä voidaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa positiivisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 6 |
| Digitaalisuuteen liittyvän ymmärryksen lisääminen voi lisätä pitkällä aikavälillä yritysten digitaalisuuden astetta ja palveluiden/tuotteiden tarjoaminen digitaalisesti vähentää myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä (logistiset ratkaisut -> esim. verkkokauppa vähentää asiointiliikennettä ym.) Prosessien kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Ei vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään. Kasvihuonekaasujen määrän väheneminen voi toteutua asiointiliikenteen vähentyessä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia Natura2000 -ohjelman osalta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 7 |
| Hankkeen aikana pyritään hyödyntämään digitaalista materiaalia. Mikäli digitaaliset ja teknologiset ratkaisut yrityksissä lisääntyvät, vähenee materiaalin määrä (aineettomat palvelut/tuotteet) ja vastaavasti asiakkaiden osalta jätteiden tuottamisen määrä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Osallistujayrityksiä voidaan kannustaa vähähiilisyyden edistämiseen nimenomaan digitaalisuuden lisäämisen kautta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Digitaalisuuteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen ja niiden kehittäminen vaikuttavat pitkällä aikavälillä positiivisesti aluekehitykseen. Digitaalisuus voi synnyttää uusia yrityksiä, parantaa olemassaolevien liikevaihtoa sekä lisätä alueen yritysten asiakaskuntaa (mahdollisuus esim. verkkokaupan kautta ulkomaisiin asiakkaisiin). Tuottavuustason nosto teollisuusyrityksissä vaikuttaa positiivisesti alueen elinkeinoelämään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 10 |
| Ymmärryksen ja osaamisen lisääminen digitaalisuuden tuomista liiketoimintamahdollisuuksia voi synnyttää kokonaan uusia liikeideoita, yrittäjyyttä jotka ovat verkkopohjaisia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 8 |
| Digitaalisten palveluiden kehittymisen ja kehittyneempien prosessien myötä asiointiliikenne vähenee ja vaikuttaa positiivisesti esim. ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Kaupankäynnin uudet muodot tehostavat logistisia ketjuja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 8 |
| Tuottavuuden parantuminen lisää työhyvinvointia. Ymmärryksen lisääntyminen digitaalisuuden merkityksestä ja sen käytön lisäämisestä liiketoiminnassa pitkällä aikavälillä vaikuttaa positiivisesti yrityksen henkilöstön työhyvinvointiin (uudet menetelmät, uudistuvat työtehtävät). Hyvinvointia edistävien palveluiden saatavuus voi pitkällä aikavälillä lisääntyä mikäli yritykset tarjoavat palveluita verkossa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 7 |
| Ei merkitystä tasa-arvon edistämisen kannalta. Digitaalisuuteen liittyvät asiat/työt ovat yhtä lailla miehille kuin naisillekin mahdollisia toteuttaa. Pitkällä aikavälillä voi olla mahdollista, että enemmän naisia tekee työtehtäviä, joihin liittyy digitaalista osaamista (riippuen yritysten digitaalisuuden asteesta ja työntekijöiden osaamisen tason kehittymisestä mahdollisten uusien koulutusten myötä). Myös esim. verkkokaupan lisääntyminen voi mahdollistaa työn tekemisen eri kulttuureista tuleville ihmisille ja lisää näin osaltaan tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 8 |
| Digitaalisuuden lisääminen voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa positiivisesti yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Digitaalisten palveluiden kautta voidaan tulevaisuudessa tarjota esim. kulttuurisia elämyksiä niille joille se on aikaisemmin voinut olla saavuttamatonta. Yhteiskunnallisesti voidaan vaikuttaa esim. palveluiden parempaan saavutettavuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Muutokset kulttuuriympäristössä voidaan aluksi mieltään myös negatiivisina (virtuaalisuus vs. autenttinen kokemus esim. taidemuseossa). toisaalta saavutettavuus erilaisiin kulttuuriympäristökkohteisiin voi parantua esim. digitaalisen palveluntuottajan kehittämän sovelluksen kautta. Ymmärrys digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksia voi synnyttää kokonaan uusia liikeideoita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 5 |
| Mikäli digitaalisten palveluiden ja tuotteiden tarjonta kasvaa, vaikuttaa se myös yritysten ja asiakkaisen ympäristötietoisuuteen ja -osaamiseen. Yritykset ovat entistä tietoisempia mitä vaikutuksia esim. verkkokaupan pitäminen ympäristön kannalta tuo ja osaamista päivitetään sen mukaisesti lisää. | ||
Digitaalisuuden ja prosessien hallinnalla tuottavuuteen –hankkeen (DigiTetu) tavoitteena oli lisätä tuottavuutta pienissä ja keskisuurissa eteläsavolaisissa yrityksissä. Hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen työpakettiin.
Digitaalisuuden hallinnalla tuottavuuteen
Digitaalisuuden näkökulmasta katsottuna tarkoituksena oli lisätä yleisesti sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksien ymmärtämistä ja tietoutta sekä erityisesti keskittyä monikanavaisuuden hyödyntämiseen. Yliopettaja Heli Aaltosen hankkeessa tuottama selvitys ”Monikanavainen markkinointi pk-yrityksissä, tutkimuksia ja käytännön ohjeita” sisältää konkreettista tietoa monikanavaisuuden hyödyntämisestä pk-yritysten liiketoiminnassa. Hankkeessa toteutettiin yritysryhmävalmennus, jonka avulla pyrittiin kehittämään yritysten digitaalista liiketoimintaa. Hankkeessa järjestettiin digi-iltoja, jotka tarjosivat yrittäjille ja digitalisaatiosta kiinnostuneille mahdollisuuden seurata luentoja ja luoda avointa keskustelua ajankohtaisista asioista digi-rintamalla. Hankkeessa järjestettiin digipäivä, jonka aikana perehdyttiin palvelumuotoilun kehittämiseen digitaalisissa verkkopalveluissa. Opiskelijat (yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, yamk) tekivät pk-yrityksille opetusvideoita ja lyhyitä tietoiskuja liittyen digitaalisuuden hyödyntämiseen eri tavoin. Aiheeseen liittyen on valmistunut myös opinnäytetyö. Työpaketin tuloksena mukana oleville yrityksille syntyi laajempi ymmärrys digitaalisuuden tarjoamista mahdollisuuksista liiketoiminnassa sekä valmiudet digitaalisuuden ja etenkin monikanavaisuuden hyödyntämiseen paranivat osaamisen kehittymisen kautta.
Teknologian ja prosessien hallinnalla tuottavuuteen
Prosessien hallinnan näkökulmasta tavoitteena oli käynnistää Etelä-Savon teknologia- ja prosessiteollisuusyrityksissä systemaattinen kehittämisprosessi tuotannon tuottavuuden parantamiseksi ja kehittää näin yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeessa järjestettiin yrityksille Six Sigma Green Belt -koulutus. Osallistujat saivat koulutuksesta mm. ymmärrystä laadusta, ajattelutavan muutosta ongelmanratkaisussa sekä osaamista, ohjeita ja menetelmiä työhön liittyvän systemaattisen tutkimustyön tekemiseen. Suurimmaksi osaksi osallistujien osalta ei ajallisesti vielä uskottu koulutuksen tai kehittämistoimen vaikuttaneen yrityksen tuottavuuteen, mutta oltiin vakuuttuneita, että tulevaisuudessa niillä tulee olemaan vaikutusta.
Hankkeessa toteutettiin hiljaisen tiedon videointi –pilotti yrityksissä, jossa videoitiin esimerkiksi työvaiheiden ohjeistuksia. Aiempia videointeja oli mukana olevissa yrityksissä toteutettu melko vähän. Yritykset olivat tyytyväisiä tuloksiin ja kokivat videoinnin hyödylliseksi. Yritysten puolelta havaittiin konkreettisesti ennakkovalmisteluiden merkitys videon sisällön suunnittelussa. Huolellisella suunnittelulla päästiin parhaaseen lopputulokseen, kun taas videoita, jotka sisälsivät improvisointia, ei koettu niin onnistuneiksi. Jatkovideointeja ajatellen yritysten asiantuntijat tekivätkin jo suunnitelmia, sillä yrityksissä havaittiin uusia tarpeita videointien kohteiksi. Videonmuotoinen ohjeistus koettiin hyödylliseksi apuvälineeksi. Yritysten mukaan videon tuoma visuaalinen ulottuvuus helpottaisi monien asioiden oppimista merkittävästi verrattuna esimerkiksi paperiseen ohjeeseen tai suulliseen ohjeistukseen. Videolta välittyi yritysten mukaan sellaista hiljaista tietoa ja yksityiskohtia, joita ei ole pystytty kirjallisesti ilmaisemaan.
Työpaketissa järjestettiin myös avoimia teollisuusyritysten henkilöstölle suunnattuja koulutuksia liittyen prosessien simulointiin ja datan mallinnukseen. Koulutukset toteutettiin teemoilla datan mallinnus sekä prosessien simulointi. Hankkeen aikana vierailtiin lisäksi viidessä yrityksessä. Yritysvierailuilla tutustuttiin hankkeessa mukana oleviin yrityksiin ja niiden toimintaan sekä tuottavuuden kehittämisoppeihin ja kokemuksiin.
Kehittämisen vaikutukset työhyvinvointiin
Hankkeessa seurattiin tuottavuuden parantumisen ja digitaalisuuden kehittymisen vaikutusta työhyvinvointiin osallistuvissa yrityksissä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelija työsti opinnäytetyötä aiheesta ”Yritysten henkilöstön kokemukset työhyvinvoinnista”. Tarkoituksena oli selvittää, miten osallistujien kokemukset työhyvinvoinnista ovat muuttuneet hankkeen kehittämistoimien jälkeen. Selvityksen lopputuloksena syntyi yhteenveto ja johtopäätökset siitä, mitkä asiat näyttäisivät lisäävän yrityksen henkilöstön työhyvinvointia.
Digitaalisuuden osalta koetaan, että tieto on paremmin saatavilla ja sitä ei tarvitse etsiä, mikä osaltaan vähentää turhautumista. Koetaan myös, että työnteko tulee helpottumaan, kun työkalut saadaan kunnolla käyttöön. Käyttöön otettavat työkalut voivat tulevaisuudessa vaikuttaa työtehokkuuteen, mielekkyyteen ja työhyvinvointiin. Keskustelut koulutuksessa muiden toimijoiden kanssa ja mahdollisuus päästä jakamaan omia ajatuksia mainittiin myös työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavana asiana. Prosessien kehittämisen kautta työhyvinvointiin ovat vaikuttaneet mm. että selkeät periaatteet tutkimuksen tekemiseen, joiden koetaan lisäävän työn mielekkyyttä. Osallistujilla on nyt käytössään työkaluja tietynlaisten ongelmien käsittelemiseen. Työn mielekkyyttä lisää myös se, että saa oikeat ongelmat selville helpommin ja nopeammin ja ongelmien ratkaisussa tartutaan oikeisiin asioihin. Koetaan, että työ on rauhoittunut, koska keskitytään merkittäviin ja liiketoiminnan kannalta tärkeisiin asioihin eikä ”tulipalojen sammutteluun”.