Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20566

Hankkeen nimi: BigData- ja IoT-koulutusympäristö

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: Microkatu 1B

Puhelinnumero: 017-2556000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toppinen Arto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arto.toppinen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-785 6222

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen aikana otetaan käyttöön Savonia-ammattikorkeakoulussa uusi koulutus- ja TKI-ympäristö, jossa keskeisessä roolissa ovat teollinen internet (IoT, esineiden internet), suuret tietovarannot ja niiden käsittely (BigData, massadata) sekä sensoriteknologia. Tavoitteena on parantaa Savonian koulutustarjonnan osuvuutta Itä-Suomen alueen tarpeisiin, kun aihealueena on erityisesti IoT ja BigData. Toimenpiteissä huomioidaan työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon paraneminen, koska koulutusympäristön osalta välittömänä hyödynsaajana ovat mm. YAMK-opiskelijat sekä erikoistumiskoulutuksiin ja hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin osallistujat. Hankkeessa käsiteltävien teknologioiden taustalla on yritysten pyrkimys liiketoiminnan kannattavuuden lisäämiseen. Yritysten liiketoiminnan tehostaminen huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Savonian tietotekniikan opetussuunnitelmaan kuuluu tietovarastoinnin ja -louhinnan menettelytapojen opiskelu (BigData). Tiedon jalostamiseen ja analysointiin liittyvän ajanmukaisen koulutuksen kehittäminen vaatii kuitenkin vielä yhteistyössä tehtävää tutkimusta työelämän todellisten esimerkkien kanssa.

Hanke lisää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta: hankkeessa toteutetaan työelämälähtöisiä pilotteja osana uuden koulutusympäristön käyttöönottoa (TKI-ammattilaisten toteuttamat pilotit ja opiskelijoiden toteuttamat pilotit). Koulutusympäristössä käyttöönotettavat yhtenäiset toimintamallit ovat yritysten hyödynnettävissä omissa toiminnoissaan (esim. keskitetty tiedonkeruurajapinta ja varasto langattomien sensoriverkkojen lähettämälle tiedolle - toimialariippumattomasti). Hankkeessa hyödynnetään amk:n kansainvälisiä kontakteja. Hankkeen yhteyshenkilö osallistuu parhaillaan mm. sensoriverkkojen ISO/IEC WG7 standardisointiyhteistyöhön.

IoT:n osalta tuloksena on useita hyväksi testattuja IoT-arkkitehtuurimalleja. Mallit sisältävät erilaisia toteutustekniikoita langallisessa ja langattomassa tiedonsiirrossa. IoT-arkkitehtuureissa huomioidaan myös erilaiset käyttäjät, operaattorit, palvelun tarjoajat sekä erilaiset mittaus- ja ohjauskohteet. Hankkeessa toteutettavien IoT-pilottien avulla muodostetaan uudenlaisia yhteistyöverkostoja Savonia-amk:n sisäisesti ja ulkoisesti. Opiskelijat kohtaavat jo opintojen aikana toisten toimialojen tulevia ja nykyisiä toimijoita. Tämä lisää opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja vastaa alueellisiin työvoiman osaamistarpeisiin. Pilotit luovat potentiaalin yritysten uusien palvelutuotteiden ja kaupallisille järjestelmien muodostumiselle.

Hankkeen aikana muodostetaan yhteinen tiedonkeruun taustajärjestelmä, jota voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi ympäristöön tai ihmisiin liittyvissä TKI-projekteissa. Hankkeen aikana järjestettävien seminaarien avulla saadaan uutta tietoa Savonia-amk:n ja yhteistyökumppaneiden toimintaan IoT:stä, IoT:n tietotuvasta, liiketoiminnan kehittämisestä ja BigDatasta (project input) sekä hyödynnetään hankkeen aikana muodostettavaa koulutusympäristöä välittömien hyödynsaajien toimesta (project output).

Tiivistetysti, Hankkeen merkittävimpinä tuloksina on:
- Uusi koulutusympäristö ja toimintamalli koulutuksen järjestämiseen (BigDatan käsittely, IoT-pilottien työstäminen, sensorit)
- Koulutuksen parantunut laatu sekä tarjonta ja lisääntyneet opiskelijoiden työelämävalmiudet
- Uudet Savonia-amk:n työelämäkontaktit (+SFS, TIEKE, kv-standardointityö)
- Uudet toimintamallit työelämäyhteistyöhön
- Potentiaali uusille palvelutuotteille ja kaupallisille järjestelmille (pilottien kautta)
- Uusi osaaminen (IoT, BigData, tiedon analysointimenetelmät, IoT-tietoturva, liiketalous)

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- Savonia-amk:n opiskelijat ja työntekijät. Perusopiskelijat (tietotekniikka, tietoverkkotekniikka, laiteläheinen ohjemointi) ja työlämässä olevat YAMK-opiskelijat sekä erikoistumiskoulutuksiin osallistuvat.
- Hankkeeseen osallistuvat muut julkiset toimijat (mm. Itä-Suomen yliopiston ja VTT:n tutkimusryhmät).
- Alueen yritysten edustajat (koulutuksiin hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen osallistuvat, seminaareihin ja ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuvat)

Hankkeen suunnitteluvaiheessa arvioidaan, että osallistuvia opiskelijoita on 40kpl (keskim. 5pvä/hlö), Savonian henkilöstöä (ei hankehenkilöstö) 10kpl (keskim. 2pvä/hlö), yritysten edustajia 45kpl (keskim. 0.5pvä/hlö) ja julkisten toimijoiden edustajia 5kpl (keskim. 0.5pvä/hlö).

Seuraavat yritykset osallistuvat hankkeeseen erityisesti pilottiprojektien yhteistyön muodossa ja osallistuvat hankerahoitukseen:
- Call Waves Solutions Finland Oy (Varkaus, Kuopio, Mikkeli) [500€ yritysrahoitusosuus- ja aiesopimus liitteenä]
- FinEnviTech Global Oy (Helsinki) [500€ yritysrahoitusosuusilmoitus (sähköposti) ja aiesopimus liitteenä]
- Hoxville Oy (Jyväskylä) [500€ yritysrahoitusosuus- ja aiesopimus liitteenä]
- Mediatuotanto Mindcom Oy (Kuopio) [500€ yritysrahoitusosuus- ja aiesopimus liitteenä]
- Myontec Oy (Kuopio) [500€ yritysrahoitusosuus- ja osallistumisilmoitus liitteenä]
- Nextimber Oy (Kuopio) [500€ yritysrahoitusosuus- ja aiesopimus liitteenä]
- SenSoftia Oy (Kuopio) [500€ yritysrahoitusosuus- ja aiesopimus liitteenä]
- Servicepoint Oy (Kuopio) [500€ yritysrahoitusosuus- ja aiesopimus liitteenä]
- Sigma Trukit Oy (Kerava /Kuopio) [500€ yritysrahoitusosuus- ja osallistumisilmoitus liitteenä]
Yritysten suora hankerahoitus yhteensä: 4500€ (tämän lisäksi yritysrahaa kertyy seminaarimaksuista).

Hankkeessa hyödynnetään myös Savonian Honeywell Oy:n (Kuopio) emoyhtiön Minneapoliksen (USA) toimipisteen kontaktia hankkeen aihealueen toimenpiteiden edistämiseen liittyen. Myös muita kansainvälisiä kontakteja hyödynnetään tarvittaessa hankkeen toimenpiteiden edistämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen muut yritykset ja organisaatiot. Esim. yliopistollisessa sairaalassa tarvitaan BigData-tyyppistä osaamista ja enenevissä määrin myös kunnallisella puolella IoT on mukana mm. vanhustenhoidossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 203 560

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 197 106

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 286 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 278 080

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Kuopio, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa kehitettävän koulutusympäristön käyttöönottovaihe on tekniikan alan asiantuntijatyöhön painottuvaa. Savonia-amk:n tekniikan alalla suurin osa henkilöstöstä ja opiskelijoista on miehiä. Erityisesti normaaleihin kotiolosuhteisiin päätyviä, IoT-tyyppisiä järjestelmiä hyödyntää kuitenkin loppukäyttäjän roolissa kasvava määrä sekä naisia että miehiä. Hyvän käytettävyyden huomioiminen tässä hankkeessa tehtävien IoT-pilottien aikana palvelee molempia sukupuolia, mikäli järjestelmät päätyvät osallistuvien yritysten tuotekehityksen kautta myytäviksi tuotteiksi. Suurien tietomäärien käsittelyä (BigData) tehdään monilla eri aloilla, eli kummatkin sukupuolet ovat BigDatan tuottajia ja käyttäjiä (esim. naispainotteinen terveydenhoitoala, miespainotteinen raskas teollisuus).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on luonnollinen osa hankkeen toimintaa, erityisesti edellä mainittu toimintaympäristön analyysi huomioiden. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus on normaali osa Savonia-amk:n työsuojelu- ja hyvinvointitoimintaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa, mutta hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Tiedonkeruumenetelmien kehittyminen (IoT, sensoriteknologia) esimerkiksi metsänhoidossa tuottaa suuria tietomääriä (BigDataa), jota voidaan edelleen hyödyntää puunkorjuun kannattavuuden parantamiseksi. Tilanne on jo aivan vastaava mm. energiaa säästävän sähköntuoton- jakelun ja -käytön kannalta: IoT ja BigData ovat merkittävässä ja vahventuvassa roolissa. Savoniassa tämä aihealue tulee esille mm. sähkö-, energia- ja ympäristötekniikassa sekä luonnonvara-alalla. Kaikki tämä edellyttää kuitenkin suurten tietomäärien analysointimenetelmien osaamista, jota kehitettään hankkeen aikana ja sen tuomin mahdollisuuksin edelleen myös hankkeen jälkeen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
BigData-analysointimenetelmien ja tiedontallennustyökalujen kehittäminen palvelee jo välittömästi hankkeen aikana Savonian ympäristötekniikan tki-toimintaa, joka tuottaa mittausdataa ympäristöön liittyvistä parametreistä. BigDataan liittyvät analysointimentelmät ovat oleellisessa roolissa esim. mallinnettaessa ilmanstonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia maapallolla. Yksinkertaisimmillaan kysymys on sääennusteista: säänvaihtelu luo BigDataa ja BigData ymmärräys tarkentaa ennusteita. Säädataa keräävien laitteiden määrä on jo nyt huikea. Hankkeen aikana saadaan toimintaympäristön paranemisen lisäksi lisää osaamista BigDatasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Esimerkiksi eläinten tai eläinryhmien liikkumista voidaan seurata kehittyneiden sensorijärjestelmien avulla (ml. IoT), joka muodostaa BigDataa. Tässä hankkeessa ei suoraan olla tekemisissä tämän aihealueen parissa. Savoniassa on kuitenkin luonnonvara-alan koulutusta, jonka myötä IoT/BigData-koulutusympäristökytkentä voi tulevaisuudessa muodostua nykyistä vahvemmaksi esimerkiksi pelloilla laiduntavien lehmien tarkkailussa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Savonia-amk:n ympäristötekniikan tki-toiminta liittyy vesitutkimukseen, mm. veden laadun tarkkailuun. Kuten edellisessä kohdassa on kuvattu, hanke tukee välittömästi tai lähes välittömästi ympäristötekniikan tki-toimintaa mm. datankeruutoimintojen kehittymisen ja BigData analysointimenetelmien kehittymisen kautta. Projektiin on ehdolla (jopa keskeiseksi) BigData spesifisen toimintaympäristön kehittämiskohteeksi vesijohtoverkostojen painemittaus, jonka avulla voidaan paikantaa vesijohtoverkoston vikatilanteet esim. kaupunkialueella (Savonian ympäristötekniikan TKI/yhteistyöyritykset).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Vaikuttavuus Natura 2000-ohjelman kohteisiin on mahdollista välillisesti, esimerkiksi hankkeeseen osallistuvien henkilöiden välityksellä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Myös materiaaleihin voidaan lisätä "älyä", esim. niiden rakennusmateriaalien asianmukaiseen loppusijoitukseen liittyen (voiko niitä kierrättää, vs. myrkyllisyys). Tällöin tarvitaan erityisesti sensoritekniikkaa (joka voi olla verkossa) ja mikäli toimintatapa yleistyy, päädytään käytännössä varsin pian massadatan käsittelytarpeeseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 7
Kuten edellä on mainittu, IoT ja BigData ovat merkittävässä roolissa jo tällä hetkellä luonnonvarojen käytön kestävyyden suhteen ja uusiutuvien energialähteiden käytön osalta tilanne voidaan rinnastaa edellä kuvattuun.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
IoT mahdollistaa mm. laitteiden huollettavuuden lisääntymisen etäkäyttönä. Internettiin kytketty, esim. Kuopiosta myyty järjestelmä voidaan ottaa hallintaan suoraan suomalaisesta huoltotoimistosta. Hankkeeseen osallistuu yrityksiä, jotka tarjoavat IoT-pilotointikohteita hankkeen työstettäväksi. Pilotointitehtäviin osallistuu myös opiskelijoita, jotka voivat viedä kehittyneitä taitojaan paikallisiin yrityksiin, työelämän palvelukseen siirtyessään. Koulutusympäristö ja erityisesti hankkeen aikana saavutettava osaaminen palvelee välillisesti (=valmistuvat opiskelijat) ja välittömästi (=tki-toiminta) lähialueen elinkeinoelämää vielä useita vuosia hankkeen jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
IoT muodostaa potentiaalin täysin uusille palvelutuotteille. Esimerkkinä tästä on em. etähuoltomahdollisuus. BigData-osaaminen luo vahvan potentiaalin uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle, myös paikalliselle elinkeinoelämälle. Hankkeen aikana tehtävät IoT-pilotit ja BigData-koulutusympäristön kehitys vaikuttavat erittäin vahvasti näiden palveluiden kehittämismahdollisuuksiin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
BigData ja IoT ovat jo nykyisellään mukana Logistiikan ja liikkumisen kehittämisessä. Savoniassa ei ole logistiikkaan liittyyvää koulutusohjelmaa tai suoraa tki-toiminnan painoalaa, mutta välillisesti esim. hankkeeseen osallistuvat voivat päätyä toimimaan myös tällä alalla. Liikenne luo massadataa ja logistiikassa voidaan hyödyntää IoT:tä sekä sensoritekniikkaa esim. tuotteiden seurannassa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
IoT ja Bigdata ovat jo nyt luonnollinen osa hyvinvointiteknologiaa. Esimerkiksi Kuopiossa IoT:n rooli on kasvava myös vanhustenhoitoon liittyen. Hyvinvointiteknologia on Savonia-amk:n perinteistä osaamisaluetta ja osaamista hyödynnetään hankkeen aikana.
Tasa-arvon edistäminen 0 1
IoT:n voidaan ajatella välillisesti vaikuttavan tasa-arvon edistämiseen (esim. kodinkoneiden käyttäminen).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
IoT pienentää maailmaa kuten internet on tehnyt: laitteita voidaan ohjata ympäri maailmaa. Tämä voi välillisesti vaikuttaa jopa yhteiskunnalisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden kehittymiseen.
Kulttuuriympäristö 1 2
IoT muokkaa myös kulttuuriympäristöämme. Erilaiset sensorit ja IoT ovat jo osa nykyaikaista rakentamista ja kodin sekä työpaikkojen elinympäristöjä. Esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten hyvinvointia voidaan tarkkailla erilaisten sensoreiden avulla ja kokonainen kaupunki voi tuottaa BigDataa monesta eri näkökulmasta (esim. liikennekäyttäytymisen vaikutus perinnemaisemien ympäristössä, saasteet vesireiteillä).
Ympäristöosaaminen 1 2
Hankkeen aikana tehtävä yhteistyö ympäristötekniikan alan asiantuntijoiden kanssa lisää osallistujien ympäristöosaamista. Myös hankkeessa tehtävien pilottien toteuttaminen lisää ympäristöosaamista varsinkin niiden kohteiden osalta, jossa tätä aihealuetta tuodaan esille. Moni edellä kuvattu perustelu (otsikon "Kestävä kehitys" alla) liittyy juuri ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa otettiin käyttöön Savonia-ammattikorkeakoulussa uusi koulutus- ja TKI-ympäristö, jossa keskeisessä roolissa ovat teollinen internet (IoT, esineiden internet), BigData sekä sensoriteknologia. Kaikkiin näihin aihealueisiin liittyen Savonia-amk:ssa käynnistyi syksyllä 2018 uusi englanninkielinen IoT-koulutusohjelma. Uudessa koulutusohjelmassa hyödynnetään erittäin konkreettisesti hankkeen tuloksia. Hankkeen avulla Savonia-amk:n koulutustarjonta on parantunut merkittävästi Itä-Suomen alueen osaamistarpeita varten. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös muussa Savonia-amk:n koulutustarjonnassa (mm. YAMK-opinnot, konetekniikan IoT-täydennyskoulutus). Tietotekniikan koulutuksen uusien BigData- ja IoT-opintojaksojen muodostamista varten saatiin ajankohtaista tietoa hankkeen tuloksista ja käytössä on uusia järjestelmiä opetuksen asianmukaista toteuttamista varten.

Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä olivat yritysten tarjoamien pilottityökohteiden toteuttaminen, tulosten vieminen koulutustarjontaan ja tiedon jakaminen eri tapahtumien välityksellä. Hankkeessa toteutettiin lukuisia (pääasiassa eri yrityksiltä peräisin olevia) työelämälähtöisiä pilotteja IoT:n, BigDatan sekä sensoritekniikan koulutus- ja tki-toiminnan edistämiseksi Savonia-amk:ssa. Pilottien työstämiseen osallistui hankkeessa työskennellyttä henkilöstöä (opettajia ja hankeasiantuntijoita) sekä opiskelijoita (eri opintoreittien kautta). Hanketyöntekijöitä oli tekniikan alan lisäksi myös muilta Savonia-amk:n koulutusaloilta. Pilottien työstämiseksi oli tarpeen ottaa käyttöön uusia menetelmiä, osaamista, yhteistyöverkostoja ja järjestelmiä, jotka yhdessä muodostivat uuden koulutus- ja TKI-toimintaympäristön. Yritysten tarjoamien pilottien työstäminen lisäsi koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Yrityksille muodostui potentiaalia uusien palvelutuotteiden ja tuotteiden kehittämiseen. Hanke järjesti kaksi seminaaritapahtumaa Kuopiossa (2016, 2018), muutamia pienempiä workshop-tilaisuuksia Savonian kampuksilla sekä session Lahden insinöörifoorumissa 2017. Hankkeen aikana työstettiin Savonia-amk:n käyttöön uutta tiedonkeruun taustajärjestelmää (Savonian pilvipalvelu "SaMi"), jota hyödynnetään tällä hetkellä (2018) useissa Savonia-amk:n muissa hankkeissa ja tekniikan alan koulutusjärjestelyissä. Tiedonkeruujärjestelmää jatkokehitettiin hankkeen loppupuolella myös analysointimahdollisuuksien osalta. Tämä tarkoittaa erityisesti datan visualisointimahdollisuutta ja tiedon vientiratkaisujen kehittämistä esim. ulkoisiin BigData-analyysijärjestelmiin. SaMi-järjestelmän kehittämistyö jatkuu parhaillaan muiden hankkeiden toimesta ja sitä käytettiin hankkeen aikana myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen aikaan otettiin käyttöön uudet Savonian omin varoin hankkimat palvelimet BigData-tyyppisiä koulutus- ja TKI-tarpeita varten. IoT:n osalta otettiin käyttöön toimivaksi todettuja IoT-arkkitehtuurimalleja, joka käsittää myös tällä hetkellä toimivimmaksi todetut langattoman ja langallisen tiedonsiirron tekniikat. Tämä hanke, siinä käyttöönotetut uudet järjestelmät sekä uusi osaaminen ovat mahdollistaneet uusien yhteistyöverkostojen muodostamisen Savonia-amk:lle. Hankkeen tulosten pohjalta saatiin käyntiin mm. "Drone lentoon!"-ESR-hanke vuoden 2018 alussa.