|
|
|
Hankekoodi: S20570
Hankkeen nimi: eBoss - hyvinvointivalmennusta nuorille
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.1.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Piippukatu 2
Puhelinnumero: 0207438100
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maaret Rutanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maaret.rutanen(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503734520
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
eBoss - hyvinvointivalmennusta nuorille
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on kiinnitetty runsaasti huomiota opintojen ohjaukseen, mutta ei juurikaan opiskelijoiden terveellisten elämäntapojen edistämiseen opiskeluaikana. Huonojen elämäntapojen seuraukset ovat kuitenkin pitkäkestoisia, ja ne vaikuttavat opiskelussa jaksamiseen, harjoittelupaikoissa selviytymiseen ja sitä kautta opiskeluiden loppuun viemiseen, työpaikan saantiin, työssä selviytymiseen sekä työssä pysymiseen. Erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevilla on havaittu olevan runsaasti epäterveellisiin elämäntapoihin liittyviä selviytymisen haasteita koulutuksen aikana. Lisäksi nuorilla on opiskeluissa etenemistä ja työmarkkinoille kiinnittymistä haittaavaa sosiaalista arkuutta, puutteellisia vuorovaikutustaitoja sekä yksinäisyyttä. Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on enemmän pulmia arkielämän taidoissa sekä haitallista terveyskäyttäytymisessä verrattuna kantaväestöön. Nämä vaikeuttavat tutkinnon suorittamista ja työpaikan saantia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö tarvitsee digitaalisia työvälineitä, joiden avulla tuetaan opiskelijoiden terveellisiä elintapoja ja vahvistetaan heidän minäpystyvyyttään.
Hankkeen päätavoitteena on edistää toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä tukea heidän elämänhallintaansa ja arkielämän taitojaan sekä sosiaalisia vuorovaikutustaitojaan, jotta heidän opiskelu- ja toimintakykynsä vahvistuisivat. Tämä vaikuttaa siihen, miten hyvin he suorittavat tutkintonsa loppuun asti ja työllistyvät opintojensa jälkeen. Hankkeen aikana luodaan, pilotoidaan, levitetään ja osin juurrutetaan eBoss -hyvinvointivalmennus Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa yhteistyönä. eBoss -valmennusohjelmaan osallistuu yhteensä 156 opiskelijaa (16–29 –vuotiasta), joista 12 valitaan vertaisohjaajaksi valmennuksille. Lisäksi molemmista oppilaitoksista osallistuu yhteensä 40 opetus- ja ohjaushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä eBoss-valmennuksen luontiin, pilotointeihin ja juurruttamistyöhön. eBoss -valmennus toteutuu digivalmennuksena ja mobiilivalmennuksena. Digivalmennus toteutetaan 100 % verkkopohjaisena valmennuksena hyödyntäen erilaisia virtuaaliympäristöjä. Digivalmennus suunnataan erityisesti Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Saarijärven ja Viitasaaren toimipisteiden opiskelijoille ja heidän opettajilleen. Mobiilivalmennus toteutetaan osaksi kontaktivalmennuksena, johon liitettynä siinä testataan terveellisiä elämäntapoja edistäviä ja minäpystyvyyttä vahvistavia älypuhelimiin soveltuvia, ilmaisiaja edullisia applikaatioita.
Hankkeessa luotavan eBoss -hyvinvointivalmennuksen digitaaliset ratkaisut tukevat koulutuksellista tasa-arvoa ja vastaavat erityisryhmien (huonoista elämäntavoista kärsivät, keskeyttämisuhan alaiset, heikosti työssäoppimisen jaksoista selviävät, maahanmuuttajataustaiset, sosiaalisesti arat opiskelijat) tarpeisiin ja tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattomia ratkaisuja. Pitkän aikavälin vaikutuksena parannetaan nuorten työllistymismahdollisuuksia ja työkykyä vahvistamalla heidän valmiuksiaan vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Hankkeen osatoteuttajina ovat Jyväskylän kotitalousoppilaitos, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Keski-Suomen liikunta ry ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hankkeen koordinoijana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö. Hanke on kolmivuotinen, ja se toteutuu ajalla 1.2.2016–31.1.2019.
Hankkeen aikana on tarkoitus toteuttaa yhteensä 12 interventioryhmää, joissa kussakin noin 12 nuorta. Kokonaisuudessaan projektin aikana tullaan näin tavoittamaan interventioiden osalta noin 144 nuorta. Vertaisohjaajiksi tavoitellaan 12 nuorta. Interventioista 8 kohdistuu POKEn opiskelijoihin, ja näistä 6 intervention ryhmää kohdennetaan Saarijärven/ Viitasaaren alueelle. 4 Interventiota kohdentuu Jyväskylän palvelualan opiston opiskelijoihin. Hankkeen kohderyhmät voidaan jakaa 4 ryhmään:
a) Jyväskylän palvelualan opiston (nimi muuttunut 1.1.2017, entinen nimi Jyväskylän kotitalousoppilaitos) ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston ammattiin opiskelevat 16-29 -vuotiaat nuoret, jotka kokevat tarvetta muuttaa epäterveellisiä elämäntapojaan ja jotka haluavat vahvistaa elämänhallintaansa ja parantaa arkielämän taitojaan. Heillä on myös vaikeuksia pärjätä koulutuksessa ja/tai työssäoppimisessa heikon terveyden ja toimintakyvyn vuoksi.
b) Jyväskylän palvelualan oppilaitoksen ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston ammattiin opiskelevat 16-29 -vuotiaat nuoret, jotka kokevat itsensä sosiaalisesti araksi ja yksinäiseksi ja joiden opiskelu- ja toimintakyky on tämän vuoksi uhattuna.
c) Jyväskylän palvelualan opiston 16-29 -vuotiaat maahanmuuttajanuoret, jotka opiskelevat ammattiin, ja joilla on todettu tarvetta parantaa elämäntapojaan, liikuntataitojaan, arkielämän taitojaan, ja joiden digiosaaminen on heikkoa.
Mikäli Jyväskylän palvelualan opiston interventioryhmiin (4kpl) ei saada riittävästi rekrytoitua 16-29-vuotiaita opiskelijoita, mukaan otetaan myös yli 29-vuotiaita aikuisia siten, että yli 29-vuotiaiden määrä on korkeintaan 20 % koko kohdejoukosta (n= 48 opiskelijaa). Opiskelijoita valittaessa huomioidaan, että yli 29-vuotiailla opiskelijoilla on samat edellämainitut tarpeet parantaa elämäntapojaan, liikuntataitojaan, arkielämäntaitojaan ja digiosaamista kuin 16-29-vuotiailla opiskelijoilla.
d)Varsinaiseen kohderyhmään kuuluu myös osa Jyväskylän palvelualan opiston ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston ja opetus- ja ohjaushenkilöstöstä (N=40). Kun osa opetus- ja ohjaushenkilöstöstä kuuluu hankkeen varsinaiseen kohderyhmään ja osallistuu hankkeen toimintoihin, varmistetaan toimintojen kehittäminen henkilöstön näkökulma huomioiden ja kartutetaan henkilöstön osaamista hankkeen toimintojen juurruttamiseksi osaksi pysyviä käytäntöjä. Henkilöstöä rekrytoidaan hankkeen eri vaiheissa mukaan hankkeen toimintoihin. On tärkeää huomioida, että kohderyhmään kuuluvat tulevat mukaan toimintojen kehittämiseen mielenkiintoonsa ja kehittämishaluunsa perustuen.
Noin 2/3 henkilöstön kohderyhmästä (n=26) on Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston henkilöstöä: eri alojen ammatillisia opettajia (sosiaali- ja terveysala, matkailu- ja ravitsemisala, tekniikka ja liikenne, luonnonvara, kauppa ja hallinto) kaikista toimipisteistä (Viitasaari, Saarijärvi, Äänekoski) sekä erityisopettajia, opinto-ohjauksen ammattilaisia sekä liikunnan ja ravitsemuksen opettajia eri yksiköistä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat asuntolanhoitajat Saarijärven ja Äänekosken toimipisteistä. Kolmannes henkilöstöstä (n=14) on Jyväskylän palvelualan opiston henkilöstöä: erityisopettajat, ammatilliset opettajat, kouluohjaajat, opinto-ohjaaja. On erityisen tärkeää huomioida ohjaushenkilöstön osallisuus hankkeen toiminnoissa: Joidenkin opiskelijoiden kohdalla saattaa olla helpompaa lähestyä kouluohjaajaa/ asuntolanhoitaja kuin opettajan tehtävässä toimivaa henkilöä. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistuvat interventioiden kehittämiseen yhdessä opiskelijoiden kanssa (innovaatio- ja liikkumaan innostamispäivät), ohjaavat kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita hankkeen toimintoihin, tukevat opiskelijoita interventioiden aikana sekä osallistuvat hankkeen aikana kehitettävään digiohjattuun eBoss-valmennusmallin käyttökoulutukseen. Kohderyhmään kuuluvat osallistuvat myös eBoss-valmennusmallin muokkaamiseen oman toimipisteen käytäntöihin sopivaksi.
Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston opetus- ja ohjaushenkilöstö. Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelee opiskelijoiden ohjauksessa opettajien lisäksi muutakin ohjaushenkilöstöä kuten kouluohjaajat (koulunkäyntiavustajat) tai työnohjaajat. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla saattaa olla helpompaa lähestyä ohjaajaa kuin opettajan statuksella toimivaa. Sen vuoksi on tärkeää lisätä opettajien osaamisen lisäksi ko. ohjaajien osaamista. Välillistä kohderyhmää ovat ne opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat, jotka pystyvät osana työtään tiedottamaan nuoria hankkeen toimenpiteistä ja ohjaamaan hankkeen toiminnoista hyötyviä nuoria hankkeen toimintoihin.
Edellä mainittujen oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollon työntekijät.
Oppilaitosten opiskelijahuoltotyöryhmät yhteistyökumppanina (poliisi, terv.hoitaja, koulukuraattori, erityisopettaja, psykologi jne.)
Hankkeen jälkeen valmennusohjelma on käyttöön otettavissa ja juurrutettavissa myös hankkeen ulkopuolisten yksiköiden toimintaan hankkeen aikana koulutettujen ja asiaan perehtyneiden toimijoiden osalta: opiskeluterveydenhuollon toimijat, opetushenkilöstö ja koulujen muu ohjaushenkilöstä, Jyväskylän alueen muut toisen asteen koulutuksen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston muut yksiköt
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 217
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 390 217
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 514 610
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 514 610
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken
Kunnat: Saarijärvi, Jyväskylä, Äänekoski, Viitasaari
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 196
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 0 |
| Hanke edistää digitaalisten välineiden ja ympäristön käyttöä opiskelijoiden elintapojen valmennuksessa. Hankkeessa suositaan digitaalista materiaalia, muun muassa loppuraportti tuotetaan videokoosteena. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 0 |
| Hanke edistää digitaalisten välineiden ja ympäristön käyttöä opiskelijoiden elintapojen valmennuksessa. Hankkeessa suositaan digitaalista materiaalia, muun muassa loppuraportti tuotetaan videokoosteena. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Hankkeessa ei tuoteta paperista materiaalia, vaan kaikki on sähköisessä muodossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita, joita jatkojalostetaan oppilaitosten toimesta hankkeen päätyttyä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Digitaalisten ympäristöjen kehittäminen ei vaadi liikkumista, vaan ko. ympäristöt mahdollistavat online -tapaamisten toteuttamisen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa edistetään keskeytymisuhan alla olevan nuoren terveelisiä elintapoja ja sosiaalista osallisuutta. Lisäksi edistetään maahanmuuttajanuorten digiosaamista ja opettajien digiosaamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 0 |
| Hanke parantaa naisten digiosaamista ja auttaa syrjäänvetäytyviä nuoria osallistumaan oman hyvinvointinsa edistämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 0 |
| Hanke kohdistuu toisen asteen ammatillisella puolella opiskeleviin nuoriin, joiden terveyskäyttäytymiminen on ollut huonompaa jo vuosien ajan suhteessa samanikäisiin lukiolaisiin. Tästä syystä hanke osaltaan pyrkii kaventamaan nuorten eriarvoistumista erityisesti terveellisten elintapojen omaksumisen suhteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin Keski-Suomessa 12 hyvinvointivalmennuksen kokonaisuutta, joihin osallistui 146 nuorta toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa vuosina 2016-2018. Osallistujista osa oli maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita (n=20). Valmennukset toteutettiin joko konktaktimuotoisesti, verkkototeutuksena tai edellä mainittujen yhdistelminä. Kaikissa valmennuksissa toteutettiin osallistujille yksilölliset alku-, väli- ja loppuarvioinnit, joissa seurattiin osallistujien henkilökohtaisissa tavoitteissa etenemistä, kokemusta valmennuksesta, arjen toiminnoissa suoriutumista ja toimintojen tärkeyttä sekä psykologista joustavuutta. Kaikissa toteutuksissa hyödynnettiin digitaalisina välineinä hyvinvointirannekkeita ja älypuhelimiin ladattavia hyvinvointiapplikaatioita. Kontaktitapaamiset toteutettiin valmennusryhmissä ja kokemusten jakaminen oli niissä tärkeässä roolissa.
Kaikki osallistujat laativat valmennuksen ajalle henkilökohtaiset tavoitteet. Tavoitteet kohdistuivat elämäntapojen ja sosiaalisen osallistumisen alueelle. Yleisimmin osallistujat halusivat lisätä liikkumistaan sekä parantaa ruokavaliotaan ja unen määrää ja laatua. Ryhmätasolla tarkasteltuna osallistujat saavuttivat tavoitteensa, osan jopa ylittäessä tavoitteensa. Arjen toiminnoissa suoriutuminen ja psykologinen joustavuus paranivat tilastollisesti merkitsevästi valmennuksen aikana. Osallistujat kokivat valmennuksen ja siinä käytettyjen hyvinvointirannekkeiden ja hyvinvointiapplikaatioiden hyödyttäneen itseään hyvinvoinnin edistämisessä. Tuloksissa ei ollut eroja valmennusmuodon, sukupuolen tai kulttuuritaustan mukaan tarkasteltuna.
Toteutettujen valmennusten tulosten ja kokemusten perusteella hankkeen aikana kehitettiin hyvinvointivalmennuksen malli, jonka avulla valmennuksia voi toteuttaa käytännössä toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja myös muissa nuorten toimintaympäristöissä. Valmennusmallin käyttämisen tueksi valmennusmalli ja materiaalit on kuvattu avoimesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppimateriaaleissa osoitteessa www.jamk.fi/digivalkku.
Osallistujien rekrytoinnissa, valmennusten toteutuksessa ja arvioinnissa sekä toimintojen juurruttamisen suunnittelussa oli mukana ammatillisten oppilaitosten ohjaajia ja opettajia (N=40). Heille järjestettiin myös asiantuntijaohjausta valmennusten toteuttamiseksi ja toimintojen juurruttamisen tueksi. Henkilöstö koki hankkeen hyödylliseksi opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemisessa ja heidän osaaminen ja rohkeus sekä hyvinvoinnin tukemisessa että digitaalisten välineiden hyödyntämisessä lisääntyi merkittävästi. Valmennusmallia hyödynnetään jatkossa mukana olleissa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä osana opiskelijoiden ohjauksessa että osana työhyvinvointiin liittyviä opintoja.