Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20573

Hankkeen nimi: Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Jakeluosoite: Matarankatu 6A1

Puhelinnumero: 0505978970

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.kyt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antero Mikonranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antero.mikonranta(at)kyt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505978970

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajille suunnatut matalan kynnyksen neuvontapalvelut ovat yksi palvelumuoto, joilla tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Info Gloria - maahanmuuttajaneuvonnan hankkeessa kehitetään ja haetaan ratkaisua järjestää toimivat matalan kynnyksen neuvontapalvelut Jyväskylään ja Keski-Suomen maakuntaan. Hankkeessa vahvistetaan myös Keski-Suomen maakunnan toimijoiden monikulttuurista osaamista tarjoamalla heille koulutusta. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle pysyvät maahanmuuttajien neuvontapalvelut käyntiasiointia, etäpalveluita ja omakielisten neuvojien koulutusta kehittämällä. Tarvetta palveluiden kehittämiselle on,koska Keski-Suomessa asui jo 2014 vuoden lopussa 7 430 vieraskielistä ja alueella puhutaan yli sataa kieltä. Tavoitteena on juurruttaa maahanmuuttajien neuvontapalvelut Jyväskylään sekä hyödyntää uusia teknologiaratkaisuja (esim. etäpalvelut) tarjota palvelua myös pieniin ympäristökuntiin.

Hankkeessa kehitetään Jyväskylässä käynnistettyä maahanmuuttajien neuvontapalvelua (Info-Gloria) vastaamaan eri kieliryhmistä tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin. Tavoitteena on myös kehittää maahanmuuttajaneuvojien koulutusta sekä vahvistaa kunnan ja valtion viranomaisten maahanmuutton ja kotoutumiseen liittyvää osaamista vastaamaan paremmin maahanmuuttaja-asiakkaiden tarpeisiin. Hankeessa sitoudutaan edistämään tasa-arvoa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eri menetelmin keskeisissä toiminnoissa. Neuvontapalveluissa erilaiset palveluntarpeet huomioidaan palvelutilanteissa. Neuvontapalvelut vahvistavat sosiaalista osallisuutta ja tukevat yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Hankkeen tuloksena on maahanmuuttajien matalan kynnyksen monikanavaiset neuvontapalvelut, joissa uudet teknologiaratkaisut (etäpalvelut tms.) täydentävät käyntiasiointia, puhelin- ja sähköpostipalvelua. Maahanmuuttajaneuvonnasta asiakas saa neuvoja ja ohjeita tarvitsemaansa asiaan tai ongelmaan ja ohjataan eteenpäin eri palveluihin. Hankkeen tuloksena on maahan muuttaneiden kotoutumista tukevat, helposti tavoitettavat ja toimivat neuvontapalvelut, joiden toteutukseen on haettu paikallisesti toimivat ratkaisut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen myötä myös kunnan ja valtion viranomaisten monikulttuurinen erityisosaaminen palveluissa kehittyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, kunnan ja valtion työntekijät sekä muut maahanmuuttajien kanssa toimivat tahot. Hankkessa käynnistettävien monikieliset neuvontapalveluiden kielivalikoima (4 kieltä) kattaa noin 3 900 henkilöä, joka on yli puolet kaikista Keki-Suomen vieraskielisistä.

Hankkeessa kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotoutumista. Alueen maahanmuuttajat hyötyvät omakielisten neuvontapalveluiden kehittämisestä. Erityisesti vasta maahan saapuneet sekä pidempää asuneet mutta erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat hyötyvät neuvontapalveluista. Omakielisellä neuvonnalla voidaan tukea tehokkaasti kotoutumisen alkuvaihetta, sillä se auttaa esimerkiksi hakemusten täyttämisessä ja neuvoo palveluihin ohjautumisessa, mihin viranomaisten omat resurssit eivät usein riitä. Hankkeen toiminnassa aloittaneista maahanmuuttajista arviolta 5% on Saarijärvi-Viitasaari alueelta.

Hanke ei kirjaa matalan kynnyksen neuvontapisteen asiakkaiden tietoja ESR-hankkeiden osallistujakohtaisella seurantatietolomakkeella, koska tällä palvelulla ei mitata vaikuttavuutta (kuten suoraa työllistävää vaikutusta). Hankkeessa on aiemmin todettu seurantalomakkeen täytön vaikeus matalan kynnyksen neuvontapisteeseen. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että asiakaskäynnit kirjataan ALPO-rekisteriin, josta saadaan hyödillistä tilastollista tietoa asiakkaista sekä kokonaisasiakasmäärät kävijöistä neuvontapisteessä. Hankkeessa järjestettävistä koulutuksista kerätään osallistujakohtaiset seurantatietolomakkeet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomais -ja muut julkiset palvelut sekä muut maahanmuuttajia asiakkaina työssä kohtaavat toimijat. Palveluihin ohjautuminen ja niissä toimiminen tehostuu maahamuuttajaneuvonnan myötä, eri palveluita tarjoavien sekä maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulmasta, niin palveluihin pääsemistä sekä niissä toimimista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 120 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 107 190

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 159 117

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 141 192

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Äänekoski, Kuhmoinen, Joutsa, Petäjävesi, Hankasalmi, Jyväskylä, Uurainen, Keuruu, Karstula, Viitasaari, Saarijärvi, Laukaa, Muurame, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Matarankatu 6A1

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty. Tasa-arvon valtavirtaistaminen tulee huomioiduksi hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa käytetään mm. analyyttisiä menetelmiä tulosten arvioinnissa esim. sukupuolen mukaan eritellyn asiakastilastoinnin kautta, josta saadaan tärkeää tietoa mm. kohderyhmän tavoitettavuudesta. Tavoitteena on luoda hankkeessa sukupuolinäkökulman huomioon ottavat toimintatavat. Hankeessa sitoudutaan edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen keskeisissä toiminnoissa. Neuvontapalveluissa sukupuoli ja erilaiset palveluntarpeet huomioidaan palvelutilanteissa. Hankkeen toteutukseen osallistuvien (mm. asiakastyötä tekevien neuvojien) tietoisuuden lisäämiseen ja osaamiseen tasa-arvosta, sukupuolesta ja sen merkityksestä panostetaan mm. työhön perehdytyksessä. Vaikka eri maahanmuuttajayhteisöt ovat heterogeenisiä, uuteen yhteiskuntaan asettautumisessa yhdistävänä tekijänä on usein tarve määritellä naisen ja miehen roolia uudessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien kotoutumista tukevien toimijoiden tulee olla sukupuolitietoisia ja kulttuurisensitiivisiä tunnistamaan nämä tarpeet nais -ja miesnäkökulmista ja tukemaan asa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen liittyy olennaisesti hankkeen neuvontatyön kehittämisen tavoitteisiin ja sisällytetään kaikkeen hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Neuvontapalveluiden myötä ihmisten tietoisuus arjen eri osa-aluilla lisääntyy (esim. kestävä kehitys), jolla on mahdollisia välillisiä vaikutuksia mm. kierrätyksen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden lisääntymiseen henkilötalouksissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on matalan kynnyksen neuvontapalveluiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia kohderyhmän (maahanmuuttajat) hyvinvoinnin edistämisessä terveyden, hyvinvoinnin, esteettömyyden, osallisuuden, osallistumisen, työllisyyden, tiedon saatavuuden ja harrastemahdollisuuksien toteuttamisessa. Matalan kynnyksen palveluiden kautta tiedon saatavuus paranee ja vahvistaa osallistumisen mahdollisuuksia ohjautua ja hakeutua olemassaoleviin palvelujärjestelmiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisessä sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisessa. Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat erityisesti erityisryhmille (esim. puolisona tai perhesiteen perusteella tulleet), joilta puuttuu tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää monikultuurisuutta, erilaisuuden hyväksymistä, eri yhteiskuntaryhmien suhteita ja vähentää eriarvoisuutta. Koulutuksen kautta tietoisuus maahanmuutosta ja se erityispiirteistä lisääntyy ja neuvontapalvelut vahvistavat maahanmuuttajien kulttuuristen oikeuksien toteuttamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen ja tietoisuus vahvistuu kohderyhmällä (maahanmuuttajat) tarjottujen neuvontapalveluiden myötä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Info Gloria -maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishanke syntyi tarpeesta tarjota luotettavaa tietoa suomalaisen yhteiskunnan palveluista sekä maahan muuttavan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen neuvontapalvelupiste Keski-Suomen maakuntaan eri palvelukieliä tarjoten. Näin luotaisiin maahanmuuttajille laadukas ja ammatillisesti toimiva neuvontapalvelupiste. Info Glorian neuvontapalvelupiste esiteltiin Euroopan komission (EWSI) toimesta yhtenä hyvänä kotouttamiskäytänteenä kaikista EU-maista ja käytänteistä! Hankkeessa toteutettu hyvä työ saatiin myös vakiinnutettua, sillä Jyväskylän kaupungin hallitus myönsi Monikulttuurikeskus Gloria ry:lle talousarviossaan lisärahoituksen vuodelle 2017, antaen sille tehtäväksi toteuttaa matalan kynnyksen neuvontapalvelupisteen toimintaa eri kielillä.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli myös ammatillistaa maahanmuuttajaneuvojien työ. Hankkeessa luotu perehdytyskoulutus neuvojien ammattitaidon kasvattamiseksi saatettiin julkaisun muotoon, jolloin se on hyödynnettävissä olemassa olevissa neuvontapisteissä sekä sellaisia perustettaessa. Perehdytyskoulutuksella luotiin peruspohja tiedoille, joita neuvontatyössä asiakasohjausta varten tarvitaan. Koulutus mahdollisti myös neuvojien ammatti-identiteetin kasvun sekä työrooliin asettumisen.

Neuvontapalvelupisteessä yhtenä kehityksen osana oli etäneuvonta. Lyhyet kokemukset Skypen välityksellä tapahtuneesta etäneuvonnasta olivat positiivisia. Asiakkaat kokivat Skypen kautta tapahtuneen neuvonnan mutkattomina. Tarvittaisiin kuitenkin pidempi ajanjakso ja useampia asiakaskokemuksia, että voitaisiin arvioida etäneuvonnan toimivuutta osana matalan kynnyksen neuvontapalvelupistettä. Etäneuvontaa ei hankkeen aikana saatu valitettavasti levitettyä muihin kuntiin Keski-Suomen maakunnassa. Se, että emme saaneet hankkeessa etäneuvontatyötä kunnissa kunnolla käynnistettyä, opetti meille alkuvaiheen jalkautuvan työn tärkeyttä. Etäpisteiden syntyyn olisi voimallisemmin tarvittu henkilöä, joka konkreettisesti käynnistäisi pisteen ja varmistuisi alkuun sen toimivuudesta.
Lisäksi hankkeessa vahvistettiin erilaisilla koulutuksilla kuntien ja valtion työntekijöiden maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvää osaamista. Hankkeessa järjestettiin kolme koulutusta. Koulutukset keräsivät osallistujia yhteensä 159 henkilöä. Koulutuksista kerättiin osallistujilta palautetta ja yleisarvosanat kokonaisuudessaan koulutuksille, kouluttajille ja sisällöille olivat erittäin hyvät. Mielestämme nämä koulutukset osoittivat, että Keski-Suomen maakunnassa on tarvetta laaja-alaisesti maahanmuutosta ja moninaisuudesta käsitteleviin koulutuksiin.

Hanke ylitti, sille asetut määrälliset tavoitteet osallistuvien henkilöiden osalta. Yhteydenotoista 40% tuli henkilöiltä, jotka eivät aikaisemmin olleet käyttäneet, joten heidän asiakkuutensa oli näin uusi. Voidaan myös todeta, että hankkeessa onnistuttiin saamaan näkyvyyttä ja synnyttämään uusia asiakassuhteita. Hanke onnistui kasvattamaan yhteydenottojenmäärää aikaisemmasta vuodesta 30 %.
Neuvojat huomioivat myös neuvontapalvelupisteen laadullisia vaikutuksia asiakkaisiin. Neuvonnan kautta asiakkaan oli mahdollista muodostaa kokonaiskuva yhteiskunnan palveluista ja siten paremmin ymmärtää viranomais- ja muita prosesseja (kuten tuki- ja etuusprosessit). Lisäksi oikea-aikainen neuvontatyö ja sitä kautta asioiden hoitaminen ennaltaehkäisevät muun muassa asioiden kasaantumista ja ongelmien syntymistä. Neuvontapisteessä saatu tuki oli kasvattanut joidenkin asiakkaiden elämänlaatua, koska he olivat saaneet lisää itseluottamusta omien asioiden hoitamiseen.

Hanke on tuloksillaan tuonut esiin, että matalan kynnyksen neuvontapalvelutyötä tarvitaan. Neuvontapalvelujen kysyntä kasvaa määrällisesti vuosittain (nousu viime vuodesta 30 %). Työn voidaan sanoa myös ennaltaehkäisevän ja parantavan maahanmuuttaja asiakkaiden elämänlaatua.