Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20576

Hankkeen nimi: ProDigiOUs -Productivity with Digitalisation, Open data and Usability

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: (03) 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HEINO PERTTU

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.heino(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 401 2168

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

TTY-säätiö, 2286106-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on luoda laaja- ja monialainen 3D-mittausmenetelmien ja tietomallintamisen osaamiskeskittymä ja seudullinen yhteistyöverkosto. Tätä kautta voidaan synnyttää rakennus- ja suunnittelualalle uusia, tehokkaampia toimintamalleja ja ennen kaikkea uusia palveluja ja yritystoimintaa. Konkreettisina osatavoitteina ensin selvitetään digitalisaation merkitys pk-yrityksille laatimalla luettelo korjausrakentamiseen liittyvistä digitalisaation laitteista, palveluista ja ohjelmistoista, jotka sopivat PK-yrityksille. Tuloksena PK-yritykset osaavat valita luettelon ja tietojen perusteella käyttöönsä digitalisaation palveluista ja laitteista tärkeimmät.

Toiseksi perehdytetään PK-yritykset 3D-mittaamiseen. Tähän liittyy oleellisesti erilaisten mittausapuvälineiden käyttö (soveltuvuus, sijoittelu ja määrä) mittauksessa. Tuloksena PK-yri-tysten mittaustyöntekijät osaavat tehdä kohteen laserskannauksen.

Kolmanneksi perehdytetään PK-yritysten mittaajat/suunnittelíjat mitatun datan eli yksittäisten laserskannaustiedostojen tiedon käsittelyyn siten, että siitä saadaan referenssipisteiden avulla yksi yhtenäinen pistepilvi. Tuloksena PK-yritysten mittaajat/suunnittelijat osaavat muokata mittausaineistosta yhtenäisen pistepilven kuvaamaan kohdetta.

Neljänneksi perehdytetään PK-yritysten suunnittelijat muuttamaan pistepilven tieto siten, että se voidaan lukea 3D-suunnitteluohjelmaan.

Viidenneksi PK-yrityksen suunnittelija osaa muokata ja ottaa käyttöön mitatun pistepilven suunnitteluohjelmistossa.

Kuudenneksi selvitetään rakennusten omistajielle hyödyt korjaushankkeen digitalisaatiosta. Rakennusten omistajille järjestetään koulutustilaisuus, jossa selvitetään digitaalisen mittaustiedon lisähyödyt aiempiin toimintamalleihin verrattuna korjaushankkeen alussa. Tuloksena As Oy:t, kiinteistö Oy:t sekä mm. kuntien tilakeskusten edustajat ymmärtävät rakennuksen digitaalisen mittaustiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Seitsemänneksi selvitetään rakennuskonevuokraamoiden kanssa mahdollisuutta vuokrata laserskannereita osana heidän laitevuokraustaan. Tuloksena saadaan alustava tieto siitä, voiko laitetta vuokrata esim. taloyhtiöiden tai mittausyritysten ja suunnittelutoimistojen käyttöön periaatteella, jossa osaava mittaaja tulee laitteen mukana ja varmistaa lopputuloksen. Tällöin pistepilvi on rakennuksen omistajan tietoa ja sitä voidaan käyttää useassa tarjouspyynnössä tarkkana mittatietona rakennuksesta.

Lopuksi luodaan alan toimijoiden yhteistyöverkosto. Verkosto luodaan hankkeen aikana koulutettujen yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tuloksena asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöosakeyhtiöt ja kunnat voivat tilata yritysverkostolta rakennustensa 3D-laserskannauksen ja sen avulla saatavan pistepilvidatan korjaushankkeiden käyttöön. Lisäksi verkoston osaamista kartutetaan virtuaaliteknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
* Rakennusalan pk-yritysten työntekijät (erityisesti arkkitehti-, suunnittelu- ja mittauspalveluja tuottavat yritykset sekä rakennusliikkeet)
* Rakennusalan yrittäjät
* Isännöitsijät ja kiinteistöyritysten työntekijät
* Rakennuskonevuokraamojen työntekijät ja yrittäjät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
* Alan järjestöjen asiantuntijat (esim. Kiinteistöliitto ja RT)
* Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden henkilöstö (opettajat ja tutkijat)
* Rakennus- ja kiinteistöalan opiskelijat (mukaan lukien toisen asteen oppilaitosten opiskelijat)
* Laitevalmistajat ja ohjelmistoyritysten työntekijät
* Rakennusvalvontaviranomaiset
* Konsultit
* Rakennusalan isojen yritysten henkilöstö
* Kiinteistöjen omistajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 130

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 977

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 840

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 248 340

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Ruovesi, Kangasala, Punkalaidun, Pirkkala, Urjala, Virrat, Orivesi, Valkeakoski, Vesilahti, Nokia, Tampere, Hämeenkyrö, Lempäälä, Parkano, Mänttä-Vilppula, Ikaalinen, Juupajoki, Sastamala, Ylöjärvi, Akaa, Pälkäne, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 67

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hanketta valmistelevien asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeessa sekä TAMKin ja TTYn toiminnassa yleensäkin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Rakennusala on perinteisesti miesvaltainen. Hankkeen tärkeitä kohderyhmiä ovat kuitenkin myös muun muassa rakennusarkkitehdit. Näistä huomattava osa on naisia. Arvion mukaan vuonna 2015 TAMKin rakennusarkkitehtikoulutuksessa aloittaneista opiskelijoista jopa kolme neljäsosaa on naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa pyritään huomioimaan sukupuolinäkökulma muun mualla kohdistamalla sen kehittämistoimia sekä nais- että miesvaltaisilla aloilla. Alaa pyritään saamaan naisia houkuttelevammaksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeessa digitalisaatiolla pyritään materiaali- ja resurssitehokkuuteen. Hankkeessa huomioidaan kierrätys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeen toimien avulla rakentamisen ja erityisesti korjausrakentamisen ekotehokkuus lisääntyy.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Hankkeen toimien avulla rakentamisen ja erityisesti korjausrakentamisen ekotehokkuus lisääntyy, millä on suotuisa vaikutus kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Digitaalisuus edesauttaa paperittomuutta, ja vähentää jätteiden määrää. Materiaalihukkaa pyritään välttämään myös hankkeen kaikessa toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Rakentamisessa yhä enemmän hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hanke tukee vahvasti paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hanke lisää merkittävästi paikallisen palveluliiketoiminnan uudistumista ja laajentumista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei merkittävää vaikutusta logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Työllisyyden kasvu alueella lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hankkeessa kohdistetaan kehittämistoimia sekä nais- että miesvaltaisille aloille. Rakentamisen alaa pyritään saamaan naisia houkuttelevammaksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
TAMK ja TTY ovat kansainvälisiä organisaatioita, joissa kansainvälisyys ja kulttuurinen yhdenvertaisuus ovat tärkeitä arvoja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 3 3
TAMKissa ja TTY:ssä on merkittävää ympäristöosaamista. TAMKin yksi painoala on Terveelliset ja energiatehokkaat rakennukset, jota tämä hanke tukee, ja jonka ansiosta TAMKissa on paljon asiantuntemusta ympäristön huomioimisesta rakentamisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ProDigiOUs-hanke loi toiminnallaan vankan perustan alueelliselle Scan-to-BIM –prosessien osaamiselle ja yhteistyöverkostolle Pirkanmaalla. Scan-to-BIM –prosessi on kolmiulotteiseen digitaaliseen lähtötietoaineistoon perustuva rakentamisen suunnittelun toimintatapa, jossa esimerkiksi korjausrakentamisen kohde mitataan kolmiulotteiseksi pistepilveksi ja jalostetaan siitä tietomalliksi.

Hankkeen toiminnan keskiössä oli yritysten henkilöstön kouluttaminen ja hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistuikin 100 henkilöä 37:stä yrityksestä. Lisäksi ProDigiOUs-hanke järjesti kaksi pistepilvien ja tietomallinnuksen hyödyntämistä käsittelevää avointa seminaaria sekä kolmantena tapahtumana virtuaalitodellisuuden työkaluihin perehdyttäneen työpajan. Näihin kolmeen tilaisuuteen osallistui yhteensä 134 osallistujaa 64 eri organisaatiosta.

3D-mittausmenetelmien ja tietomallinnuksen monialaisen yhteistyöverkoston syntymistä hankeorganisaatio edisti demonstraatioilla ja asiantuntijaesityksillä useissa tilaisuuksissa sekä lehtiartikkeleilla. Hankkeen kotisivuille (http://prodigious.tamk.fi/) luotiin kattava suomenkielinen tietopaketti laserkeilauksesta ja tietomallinnuksesta korjaushankkeissa. Lisäksi hanke teki ja julkaisi useita opetuksellisia videoita 3D-laserkeilauksen käyttökohteista ja pistepilvien käsittelystä YouTube-kanavallaan. Nämä sähköiset aineistot osoittautuivat suosituiksi ja toimivat jatkossakin hyvänä aihepiirin itseopiskelumateriaalina alan asiantuntijoille.

Hankkeen käytännön koulutusten ja kokeilujen tuloksena osaaminen jalkautui yrityksiin hyvin, mikä näkyi selkeästi yritysten kasvaneena kiinnostuksena kokeilla uusia digitaalisia toimintamalleja. Empiiristen havaintojen perusteella kynnys hyödyntää pistepilviä lähtötietoaineistona korjaushankkeissa Pirkanmaan alueella on madaltunut ja lisännyt näin kysyntää ja liiketoimintamahdollisuuksia vastaaville asiantuntijapalveluille. Yritykset ovat solmineet hankkeen myötä myös uusia kumppanuuksia ja Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Tampereen teknillinen yliopisto toimivat jatkossakin yritysten tukena kehittämässä korjausrakentamisen digitaalisia prosesseja. Hankkeen kerryttämä osaaminen ja asiantuntijuus on siirretty kiinteäksi osaksi opetusta ja tutkimus- ja kehitystyötä tukien tulevien asiantuntijoiden digitaalisia valmiuksia.