|
|
|
Hankekoodi: S20578
Hankkeen nimi: Iällä ei ole väliä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.10.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 03 245 2111
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perttu Heino
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.heino(at)tamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 401 2168
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kyseessä on valtakunnallinen hanke, jossa tavoitteena on työurien pidentäminen kaikissa ikäryhmissä, nuorista yli 50 -vuotiaisiin. Tavoitteeseen pyritään pienentämällä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrää työhyvinvointia kehittämällä. Työhyvinvoinnin kehittyminen organisaatioissa parantaa myös kuntien ja pk-yritysten taloutta ja tuottavuutta. Kehittäminen tapahtuu kuuden eri organisaation yhteistyönä koko maassa. Päätoimijana on Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja osatoteuttajina ovat Diakonia ammattikorkeakoulu Oulusta, Metropolia ammattikorkeakoulu Vantaalta, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Prizztech Oy ja Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö (UKK-instituutti). Toimijoiden vahvuudet ja asiantuntijuudet yhdistyvät hankkeen toimenpiteiden toteutuksissa.
Työhyvinvointimallien rakentaminen perustuu sekä hankkeen aikana että ennen sitä tehtyihin haastatteluihin, joiden perusteella yritysten ja julkisorganisaatioiden kokemuksia otetaan muiden toimijoiden käyttöön valtakunnallisesti. Mallit rakentuvat organisaatiokohtaisesti hankkeen koulutus- ja valmennusohjelmien kautta, jotka keskittyvät mm. oman työn, työnteon muotojen ja esimiestyön kehittämiseen, kokemusasiantuntijakoulutukseen, mielen hyvinvoinnin valmentajakoulutukseen sekä työntekijöiden paikallaanolon vähentämiseen. Kokemusasiantuntijakoulutukset ja mielen hyvinvoinnin valmentajakoulutukset kohdentuvat eri-ikäisille. Työpaikkaliikuntaan, ravintoon ja lepoon liittyvät koulutukset kohdistetaan 30-50 -vuotiaisiin työntekijöihin ja muut toimenpiteet ensisijaisesti yli 50 -vuotiaisiin työntekijöihin.
Hankkeessa tehtävien tutkimusten ja selvitysten avulla saadaan uutta näkökulmaa työhyvinvointiin ja lainsäädäntötyöhön. Tutkimukset liittyvät työntekijöiden liikkumisen lisäämiseen työssä ja vapaa-aikana, osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtymiseen sekä teknisiin innovaatioihin, kuten unianturin soveltamista stressin ja burnoutin tunnistamiseksi.
Hankkeen tuloksena kehittyvät yksittäisen työntekijän asenteet ja eri-ikäisten työntekijöiden arvostus toisiaan kohtaan paranee. Lisäksi lyhyen aikavälin vaikutuksena hankkeessa syntyy ohjeistuksia, malleja ja prosesseja, joita organisaatiot voivat suoraan hyödyntää toiminnassaan. Pitkällä aikavälillä yhteiskunta saa pidemmät työurat ja kestävyysvaje pienenee. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn hallinta parantavat talouden ja tuottavuuden kehittymistä organisaatioissa. Työhyvinvointiin panostetut kustannukset organisaatiossa saadaan moninkertaisesti takaisin muutaman vuoden viiveellä. Elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen toteutuu nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia lisäämällä sekä työelämässä olevien eri-ikäisten naisten ja miesten valmiuksia kehittämällä.
Hankkeen kohderyhmänä Suomessa ovat pk-yritykset, kunnat sekä muut julkisorganisaatiot ja niiden henkilöstö. Lukumäärinä hankkeen kohderyhmiksi tavoitellaan 16 kunta- tai muuta julkisorganisaatioita sekä 14 pk-sektorin yritystä Suomessa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki suomalaiset yritykset, kolmannella sektorilla työskentelevät ja työttömyysuhan alaiset ja työttömät eri alojen ammattilaiset jotka haluavat kehittää työn ja hyvinvoinnin osaamista sekä omissa organisaatioissaan että levittää kokemuksiaan ja käytännön toteutusmalleja valtakunnallisesti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 950 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 842 640
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 138 440
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 009 784
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 14
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 300
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuudet paranevat ja samalla luodaan pohjaa organisaation ikärakenteen uudistumiselle. Hankkeella turvataan ikääntyvän ja nuoremman työntekijäväestön hyvinvointia. Erityisesti nuorempi väestö tarvitsee ennaltaehkäisevää valmennusta ja opastusta työhyvinvointiin. Alueellisesti ja valtakunnallisesti pk- sektorin toimintaedellytykset paranevat taloudellisten ja tuottavuustekijöiden kehittyessä työhyvinvoinnin malleja ja toimintaprosesseja räätälöimällä. Edelleen hanke edistää alueen pk-sektorin verkostoitumista ja hyvien käytänteiden tulemista osaksi organisaation strategiaa. Organisaatioissa kehitettävien työhyvinvointiin liittyvien palveluprosessien kehittyminen parantaa sekä naisten ja miesten että eri-ikäisten työntekijöiden valmiuksia yhteistoimintaan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 9 |
| Monet aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tunnistetut riskit liittyvät asiakkaiden mieltymysten muutoksiin. Tämä näkyy muutoksena sekä kuluttajien käyttäytymisessä että muutoksina erilaisissa organisaatioissa. Näihin riskeihin liittyy olennaisesti oikeuksien hallinta ja suojaaminen. Taustalla on digitalisoituminen ja mobilisoituminen. Erityisesti vientitoiminnassa työntekijöiden osaaminen ja tietotaito suunnittelussa ja ylläpidossa luo mahdollisuuksia työllistää organisaatioiden omia työntekijöitä. Organisaatioiden siirtäessä työtä entistä enemmän suunnitteluun ja ylläpitoon lisää erityisesti vientitoiminnassa mukana olevien organisaatioiden mahdollisuuksia työllistää omia työntekijöitään. Henkilöiden osaaminen ja tietotaito on pääosassa tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Aineettomissa palveluissa on tärkeää huomioida myös toiminta-/palveluprosessi ja yksilöllisyys. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota yksilölliseen osaamiseen ja toimintaprosessin jatkuvuuteen ja tavoitteellisuuteen. Työhyvinvointi ja työurien jatkuvuus on merkittävässä roolissa organisaatioita kehitettäessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen työntekijöiden ja eri toimialojen välillä on eriarvoista. Raskasta työtä tekevistä suuri osa ei pääse terveenä vanhuuseläkkeelle, mutta korkeasti koulutetuilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä vielä vanhuuseläkkeellä. Myös sosiaalisessa kanssakäymisessä ilmenee eroja eri työntekijäryhmien välillä. Eri ryhmät eivät läheskään aina keskustele yhdessä. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa tilaisuuksia, joissa käsitellään työhyvinvointiin liittyviä asioita yhdessä esimiesten ja johdon kanssa. Koulutusten kautta hankitaan eri-ikäisille ja eri sukupuolta oleville työntekijöille yksilöidysti voimavaroja työhyvinvointiosaamiseen, joka lujittaa heidän ammatillista osaamista ja asemaa työelämässä. Näillä tekijöillä on todettu olevan myös selvä yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Ihmisen taloudellinen tilanne heijastuu myös hänen toimeentuloonsa ja samalla mahdollistaa kulutustottumusten kasvun, joka edelleen parantaa yhteiskunnallista tasavertaisuutta. Sosioekonominen asema ja siihen liittyen perinteet, arvot, asenteet ja sosiaaliset verkostot ohjaavat myös elintapoja. Nämä tekijät on huomioitu hankkeen taustalla sekä organisaation että yrityksen työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa keskitytään tiedon ja erilaisten mallien jalkauttamisessa valmennuksiin, joihin osallistuu useita yrityksen avainhenkilöitä ikä, asema ja sukupuoli huomioiden. Koulutusten ja tiedon levittämisen avulla työntekijöiden työllisyys ja mahdollisuus jopa uusiin työtehtäviin lisääntyy joko omassa organisaatiossa tai sitten muissa tehtävissä toisessa organisaatiossa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 9 |
| Elintavat ja terveyskäyttäyminen on erilaista eri sukupuolilla.Tasa-arvon edistämisessä tulee kiinnittää huomiota erityisesti naisten asemaan perhe-elämässä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on tärkeä elementti rakennettaessa tasa-arvoista työelämää. Hankkeen valmennuksissa pyritään turvaamaan kummallekin sukupuolelle mahdollisuus osallistua koulutuksiin tasavertaisesti. Perhe-elämän yhteensovittamisessa tulee myös muistaa, että perheitä on monenlaisia ja työsuhteita on monenlaisia, eikä kaikissa perheissäkään toimintatavat ole samanlaisia. Hankkeen tavoitteena on huomioida myös yksinhuoltajat, etävanhemmat ja yrittäjänaiset. Tutkimusten mukaan tasa-arvosuunnitteluvelvollisista työpaikoista yli puolet on tehnyt tasa-arvosuunnitelman. Muiden osalta suunnitelman tekoa tulee edistää ja luoda käytännön malleja suunnitelmien käyttöönottoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 8 |
| Yhteiskunnallinen kehitys edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia ja samalla organisaatioiden työntekijöiden terveys paranee. Tämä on tärkeä kriteeri yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
’Iällä ei ole väliä’ –valtakunnallisen työhyvinvointihankkeen tavoitteena oli työhyvinvoinnin edistäminen, työurien pidentäminen kaikissa ikäryhmissä, nuorista yli 50 -
vuotiaisiin, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrän pienentäminen sekä organisaatioiden talouden ja tuottavuuden parantaminen. Vaikka nämä neljä tavoitetta nimettiin yhdenvertaisiksi päätavoitteiksi, hankkeessa oli sisäänkirjoitettuna työhyvinvoinnin ensisijaisuus. Työhyvinvoinnin edistämisen (laajassa merkityksessä) oletettiin vaikuttavan kolmeen muuhun päätavoitteeseen, ja myös vastavuoroisesti.
Koska näin laajojen tavoitteiden suunnassa eteneminen vaati usean toimijan yhteistyötä, kehittäminen tapahtui kuuden eri organisaation yhteistyönä koko maassa. Päätoimijana oli
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja osatoteuttajina olivat Diakonia ammattikorkeakoulu Oulusta, Metropolia ammattikorkeakoulu Vantaalta, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Prizztech Oy Porista ja Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö (UKK-instituutti).
Hankkeen tavoitteisiin pyrittiin seuraavien teemojen avulla: 1) Työkykyjohtaminen ja esimiestyö, 2) Erilaiset työorientaatiot työyhteisössä (eri-ikäisten, erilaisten ja erilaisuuden arvostaminen ja johtaminen), 3) Hyviksi koetut työhyvinvointimallit, 4) Edistetään työterveyshuollon, kuntoutuslaitosten ja pk-sektorin välisiä toimintamalleja, 5) Tuodaan uutta näkökulmaa työhyvinvointiin ja lainsäädäntötyöhön, 6) Eri koulutustasojen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen, 7) Kokemusasiantuntijuus, 8) Hyvä terveyskunto ja
9) Tekniset innovaatiot.
Toimijoiden vahvuudet ja asiantuntijuudet yhdistyivät hankkeen toimenpiteiden
toteutuksissa. Hankkeessa syntyneet työhyvinvointimallit rakentuivat organisaatiokohtaisesti hankkeen koulutus- ja valmennusohjelmissa. Ne keskittyivät mm. oman
työn, työnteon muotojen ja esimiestyön kehittämiseen, kokemustoimijakoulutukseen sekä työntekijöiden paikallaan olon vähentämiseen. Kaikki koulutukset kohdentuivat kaiken ikäisille. Hankkeen puitteissa tehtiin selvityksiä, joiden avulla pyritään luomaa uutta näkökulmaa työhyvinvointiin, kuten työntekijöiden liikkumisen lisäämiseen työssä ja vapaa-aikana, työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä sekä unianturin soveltamista stressin ja burnoutin tunnistamiseksi. Hanke oli osin mukana myös osa-aikatyö ja muutu monimuotoiset työsuhteet työllistymisessä –selvityksessä.
Hanke eteni tavoitteiden suunnassa valittujen teemojen kautta. Hankkeeseen koulutuksiin ja valmennuksiin osallistui lähes 300 henkilöä 34 yrityksestä ja julkisorganisaatiosta, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on yli 30 000 henkilöä. Hankkeessa saavutettiin ja hieman ylitettiinkin lähes kaikki numeeriset indikaattorit. Hankkeen tuloksena työhyvinvointi edistyi mm. siten että yksittäisten työntekijöiden asenteet kehittyivät ja eri-ikäisten työntekijöiden arvostus toisiaan kohtaan parani. Lyhyen aikavälin vaikutuksena hankkeessa syntyi työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä ideoita, ohjeistuksia, malleja ja prosesseja, joita eri yritykset ja organisaatiot hyödynsivät jo hankkeen aikana. Pitkän aikavälin tuloksiin ei tässä vaiheessa voi ottaa kantaa, mutta yksittäisissä pienissä yrityksissä oli havaittavissa selkeää sairauspoissoolojen vähentymistä ja laskennallista talouden ja tuottavuuden parantumista.