Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20581

Hankkeen nimi: Työetsivä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nuorten Ystävät ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0195035-8

Jakeluosoite: Torikatu 28

Puhelinnumero: 044 7341 500

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.nuortenystavat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ollikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ollikainen(at)nuortenystavat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5276 983

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa on tehty viime vuosina lukuisia selvityksiä ja tutkimuksia osatyökykyisten työllistymiseen liittyen. Niiden johtopäätökset ovat osoittaneet, että työmarkkinat syrjivät vammaisia osatyökykyisiä ihmisiä eikä nykyisessä sirpaleisessa kuntoutus- ja työllistymisjärjestelmässä kenelläkään ole kokonaisvastuuta asiakkaiden monialaisten palveluiden koordinoinnissa. Työttömyyden lisääntyessä myös osatyökykyisten työnhakijoiden määrä lisääntyy. Oulun seudun työttömyysaste oli elokuussa 2015 17,1%. Samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan TE -toimistossa oli noin 3600 vammaista ja osatyökykyistä työnhakijaa, joista suurin osa työnhakijoina Oulun seudulla.

Työetsivä on kolmivuotinen kehittämishanke, joka vastaa osaltaan vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten kokonaisvaltaisesta työelämäosallisuuden lisäämisestä Oulun seudulla. Hankkeen päämääränä on tukea jokaista asiakasta yksilöllisesti ja pienin askelin edeten omalla polullaan kohti mielekästä jatkopolkua. Hankkeen alkuvaiheen konkreettisena tavoitteena on asiakkaiden elämänhallinnan ja osallisuuden paraneminen. Aloitusvaiheessa keskitytään asiakaslähtöisiin yksilö- ja ryhmätapaamisiin, joissa työstetään elämänhallintaa sekä osallisuutta lisääviä asioita asiakkaiden arjessa. Asiakasosallisuus toteutuu myös hankkeen muussa toteutuksessa. Asiakkaat ovat tasavertaisia toimijoita työntekijöiden rinnalla hankkeen sunnittelussa, vertaisryhmien ohjaamisessa sekä työntekijöiden rekrytoinnissa.

Yksilöllisessä työskentelyssä asiakkaiden työ- ja toimintakykyä kartoitetaan Työterveyslaitoksen Solmu-koordinaatiohankkeen kehittämällä Kykyviisari mittarilla sekä Kelan käyttämällä GAS-menetelmällä. Molemmat arviointityökalut soveltuvat työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn itsearviointiin sekä muutoksen seurantaan.

Työetsivän toisena tavoitteena on asiakkaan työelämä-ja opiskeluvalmiuksien parantaminen. Tähän tavoitteeseen vastataan järjestämällä erilaisia koulutuksia ja ryhmätapaamisia, jotka vastaavat aidosti asiakkaiden tarpeisiin. Lyhytkoulutuksissa keskitytään erityisesti vuorovaikutustaitoihin, ammatilliseen osaamiseen, oppimistaitoihin, henkilökohtaisiin vahvuuksiin sekä rajoitteisiin. Hanke järjestää myös työnhakuvalmiuksia parantavia työpajoja ja työnhakuun liittyviä vertaisryhmiä sekä sidosryhmä- ja yritysvierailuja.

Hankkeen kolmantena tavoitteena on, että mahdollisimman moni asiakkaista löytää itselleen mielekkään jatkopolun tai työllistyy tai kouluttauu erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Yksilöllinen jatkopolku räätälöidään aina yhdessä asiakkaan kanssa hänen elämäntilanne huomioon ottaen. Jatkopolkuja ovat mm.ammatillinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, osa-tai kokoaikainen työ, ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, työkykyarviot, eläkeselvittelyt tai vapaaehtoistyö.

Hankkeen työllistymistä tukevien käytänteiden ja työhönvalmennuksen perustana on Tuettu työllistyminen menetelmä (supported employment). Se edustaa yksilöllisesti rakennettua asiakaskeskeistä toimintamallia, joka korostaa työllistymistavoitteen lisäksi asiakkaan osallisuutta työllistymisprosessissa ja kiinteää yhteistyötä työnantajien kanssa. Menetelmän perusideana on antaa yksilöllinen tarvittava tuki suoraan työpaikalle. Myös tuettu oppisopimuskoulutus on yksi keskeinen keino asiakkaiden työllistymisen tukemisessa. Hankkeen aikana Ammattiopisto Luovi ja Työetsivä toteuttavat Oulussa toimitilahuoltajan tuetun oppisopimuskoulutuksen, missä kunkin opiskelijan opinnot suunnitellaan henkilökohtaisista lähtökohdista sekä aikaisemman osaamisen ja suoritettujen opintojen pohjalta. Työetsivän työhönvalmentaja tukee opiskelijaa ja työnantajaa työpaikalla tapahtuvassa ohjauksessa, perehdytyksessä ja arvioinnissa.

Työetsivän avulla työelämän ulkopuolella olevien oululaisten vammaisten ja osatyökykyisten työ- ja toimintakyky paranee. Yksilöllisellä tuella ja ohjauksella ihmisten hyvinvointi ja työelämäosallisuus vahvistuvat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat työikäiset osatyökykyiset ja vammaiset ihmiset.

TEM määrittelee osatyökykyisen näin "Osatyökykyinen kuvaa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi haasteita työmarkkinoilla" Työetsivän asiakkaina on hyvin heterogeeninen joukko työikäisiä ihmisiä, joila voi olla mm. mielenterveyden ongelmia, neurologisia tai neuropsykiatrisia sairauksia ja vammoja, tuki-ja liikuntaelin sairauksia ja aistivammoja.

Työttöminä työnhakijoina olevien vammaisten ja osatyökykyisten asiakkaiden työkokemukset ovat usein vähäisiä ja kertyneet lyhytkestoisista työsuhteista tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Hankkeeseen ohjautuvien asiakkaiden koulutustaustoilla ei ole merkitystä ja ne voivat vaihdella ylimmästä korkeakoulututkinnosta aina ammatillisen koulutuksen tai jopa peruskoulun puuttumiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat toiminnassa mukana olevat Oulun alueen yritykset, koulutusorganisaatiot, julkinen sektori, kolmas sektori sekä erilaiset vammaisjärjestöt. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa korostuu erityisesti silloin, kun asiakas miettii omia jatkopolkuja.

Yritysten kanssa räätälöidään yksilöllisiä työpaikkoja ja tuetaan työnantajia osatyökykyisen työnhakijan työllistämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Ammatillisten oppilaitosten kanssa toteutetaan muun muassa tuettua oppisopimuskoulutusta sekä moniammatillista toimintamallia, jonka avulla siirtyminen koulutuksesta työelämään helpottuu ja nopeutuu. Kolmannen sektorin kanssa yhteistyö koostuu erilaisista työllistämistoimenpiteistä ja vammaisjärjestöjen kautta hanke saa lisää näkyvyyttä. Hankkeen toiminta julkisella sektorilla on asiantuntijarajoja ylittävää asiakkaan osallisuutta tukevaa moniammatillista yhteistyötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 559 403

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 530 286

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 654 206

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 620 168

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Saunaranta 12

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 97

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 320

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelijat perehtyivät Valtava (sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen) kehittämisohjelman julkaisuihin ja hyviin käytäntöihin, pohtien hanketta sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolivaikutukset arvioitiin Valtavan osahankkeessa kehitetyn suvaus-koneen (sukupuolivaikutusten arvioinnin apuväline) avulla. Arvioinnissa todettiin, että hanke edistää naisten ja miesten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmä on vammaiset ja osatyökykyiset miehet ja naiset. Hankkeen toimintaympäristö ja toimenpiteet soveltuvat molemmille sukupuolille ja vaikuttavat molempiin sukupuoliin. Toimissassa otetaan huomioon myös naisten ja miesten väliset erot ja toiveet esimerkiksi toiminnan suunnittelussa sekä koulutusten ja ryhmätapaamisten järjestämisessä. Asiakkaita ei ohjata eri ammattialoille sukupuolisidonnaisesti, vaan jokaisen yksilön kiinnostuksen mukaan. Henkilöstön ja ohjausryhmän kokoonpanossa pyritään siihen, että kumpikin sukupuoli on edustettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta tasa-arvoa edistetään hankkeen toiminnassa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Asiakkaita ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeessa suositaan julkisia kulkuneuvoja ja asiakkaita kannustetaan niiden käyttämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta kunnioitetaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeella ei juurikaan ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeen toimitiloissa toteutetaan materiaalien uusiokäyttöä ja jätteiden kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei voi itse vaikuttaa tähän toimintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankkeessa suositaan paikallisia palveluntuottajia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeessa kehitetään asiakkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja osallisuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeet asiakkaat liikkuvat pyöräillen, kävelen sekä hanke suosii julkista liikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen päämääränä on asiakkaiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 9 0
Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti taustasta tai sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hankkeen toiminnassa kaikki asiakkaat ovat yhdenvertaisia ja saavat yksilölähtöistä sekä osallistavaa palvelua.
Kulttuuriympäristö 4 4
Hankkeen ryhmätoiminnassa tutustutaan Oulun kaupungin kulttuuriympäristöön sekä kannustetaan asiakkaita tiedostamaan kaupungin arvokas ympäristö.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeen toiminnassa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin sekä henkilöstön ympäristöosaamista tarvittaessa kehitetään lisää.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työetsivä -hankkeen tavoitteena oli tukea osatyökykyisten elämänhallintaa, kokonaisvaltaista työelämäosallisuutta ja pääsyä työmarkkinoille. Osatyökykyiset kokevat työmarkkinoilla syrjintää eikä olemassa oleva järjestelmä tarjoa riittävää tukea työhön palaamiseen tai työllistymiseen. Sirpaleisessa järjestelmässä luovittaessa tarvitaan taho, joka ottaa kokonaisvastuun monialaisia palveluita tarvitsevan asiakkaan tukemisesta. Työetsivä oli tämän vastuun kantaja ja työskentelymallin kehittäjä sekä asiakastyössä että verkostossa.

Hankkeen keskeiset tavoitteet olivat
Tavoite 1. Asiakkaiden elämänhallinta ja osallisuus paranevat
Tavoite 2. Asiakkaiden työelämä- ja opiskeluvalmiudet paranevat
Tavoite 3. Asiakkaat löytävät itselleen mielekkään jatkopolun sekä työllistyvät ja kouluttautuvat työvoimapulasta kärsiville aloille

Työelämäosallisuus on kokonaisuus, jossa sosiaaliset taidot ja kyky kuulua yhteisöön ovat merkittävä osa toimintakykyä. Työetsivä -hankkeessa on työskennelty tuetun työllistymisen menetelmää soveltaen niin, että työelämä, oma arki ja toimintakyky ovat kokonaisuus, jota tuetaan arjessa hyvin käytännönläheisesti. Jalkautuva työote ja luottamuksellinen, kaikissa asioissa tukeva asiakastyö on antanut asiakkaille mahdollisuuden hoitaa elämässään olevia haasteita yhden ammattilaisen kanssa. Tämä asiakasvastuullinen, rinnalla kulkeva tuetun työhönvalmennuksen menetelmä on ollut onnistumisen edellytys. Elämänhallinnan ja osallisuuden vahvistuminen näkyy käytännössä tunteena siitä, että oma elämä on aiempaa paremmin omissa käsissä. Tähän tukeminen on Työetsivä -hankkeessa ollut ensisijaista ja siinä on edistetty sekä yksilötyöllä että ryhmämuotoisella toiminnalla.
Selkeä tulos hankkeessa on, että osallisuuden ja elämähallinnan kasvattaminen vaatii hyvin laajakirjoista toimintaa alkaen yksilötapaamisilla kasvatetusta uskalluksesta päättyen yhdessä suunniteltuihin ja järjestettyihin tapahtumiin. Työetsivä -hankkeessa tämä työskentelyn tulos on näkynyt sekä asiakkaiden, työnantajien ja muun yhteistyöverkoston välisenä sujuvana toimintana että pitkään työelämän ulkopuolella olleiden asiakkaiden sijoittumisina heidän elämäntilanteeseen soveltuville jatkopoluille. Hankkeen aikana havaittiin, että asiakassuhde on syytä aloittaa riittävällä henkilökohtaisella työskentelyllä niin, että ihmisen kyky osallistua itsenäisesti yhteiseen tekemiseen tai hankkeen/ toiminnon ulkopuoliseen toimintaan on varmistettu ja luottamus omaan työntekijään on syntynyt. Tämä vaatii paljon henkilöresursseja ja pitkiä asiakassuhteita. Alkuvaiheen pituutta ei voida etukäteen määritellä vaan se riippuu lähtötilanteesta ja asiakkaan henkilökohtaisista haasteista. Asiakkaita tulee rohkaista ryhmätoimintaan sekä tukea hyvin vahvasti ja käytännönläheisesti sekä työnhaussa että kaikissa muissa elämän tärkeissä asioissa.
Hankkeen aikana opimme, että asiakasosallisuudessa ei ole kyse vain valmiiksi suunniteltuun ja järjestettyyn toimintaan osallistumisesta vaan hankkeen konkreettiseen tekemiseen mukaan ottamisesta. Tämä tukee työ- ja toimintakyvyn kasvua. On huomattavaa, että tällainen työote vaatii kuitenkin paljon resursseja ja hankehenkilöstöltä ennakkoluulotonta asennetta ja kykyä työskennellä aidosti asiakkaiden kanssa samalla tasolla. Työetsivän työhönvalmentajilla tällainen työote on ollut kiinteä osa arkista tekemistä. Työskentelyn tavoitteena on koko ajan ollut löytää jokaiselle asiakkaalle hänelle itselleen sopiva ja pitkäaikainen ratkaisu. Tämä ajattelutapa tukee sekä asiakkaan työelämäosallisuuden kasvua, asiakkaan työ- ja toimintakyvyn realisoitumista että oikeisiin palveluihin hakeutumista. Tavoitteen onnistumisen kannalta onkin ollut ensiarvoisen tärkeää hankkeen työhönvalmentajien ammattitaito, kyky tukea asiakasta kaikissa tilanteissa ja kyky tehdä kokonaisvaltaista työtä.
Hankkeen asiakkaita on tuettu hyvin käytännönläheisesti heille soveltuviin työtehtäviin sekä aloille, joilla on paljon avoimia työtehtäviä. Oppisopimusryhmästä valmistuu puhtaanapitoalalle tuoreita ammattilaisia. Mielekäs jatkopolku on nähty hankkeessa ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta ja tuettu sitä, mihin asiakas on ollut valmis sitoutumaan ja mitä kohti hän on halunnut mennä. Tällä tavalla on vahvistettu asiakkaan kokemusta itsestä toimijana. Osatyökykyisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla tällainen hyvinkin pitkä sitoutuminen asiakkaaseen on perusteltua ja se on yksi keskeisistä tekijöistä asiakkaiden jatkopolkujen löytymisen onnistumisessa.
Mielekkään jatkopolun löytymisessä ja työllistymisessä tukeminen onnistui erittäin hyvin. Tämä näkyy sekä hyvissä tuloksissa että asiakkaiden sijoittumisessa itselle sopiviin palveluihin. Jatkopolku ja työelämäkontakti haluttiin taata 120 ihmiselle, kun tulos lopulta oli 180 kontaktia. Hankkeen asiakasmäärä oli 258 asiakasta. Heistä 91 oli työkokeilussa, 47 palkkatuetussa työssä, 22 palkkatyössä ja 18 opiskelemassa. Lisäksi 10 hankkeen asiakasta aloitti oppisopimuskoulutuksen. Näistä 7 oli mukana Työetsivän ja Luovin yhteisessä tuetun oppisopimuksen ryhmässä ja heitä viisi valmistui joulukuussa 2018. Hankkeen päättyessä kaikkien työsuhde on jatkunut. Hankkeen lopussa 70% asiakkaista on ollut hankkeen aikana työelämässä tai opinnoissa. Työelämäkontakti, olipa se työkokeilu tai palkkatyösuhde, ei ole kuitenkaan merkinnyt kaikille siirtymää työttömyydestä työelämään. Työkyky ja sen rajoitukset ovat realisoituneet vasta kun on todella oltu työssä jonkin aikaa. Työhönvalmentajien tuki tällaisissa tilanteissa on ollut arvokasta ja asiakkaalle on haettu hänelle soveltuvampaa jatkopolkua. Usein se on löytynyt kuntoutuksesta tai työkyvynarvioinnin prosessista. Voidaankin sanoa, että hankkeessa onnistumiseksi ei ole koettu vain asiakkaan sijoittumista työelämään tai opintoihin vaan myös se, että ihminen on löytänyt sellaisen paikan, jossa hänen tulevaisuutensa näyttää selkeämmältä.
Merkittävin tulos hankkeessa on elämänhallinnan tunteen saavuttaminen, mielekkään jatkopolun löytyminen ja asiakkaan kiinnittyminen hänelle tarpeenmukaisiin palveluihin. Asiakas tarvitsee tuekseen kokonaistilanteen tuntevan ihmisen, joka pysyy rinnalla sekä onnistumisissa että haasteissa ja kysyy, miten menee. Tällainen työskentely on ollut mahdollista sen vuoksi, että hankkeessa ei ole asetettu asiakkuudelle aikarajaa. Laaja verkostotyö sosiaali- ja terveydenhuollon, muiden työllistymistä tukevien tahojen, työnantajien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa on käytännössä tämän työn onnistumisen edellytys. Asiakkaan kanssa työskentely lähtee hänen omista tavoitteistaan ja hyvin usein aluksi työskennellään pitkään niiden selkeyttämiseksi ja esiin saamiseksi. Riittävän tukiverkoston luominen ja siihen kiinnittymisen varmistaminen on ollut työhönvalmentajan työn tärkeä osa. Pitkäaikaisen tuen toimintamalli ja se että asiakkaaseen ja hänen tavoitteisiinsa pystytiin sitoutumaan jokaisessa tilanteessa, oli hankkeen hyvän tuloksen keskeisin perusta. Työskentely eroaa perinteisistä työllistämistoimista, mutta on tuloksellista tavoitteisiinsa nähden.